Vanhusten EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin ennustearvo

Vuonna 1982 tehtiin Turussa perusteellinen kardiaalisen terveydentilan tutkimus 347:lle yli 64-vuotiaalle satunnaisesti valitulle henkilölle. Tutkimukseen kuului kliinisen perusselvityksen lisäksi mm. 24 tunnin EKG-rekisteröinti. Nyt kun tuosta ajasta on kulunut toistakymmentä vuotta, on sama kohortti otettu uudelleen tarkastelun kohteeksi, ja nyt on selvitetty, onko Holter-nauhassa terveyden muutoksia ennustavia seikkoja.

Helikobakteeri-infektio endoskoopin välityksellä

Helikobakteereita on pystytty osoittamaan bakteeriviljelyllä käsin desinfektoiduista endoskoopeista. Ilmeisesti osoittaakseen endoskooppien infektiivisyyden aikaisemmin täysin terve japanilainen 28-vuotias "harakiri-kollega" altisti itsensä endoskooppiselle tutkimukselle heti sen jälkeen, kun skoopilla oli tehty tutkimus helikobakteeri-infektoituneelle potilaalle.

Pieni tyreotropiiniarvo ennustaa eteisvärinää

Seerumin pieni tyreotropiinipitoisuus liittyy tyypillisesti hypertyreoosiin, joskin TSH-arvo voi olla pieni myös eutyreoottisilla henkilöillä. Hypertyreoosi puolestaan altistaa etesivärinälle. Framinghamin tutkimuksesta on poikinut tähänkin aiheeseen liittyvää, kliinisesti mielenkiintoista tietoa.

Injektiot ja oraalinen poliorokote

Romanialais-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä selvitti, miksi romanialaisilla on 5-17 kertaa enemmän oraaliseen poliorokotteeseen liittyviä paralyysejä kuin muissa maissa. Oraalinen rokote sisältää eläviä heikennettyjä polioviruksia.

Mikä kalvo akuuttiin dialyysiin?

Munuaisten äkillistä vajaatoimintaa sairastavien potilaiden ennuste on huono: kuoleman todennäköisyys vaihtelee 42 %:n ja 75 %:n välillä. Syynä on akuuttiin tilanteeseen liittyvät monet seikat, kuten sokki ja respiraattorihoidon tarve. Jos potilaat tarvitsevat vielä lisäksi hemodialyysiä, on kuoleman vaara erityisen huomattava.

Rutto maailmassa vuonna 1993

Vuoden 1994 syksyllä olleissa Intian ruttoepidemioissa sairastui todistetusti satakunta ihmistä. Edellisenä vuotena, 1993, maailmasta raportoitiin kuitenkin peräti 2 065 ruttotapausta. Kuolleisuus oli kuitenkin "siedettävä", 9,2 %.

Hengitystietulehduksiin liittyvät värekarvojen rakennemuutokset

Hengitysteiden limakalvojen pintaa peittää lähes kaikkialla mikroskooppisen pienet värekarvat. Värekarvat liikkuvat aaltomaisesti ja kuljettavat limaa ja hengitysteihin kulkeutuneita vieraita hiukkasia pois limakalvolta suojaten sen soluja. Normaalia värekarvatoimintaa pidetään tärkeimpänä hengitysteiden suojamekanismina. Värekarvojen toimintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten liman ominaisuudet, tulehdukset, hengitysilman ominaisuudet, kemikaalit ja lääkeaineet. Värekarvojen toimintahäiriöt johtavat toistuviin ja pitkittyneisiin hengitystieinfektioihin. Hengitysteiden tulehduksissa värekarvojen rakenteessa on todettu muutoksia, jotka heikentävät niiden normaalia toimintaa ja samalla koko limakalvon suojamekanismi häiriintyy.

Elina Toskala

Neutraalin endopeptidaasin esto kokeellisessa sydämen vajaatoiminnassa

Neutraali endopeptidaasi (NEP) on laajalti eri elimissä esiintyvä solukalvoentsyymi, jolla on useita erilaisia substraatteja. NEP:n estäjät hidastavat sydämen natriureettisen hormonin (atrial natriuretic peptide, ANP) hajoamista elimistössä. Koska ANP on voimakas diureetti ja vasodilataattori, ja lisäksi se estää reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän sekä sympaattisen hermoston aktivaatiota, on ajateltu että NEP:n esto voisi toimia uutena sydäninsuffisienssin ja hypertension hoitomuotona. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin NEP:n eston munuais-, verenkierto- ja hormonivaikutuksia kokeellisessa kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa rotta koe-eläimenä. Lääkeaineina käytettiin kahta NEP:n estäjää (SCH 39370 ja SCH 34826) sekä kaptopriilia.

Karri Helin

Naisten keuhkosyövän epidemiologinen ja kliininen kuva

Naisten keuhkosyöpä on lisääntymässä. Yhdysvaltalaisissa tilastoissa keuhkosyöpä on nykyisin yksi kolmesta yleisimmästä syöpämuodosta naisilla.

Kirsti Mäkipaja

Sepelvaltimotautikuolleisuuden alue-erojen syyt

Sepelvaltimotauti on pitkään ollut suomalaisten tärkein kansantauti. Erityisen huono tilanne on Itä-Suomessa. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty lukuisia olettamuksia alue-erojen syistä, mutta mitään yleisesti hyväksyttyä selitystä ei ole kyetty antamaan.

Seppo Koskinen