75911 osumaa

Jännityspäänsäryn hoito

Jännityspäänsärky on suomalaisten yleisimpiä kroonisia vaivoja. Oireyhtymän patologista mekanismia ei tunneta, mutta taustalla on usein psykososiaalinen stressi tai masennus. Hoidon onnistuminen edellyttää kattavia esitietoja ja perusteellista somaattista tutkimusta, mutta ei yleensä muita tutkimuksia. Oireita lievittävät asianmukainen potilasinformaatio, särkylääke tarvittaessa ja fysioterapia. Muutaman kuukauden mittainen hoito depressiolääkkeellä tai titsanidiinilla on osoittautunut tehokkaaksi hoidoksi kontrolloiduissa tutkimuksissa.

Kari Murros Rainer Fogelholm

Tryptofaani ravinnossa ja lääkkeenä

Tryptofaanilla on keskeinen asema ravinnossa. Se on tärkein aminohappo valkuaisainesynteesissä ja lisäksi siitä muodostuu serotoniinia ja melatoniinia. Sekä liiallinen saanti että puute ovat haitaksi ihmisen terveydelle. Tryptofaania on käytetty lääkkeenä monenlaisiin sairauksiin, mutta sen käyttö lopetettiin, kun vakavan sidekudostaudin, eosinofiliamyalgiaoireyhtymän (EMS), alettiin epäillä ilmaantuneen sen sivuvaikutuksena.

Eeva-Liisa Sainio Olavi Pelkonen Pirjo-Liisa Penttilä Sakari Närvänen

Onko kohonneen verenpaineen lääkehoidon aiheet rajattu oikein

Teollistuneissa länsimaissa yleinen terveysvaara, verenpaineen kohoaminen iän myötä, voitaisiin parhaiten ehkäistä ja hoitaa korjaamalla sitä aiheuttavat elintavat ja ympäristötekijät. Vaihtoehtoisesti tulisi kohonneen verenpaineen lääkehoidon aiheita teoriassa väljentää paljon nykyisin suositelluista. Monet tekijät - ekonomisista eettisiin - puoltavat kuitenkin lääkehoidon nykyisiä kriteereitä ja hypertension primaaripreventiota koskevan tutkimustyön jatkamista sydän- ja verisuonitautiepidemian hallitsemiseksi.

Antti J. Jounela

Sisäkorvan akustisen emission mittaus vastasyntyneen kuuloseulana

Sisäkorvan akustisen emission mittausta on käytetty hyvin kokemuksin seulontaluonteisissa kuulontutkimuksissa. Vasteet tulevat esiin, kun tutkittavan kuulo on normaali tai lähes normaali, mutta jo melko vähäinen kuulovika estää vasteen. TYKS:n kokemusten mukaan menetelmä sopii hyvin vastasyntyneen kuulon seulontaan: se on nopea ja noninvasiivinen eikä siinä tarvita lääkitystä.

Reijo K. Johansson Outi Laaksonen Altti Salmivalli Pentti Kero

Uutta tietoa uusin menetelmin polvesta

Polven spesifisen hoidon perusta on yhä tarkka anatominen diagnoosi. Kliinistä tutkimusta täydentävää tietoa saadaan uusilla tutkimusmenetelmillä: kaikututkimus ja artroskopia ovat jo vakiinnuttaneet asemansa lääkärin apukeinoina, magneettikuvaus tekee parhaillaan tuloaan diagnostiikkaan. Uusia mahdollisuuksia antavat myös lihasvoiman ja stabiiliuden mittaukset, eikä unohtaa pitäisi myöskään liikeanalyysimenetelmiä.

Urho Kujala Jerker Sandelin Arsi Harilainen

Leukemia ja ydinjätteen käsittelylaitos

Dounreayn ydinjäteen käsittelylaitoksen ympäristössä Skotlannissa on havaittu odotettua enemmän lasten ja nuorten leukemioita. Tiedossa olevat säteilytasot laitoksen ympäristössä ovat kuitenkin olleet niin matalia, etteivät ne nykykäsityksen mukaan voi selittää leukemiatapausten lisääntymistä. Ydinvoimalat rakennetaan usein (ja kaukaa viisaasti?) harvaan asutuille seuduille. Laitosten rakentamisen ja käynnistymisen myötä ne kuitenkin kokevat melkoisen väestömuutoksen. Uusien asukkaiden mukana voisi näille seuduille kulkeutua viruksia, jotka voisivat aiheuttaa epidemioita ja ehkä leukemiaakin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030