Immunovärjäys tai sitten ei

Etenkin kasvainpatologiassa ovat immunohistokemialliset värjäykset 10-15 viime vuoden aikana aiheuttaneet melkoisen mullistuksen. Ne eivät yleensä ratkaise sitä, onko kasvain hyvän- vai pahanlaatuinen, mutta ne auttavat usein erottamaan esimerkiksi karsinoomat, sarkoomat, melanoomat, mesotelioomat ja lymfoomat toisistaan, kun kyseessä on erilaistumaton kasvain. Aiemmin tämä erottelu, jolla usein on syvällinen vaikutus hoitovalintoihin, tehtiin sen patologin mielipiteen perusteella, jolla oli eniten arvovaltaa, tai sitten päädyttiin jossain määrin masentavaan diagnoosiin tumor malignus. Nyttemmin myös hormonireseptoreita ja erilaisia kasvaimen kasvunopeutta, pahanlaatuisuus-astetta ja ennustetekijöitä kuvaavia antigeeneja voidaan määrittää immunohistokemiallisin menetelmin,

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Buspironi - uusi lääke ahdistuneisuushäiriöihin

Buspironi (Buspar(R)) on atsapironien ryhmään kuuluva uudentyyppinen anksiolyytti, joka poikkeaa kemiallisesti, farmakologisesti sekä kliinisesti bentsodiatsepiineista. Buspironin ei ole osoitettu aiheuttavan lääkeriippuvuutta, eikä se myöskään bentsodiatsepiinien tapaan aiheuta vieroitusoireita lääkityksen lopettamisen jälkeen. Tavanomaisista anksiolyyteistä poiketen buspironilla ei ole sedatiivisia ja hypnoottisia ominaisuuksia, eikä se hoitoannoksilla vaikuta psykomotorisiin tai kognitiivisiin toimintoihin. Bentsodiatsepiineistä poiketen buspironi ei potentoi alkoholin keskushermostovaikutuksia. Hoitovaste saavutetaan toisaalta vähitellen, yleensä 1-3 viikon kuluessa lääkityksen aloittamisesta.

Erkka Syvälahti

Raikkaita tuulia sairaaseen rakennukseen

Vanha totuus on, ettei ole mitään niin pahaa ettei siitä seuraa jotain hyvääkin. Takapolvien ajattelijat tätä asiaa pohtiessaan eivät tosin voineet kuvitella, että kärpäsessä olisi mitään hyvää, joten he esittivätkin, että kärpänen on paholaisen luomus, kun taas muu maailmankaikkeus on Luojan käsialaa. Mutta yhtäkaikki - klassisia esimerkkejä pahan hyvyydestä ovat sotateollisuuden katalyyttinen merkitys elektroniikka- ja atk-alalle ja vaikkapa avaruustekniikan kaikkien ulottuville tuoma tefloni.

Ravintokikkailut - urheilijan oikotie parempaan suoritukseen?

Urheilumenestys on tie kuuluisuuteen ja nykyisin myös suuriin rahallisiin etuihin. Menestyksen metsästäjien määrä on kasvanut, ja samalla on urheilun taso noussut valtavasti. Siksi on ymmärrettävää, että urheilijat pyrkivät kaikin keinoin parempaan tulokseen kuin kilpailijansa. Koska dopingkontrolli on vuosien kuluessa tarkentunut ja kiellettyjen aineiden määrä lisääntynyt, on erilaiset ravintokikkailut tuotu esille "sallittuna dopingina" - keinoina, joilla suorituskykyä voidaan parantaa vielä harjoittelun avulla saavutetusta tasosta.

Mikael Fogelholm

Hyönteisten puremien hoito ja ehkäisy

Suomen kevään ja kesän yleisiä verenimijöitä ovat hyttyset, mäkärät, polttiaiset, paarmat ja yllättäen myös kirput ja hirvikärpäset. Näiden pistoja ja puremia lääkitään kotikonstein, mutta usein tarvitaan myös lääkärin apua.

Timo Reunala

Yleissairauskin voi edellyttää tutkimusta ja hoitoa keskussairaalan suusairauksien yksikössä

Keskussairaaloiden suusairauksien yksiköt ovat luonteva yhteistyökumppani monen potilasryhmän ongelmien selvittelyssä. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää suun infektiopesäkkeiden diagnosointiin ja hoitoon systeemisairauksien yhteydessä. Suun infektiopesäkkeet on monissa tuoreissa tutkimuksissa havaittu riskitekijöiksi potilaan perussairauden ja sen hoidon kannalta. Valtaosa suusairauksien spesialistikonsultaatioista koskee kirurgisia potilaita, mutta keskussairaaloiden suusairauksien yksiköt edustavat erikoissairaanhoidon korkeinta kliinistä tietämystä myös muilla hammaslääketieteen osa-alueilla.

Jukka H. Meurman

Keskuskortteli tulessa - terveyskeskus evakuoitava

Myöhäisenä huhtikuun iltana 1991 savun hajua alkoi tunkeutua Siilinjärven pääterveyskeskuksen tiloihin. Viimeisen päivystyspotilaan ollessa tutkittavana nimismies tuli ilmoittamaan, että terveyskeskus oli evakuoitava läheisen tavaratalokorttelin palon vuoksi. Suomessa ei ole tiettävästi aiemmin jouduttu evakuoimaan vuodeosastoa todellisessa tilanteessa vaan kokemukset ovat harjoituksista.

Veikko Viitasalo, Hannu Järvinen, Matti Pietikäinen

Omalääkärikokeilusta myönteiset tulokset

Lääkäripalvelujen saatavuus ja hoidon jatkuvuus paranivat väestövastuisen perusterveudenhuollon kokeiluissa. Väestö oli tyytyväinen palveluihin ja hoitohenkilökunnan enemmistö piti väestövastuista järjestelmää aiempaa parempana, todetaan kokeiluprojektin arviointiraportissa, joka luovutettiin 2.6. ministeri Jorma Huuhtaselle.

Tracer-menetelmä terveyskeskuslääkärien toiminnan laadun arvioinnissa

Kessnerin ym:n kehittämää tracer-menetelmää, jossa indikaattoreina olivat eräät tavalliset, helposti diagnosoitavat terveysongelmat, sovellettiin terveyskeskuslääkärien työn laadun arviointiin. Tarkasteltaessa sairauskertomusten laatua voitiin todeta, että sekä kliinisen tutkimuksen että hoidon kuvausta ei oltu aina kirjattu. Erityisen puutteellista olivat kuumeen mittauksen ja mittaustuloksen merkitseminen sekä kontrollikäyntipyynnön kirjaaminen. Hoidon laadussa, varsinkin antibioottihoidon ja sairausloman määräämiskäytännössä, ilmeni parantamisen varaa lähes kaikkien tarkasteltujen terveysongelmien kohdalla. Tulokset korostavat varsin selvästi tarvetta analysoida terveyskeskuslääkärin tutkimus- ja hoitokäytäntöä puutteiden korjaamiseksi. Hoidon antajan jatkuva oman toiminnan arviointi on tärkeää, jotta potilaat saisivat mahdollisimman suuren terveyshyödyn.

Toimittaneet Pertti Kekki, Marja Sihvonen, Katia Käyhkö

WHO 40 vuotta Euroopassa Miten syntyi eurooppalainen terveyspolitiikka?

Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimisto perustettiin vuonna 1951. Siitä lähtien on terveydenhuollon ajattelua, koulutusta, tutkimusta ja ohjelmia kehitetty ja hiottu yleiseurooppalaisin tavoittein. Tämän yhteistyön syntyä ja kehitystä on professori Leo A. Kaprio tarkastellut kirjassaan Forty Years of WHO in Europe, The development of a common health policy (WHO 1991). Kaprio toimi Euroopan alueen johtajana vuosina 1967-85. Tässä artikkelissa Kaprio kuvaa WHO:n Euroopan alueen neljänkymmenen vuoden aikaa lähinnä suomalaisten yhteistyökumppanien kannalta.

Leo A. Kaprio