1.6.1993 Särbehandling av kvinnor i kliniska prövningar

De medicinska organisationernas internationella råd CIOMS (Council for International Organizations of Medical Sciences) och Världshälsoorganisationen (WHO) har uppdaterat de internationella anvisningarna för biomedicinska studier på människa. Reglerna, som publicerades i mars 1993, har diskuterats vid åtskilliga expertmöten. Under en konferens i Genève, där deltagarna var förtrogna med omkring 150 olika kulturer och representerade flertalet specialområden, lades sista handen vid dokumentet. Vid konferensen var såväl industriländer som utvecklingsländer företrädda. Syftet med bestämmelserna är att bringa reda i centrala, nya frågeställningar relaterade till humanforskning samt att konkretisera äldre, delvis tvetydiga ställningstaganden i reglerna från 1982.

1.6.1993 1.6.1993 Lääkärien erityispätevyysjärjestelmä

Suomalainen erikoislääkärikoulutusjärjestelmä on vuosikymmenien varrella muuttunut moneen kertaan. Alun perin lääkärien omat järjestöt myönsivät erikoislääkärinoikeudet ja valvoivat koulutusta. Useissa Euroopan maissa erikoistumisjärjestelmä on edelleen lääkärijärjestöjen tai lääkärikamarien valvonnassa. Suomessa oikeuksien myöntäminen siirtyi jo vuosikymmeniä sitten viranomaisille - lääkintöhallitukselle ja sen alaiselle spesialiteettineuvottelukunnalle. 1980-luvulla siirryttiin yliopistolliseen järjestelmään, jossa erikoisalojen nimikkeet määrätään tutkintoasetuksella.

Insulinooma - edelleen vaikeasti tunnistettava sairaus

Insulinooman oireet ovat monimuotoiset ja ensi oireista diagnoosiin kuluu edelleen varsin pitkä aika. HYKS:ssa vuosina 1974-89 hoidetuista 26 insulinoomapotilaasta valtaosalla oli hypoglykemia ja siihen nähden korkea seerumin insuliinipitoisuus oli todettavissa jo 12 tunnin paaston jälkeen. Ennen leikkausta kasvaimen sijainti kyettiin osoittamaan vain noin puolella potilaista, mutta siitä huolimatta suurin osa kasvaimista löydettiin ja poistettiin. Valtaosa potilaista paranee pysyvästi leikkauksen ansiosta.

Kaisa Ellä Timo Sane Kauko Huikuri Risto Pelkonen

Kipu vai depressio - diagnostinen ja hoidollinen ongelma

Krooninen kipu ja depressio esiintyvät usein yhtä aikaa samalla potilaalla. Diagnostisesti on tärkeää selvittää, onko kipupotilas myös masentunut vai ei. Lääkehoidon kannalta tilanne on helpompi, koska trisykliset depressiolääkkeet tehoavat sekä depressioon että krooniseen kipuun; depressioon mielialaa kohottavan vaikutuksensa kautta, kipuun analgeettisen vaikutuksensa kautta. Nämä vaikutukset ovat toisistaan riippumattomia. Etenkin potilaat, joilla on pään alueen kipua, hyötyvät depressiolääkityksestä. Myös neuralgioissa, neuropatioissa ja fibromyalgioissa antidepressiiviset lääkkeet ovat tehokkaita. Depressiolääkkeistä erityisesti amitriptyliini ja doksepiini ovat tehokkaita kroonisen kivun hoidossa. Myös käyttäytymisterapeuttisilla hoitomuodoilla, kuten pari- ja ryhmäterapialla, on todettu olevan tehoa etenkin kipuun liittyvän ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden hoidossa.

Simo Saarijärvi Matti Joukamaa

Nenäilmapallosta apua lasten välikorvan ilmastointiin

Vaikka välikorvan pitkäaikaisen lukkiutumisen perushoito on edelleenkin toistuvien hengitystietulehdusten ehkäisy ja hoito, kitarisaleikkaus ja ilmastointiputket, voidaan ilmastointihoidolla vähentää leikkaushoitoa tarvitsevien lasten määrää. Putkien asennukseen jonottaneiden 40 lapsen hoitokokeilussa lukkiutuneen välikorvan avaaminen nenäilmapallolla onnistui hyvin. Sekretorinen korvatulehdus parani noin puolella lapsista, ja eritteettömien, mutta alipaineisten välikorvien hoitotulokset olivat vieläkin paremmat.

Jouko Suonpää Reidar Grénman

Lisäävätkö ilmansaasteet keuhkosyöpää Helsingissä?

Helsingissä todettiin vuosina 1975-86 kaikkiaan 3 204 keuhkosyöpätapausta. Keuhkosyövän vakioidut ilmaantuvuussuhteet laskettiin erikseen Helsingin eri alueille. Alueiden välillä havaitut suuretkin erot selittyivät lähes kokonaan alueiden asukkaiden keskimääräisen koulutustason eroilla - koulutustasonhan tiedetään kuvaavan samalla myös tupakoinnin yleisyyttä. Sen sijaan ilmansaasteilla ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä keuhkosyöpään. Keuhkosyövän ilmaantuvuus vilkasliikenteisten katujen varsilla ei ollut yhteydessä liikennemääriin.

Antti Pönkä Eero Pukkala Timo Hakulinen

Herkistyminen kemikaaliroiskahduksesta

Työperäinen kosketusallergia vaatii kehittyäkseen yleensä kuukausien tai vuosien altistumisen. Voimakkaasti allergisoivat aineet voivat kuitenkin herkistää jo kerta-altistumisesta. Tällaisia superallergeeneja ovat mm. isotiatsolinonit. Myös epoksihartsit ja akrylaatit ovat voimakkaasti herkistäviä yhdisteitä. Jos kemikaaleja pääsee roiskahtamaan suojavaatteille, vaatteet tulisi vaihtaa välittömästi ja iho pestä huolellisesti, jotta allergeenia jäisi iholle mahdollisimman lyhytaikaisesti.

Anne Pinola Timo Leino Tuula Estlander Riitta Jolanki Kyllikki Tarvainen Lasse Kanerva

Millainen hepariini leikkausten laskimotukos-profylaksiaan?

Legendaarisen V.V. Kakkarin työryhmä on vetänyt brittiläistä monikeskustutkimusta siitä, miten pienimolekyylinen hepariini (tässä tapauksessa Fragmin) selvisi vertailussa standardihepariiniin potilailla, joille tehtiin suurehko vatsaleikkaus (kolektomia, sappirakkoleikkaus, gynekologinen leikkaus tms.). Toisen ryhmän potilaat saivat 2 500 yksikköä Fragminia kertainjektiona aamulla ja samannäköisen lumeruiskeen 12 tuntia myöhemmin, toiselle ryhmälle annettiin 5 000 KY standardihepariinia ihon alle 12 tunnin välein. Kummassakin ryhmässä oli noin 1 900 potilasta. Hoitoa annettiin vähintään viisi päivää ja niin kauan että potilas oli liikkellä. Seuranta kesti neljä viikkoa leikkauspäivästä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kortisonilääkityksen lopettaminen akuutin astmakohtauksen jälkeen

Miten nopeasti tulee lopettaa akuutin astmakohtauksen kortisonilääkitys? Kysymys on aiheellinen ja tavallinen, ja monenkirjavaa käytäntöä on olemassa. Brittipulmonologit ovat vastanneet kysymykseen omalla tavallaan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Torakat tautien levittäjinä

Viime vuosien tutkimukset ovat tuoneet lisätietoa hyönteisten ja niveljalkaisten merkityksestä infektiotautien levittäjinä. Malaria, keltakuume ja borrelioosi ovat kaikille tuttuja tauteja. Hyönteisten ja muiden otusten passiivisesti levittämistä taudeista on sen sijaan niukalti todistusaineistoa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu