Tyydyttymättömien rasvahappojen kaksois-sidosten aineenvaihdunta beeta-oksidaatiossa nisäkkäillä

Rasvat ovat tärkeä energian lähde, ja myös elimistön keino varastoida energiaa. Rasvahappojen energia saadaan soluille käyttökelpoiseen muotoon hajottamalla ne b-oksidaatiossa, joka voi tapahtua nisäkässolussa kahdessa eri soluosastossa, mitokondrioissa ja peroksisomeissa. Mitokondriaalisen beeta-oksidaation tehtävä on juuri energian tuotto, ja peroksisomaalinen beeta-oksidaatio hajottaa ne rasvahapot ja rakenteeltaan rasvahappoja muistuttavat rakenteet, joita ei voida hajottaa mitokondrioissa. Näitä yhdisteitä ovat mm. hyvin pitkäketjuiset rasvahapot, eikosanoidien hajoamistuotteet ja eräät lääkkeet (esim. valproaatti). Pitkäketjuiset monityydyttymättömät rasvahapot, haarautuvaketjuiset rasvahapot ja dikarboksyylihapot hapetetaan myös pääasiassa peroksisomaalisessa beeta-oksidaatiossa. Jos peroksisomaalinen beeta-oksidaatio toimii puutteellisesti, näitä yhdisteitä kertyy soluihin, ja tunnetaan useita lähinnä neurologisia tauteja, joiden syynä on häiriö peroksisomaalisessa beeta-oksidaatiossa. Myös mitokondriaaliseen beeta-oksidaation liittyviä tauteja tunnetaan useita. Läheskään kaikkia beeta-oksidaation toimintähäiriöiden aiheuttamia tauteja ei varmasti kuitenkaan vielä tunneta, koska niitä ei osata diagnosoida. Jotta päästäisiin tarkempaan diagnostiikkaan, on ensin tunnettava, miten normaali aineenvaihdunta toimii, ja tässä väitöskirjatyössä on hankittu tietoa tyydyttymättömien rasvahappojen aineenvaihdunnasta nisäkässolussa.

Väitöksiä

Vamman aiheuttamat aineenvaihdunnan muutokset

Kudosvaurio aiheuttaa aineenvaihdunnallisia muutoksia, jotka ovat kehittyneet turvaamaan kudoksille välttämättömän ravintoaineiden saannin tilanteissa, joissa normaali ravinnon nauttiminen on vaikean sairauden tai vamman takia estynyt. Kriittisesti sairaalla potilaalla metabolia ei sopeudu käyttämään elimistön omia energiavarastoja järkevästi, kuten paaston aikana, vaan ravinnon puute johtaa nopeasti proteiinien katoon ja painon menetykseen. Näin alun perin potilaan toipumista tukeneet reaktiot kääntyvät potilaalle epäedullisiksi, koska ravintoaineiden hukan seurauksena kehittyy aliravitsemus, joka hidastaa haavojen parantumista ja lisää infektioriskiä.

Väitöksiä

Tietokoneavusteinen päätöksenteko epilepsian ja unen diagnostiikassa

Lääketieteen alueelle on kehitetty tietokonesovellutuksia 60-luvulta lähtien. Tietokoneet voivat auttaa lääkäriä esimerkiksi sairauksien diagnosoinnissa ja potilaan hoidon suunnittelussa.

Väitöksiä

Luuydinsiirtopotilaiden immunologinen seuranta

Luuydinsiirroista on tullut vakiintunut hoitotapa potilaille, jotka sairastavat akuuttia leukemiaa, kroonista myelooista leukemiaa ja vaikeaa aplastista anemiaa. Myös lymfoomaa, multippelia myeloomaa ja synnynnäisiä immuuni-ja entsyymipuutoksia sairastaville tehdään luuydinsiirtoja. Akuutti ja krooninen käänteishyljintä sekä infektiot ovat hankalimmat komplikaatiot siirron jälkeen. Käänteishyljinnässä siirrännäisen immunologisesti aktiiviset solut reagoivat siirteen saaneen potilaan kudoksia vastaan ja tästä seuraa vaurioita ihossa, suolessa, maksassa, imukudoksessa ja mahdollisesti keuhkoissa.

Väitöksiä

Nikotiinilaput tupakkalakon tueksi

Kolmasosa tai jopa puolet tupakoijista kuolee tupakoinnin seurauksiin, elleivät sitten lopeta ajoissa. Tällaista kuolemaa voi hyvin sanoa ennenaikaiseksi, koska se iskee 35-62-vuotiaiden ikäryhmään. Hermosauhut voivat siis lyhentää elämää jopa neljännesvuosisadan verran. Ainakin osa sauhuttajista luultavasti mielellään jatkaisi elämää sen katkeraan loppuun saakka, jos tupakka ei sitä määrittelisi. Tupakkalakon toteuttaminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty - ja lakkokin on määritelmän mukaisesti väliaikainen tila, jonka tarkoitus on johtaa entistä tehokkaampaan, palkitsevampaan toimintaan.

Kansaneläkelaitoksen maksamat lääkekorvaukset vuonna 1992

Vuonna 1992 lääkekorvausjärjestelmän muutokset saivat aikaan sen, että korvausmenojen kokonaiskasvu jäi pieneksi, vain 2 %:iin. Kokonaan korvattavien lääkkeiden korvauskustannukset sen sijaan kasvoivat edelleen selvästi, lähes 15 %. Uusien lääkkeiden käyttöönotto on lisännyt yleisimmistä sairauksista erityisesti verenpainetaudin, sydämen vajaatoiminnan ja psykoosien lääkehoidon kustannuksia. Niiden hoidossa pienikin kustannusten kasvu lisää lääkekorvausmenoja tuntuvasti.

Sinikka Rajaniemi

Mistä palvelutuotteiden hinta muodostuu julkisella sektorilla? Esimerkkinä silmäsairauksien hoito KYS:ssa

Palvelujen hinnoittelu on pääsemässä vauhtiin myös julkisella sektorilla. Toistaiseksi käytäntö on kirjava ja ostajan on vaikea vertailla hintoja; jotkut tuottajat markkinoivat palveluitaan erilaisia tutkimuksia ja hoito-osioita käsittävinä kokonaisuuksina, tuotepaketteina, jotkut taas yksittäisinä suoritteina, tutkimusten tai hoidon osina. Hinnoittelu on kohdannut vastustusta, mutta kirjoittajien mukaan sillä on tervehdyttävä vaikutus - se saa aikaan säästämisen ilmapiirin. Artikkelissa kuvataan, miten Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on määritelty hinnat silmätautien klinikan palvelutuotteille. Tuotteistamisen päälinjat heijastavat talon yhteisesti hyväksymiä hinnoitteluperiaatteita.

Tuomo Puustjärvi, Markku Auvinen, Erkki Kentta Erkki Tuovinen

Solumallisesta väestövastuusta hyviä kokemuksia Porvoossa

Porvoonseudun terveyskeskus siirtyi ensimmäisten joukossa solumalliseen väestövastuuseen, jossa lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta koostuva työryhmä vastaa tietyn väestönosan perusterveydenhuollosta. Hoidon jatkuvuus on kuuden vuoden aikana parantunut huomattavasti ja odotusajat ajanvarausvastaanotolle ovat lyhentyneet. Solumallinen väestövastuu on osoittautunut myös taloudellisesti edulliseksi järjestelyksi.

Pertti Soveri

Päihteiden sekakäyttäjät terveydenhuollon haasteena

Järvenpään sosiaalisairaalaan lähetetään aiempaa moniongelmaisempia potilaita. Tämä tuo mukanaan uusia haasteita. Moniongelmaisen potilaan kuntoutukseen eivät enää riitä perinteiset sosiaalityön menetelmät - entistä useammin tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisten apua. Myös päihdepotilaiden diagnostiikka vaatii kehittämistä.

Irma Ovaska, Marja-Liisa Pääkkönen, Pekka Heinälä

Alkuvuoden työttömyystilanne

Kesäkuun lopussa oli työvoimatoimistojen mukaan työtä vailla 414 lääkäriä. Lukuun sisältyvästä lomautettujen osuudesta ei ole saatavissa tietoa. Miesten ja naisten lukuja ei työministeriössä ole laskettu kesäkuulta erikseen. Avoimien työpaikkojen määrä oli pienempi kuin kertaakaan aiemmin on tilastoitu, 14.