Uulo Arhion muistorahastosta ensimmäiset apurahat

Viime vuonna perustetusta kunnanlääkäri Uulo Arhion muistorahastosta jaettiin keväällä ensimmäiset apurahat. Rouva Saimi Arhion lahjoittamin varoin perustettu rahasto on tarkoitettu tukemaan geriatrian tutkimusta sekä geriatriaa opiskelevien lääkärien jatko- ja täydennyskoulutusta. Tutkimus- ja matka-apurahoja jaettiin yhteensä lähes 50 000 markkaa.

LÄÄKETIEDE 94 MEDICIN 9.-14.1.1994 Helsingin Messukeskus Teema: Käypä hoito

Maanantai 10.1. 01 Aivokasvainten hoito (ip) 02 Ajankohtaista munuaispatologiaa (ip) 03 Tehokkuus, säästäminen ja terveys 04 Kehitysvammaisen tukeminen eri elämänvaiheissa (ap) 05 Kliininen rasituskoe tänään (ap) 06 Täydentävät hoitomuodot tänään? (ip) 07 Lääkehoidon ajankohtaisia kysymyksiä 08 Lääkärit tupakkaa vastaan - tavoitteena savuttomampi nuoriso (ap) 09 Mitä tutkimuksia ja tutkimustoimenpiteitä terveyskeskuksessa kannattaa tehdä? 10 Mykobakteeri-infektiot 11 Muuttuva kirurginen hoito (ap) 12 Onko terveydenhuoltomme valmistautunut ympäristömuutoksiin? (ip) 13 Radioaktiivinen laskeuma - uhkakuva vai todellinen riski? (ap) 14 Rytmihäiriöiden hoito (ip) 15 Tohtori, periytyykö tämä tauti? (ip) 16 Vaativa sarkooman hoito (ap) 81 Murtumahoito (pienryhmä)

GRÄNSLÖS FORSKNING

Nordiska ministerrådet har grundat en organisation kallad Nordisk akademi för forskarutbildning, på norska Nordisk Forskerutdanningsakademi förkortat NorFA. Denna akademi har är en "institution utan väggar", som leds av en styrelse på tio medlemmar, två från varje nordiskt land. I administrationen finns det fem personer på kansliet i Oslo. Adressen är Skandakerveien 99, N 0483 Oslo och telefon 990 47 2 15 70 12. Akademins uppgift är att betjäna forskarutbildning och -utbyte över de nordiska gränserna.

Redaktör Svante Stenman

Vanhemman psykoosi perheen ja lapsen kannalta

Psykoosi voidaan käsittää puolustuskeinoksi, yritykseksi löytää ratkaisu ylivoimaiseen elämäntilanteeseen. Tällöin on mielekästä miettiä, mikä on psykoosin viesti. Olisiko sairastuminen merkki perhettä koskevasta kehityskriisistä tai perheen juuttumisesta elämänkaarensa käännekohtaan? Asiaa selvitettiin haastattelemalla 35:tä perhettä, joissa toinen vanhemmista oli sairastunut psykoosiin.

Anneli Larmo

Amnesia ja dissosiaatio minän puolustuskeinoina

Minällä on torjunnan lisäksi muitakin keinoja poistaa ei-toivotut asiat tietoisuudesta. Yksi näistä on amnesia. Amneettinen sulku erottaa toisistaan tiedostavan ja tiedostamattoman eli dissosioidun minän. Dissosiaatiolla on keskeinen asema erityisesti sivupersoonallisuus-tutkimuksessa.

Leo Hilden

Prosessorimarkkinoiden rautaiset lait

RISC-koneet syrjäyttävät nykyiset pöytämikrot vain, jos ne pystyvät käyttämään nykyisiä ohjelmia ja tarjoavat paremman suorituskyvyn pienemmällä hinnalla.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Mikrokirurgisten instrumenttien demagnetointi

Instrumenttien magneettisuus on kirurgeille tuttu ilmiö, joka saattaa haitata etenkin mikrokirurgisia toimenpiteitä. Tässä artikkelissa käsitellään magneettisuutta ja esitetään vaivaton keino, jolla tämä haitta voidaan poistaa.

Isosta sairaalasta FiMnet-linjoille

Yhteydet lääkärien FiMnet-verkkoon pelaavat myös sairaaloista. Juha Tuominen HYKS:sta kertoo omista kokemuksistaan.

Eroon HIV-moralisoinnista

Sukupuolitautien erikoisnumeron (SLL 15/93) toisena pääkirjoituksena oli Sirkka-Liisa Vallen kirjoitus "Eroon HIV-mystiikasta". Hän tarkastelee yli kymmenen vuotta jatkunutta AIDS-epidemiaa ja sen torjuntakeinoja tavalla, jota on vaikea hyväksyä Suomen eturivin AIDS-tutkijana pidetyltä henkilöltä. Sen sijaan hänen kaksi muuta HIV-artikkeliaan (toinen yhdessä Annamari Rankin kanssa) ovat asiallista luettavaa lähes kokonaan.

Järkeä AIDS-politiikkaan

Kiitämme kollega Kari-Pekka Martimoa vastineesta. Lääkärikunnan on syytä tutustua huolellisesti tähän AIDS-tukikeskuksen puheenvuoroon, sillä se heijastaa myös monen AIDS-politiikkaan vaikuttavan virkamiehen näkemyksiä. Se näyttää, mihin ollaan menossa, jos AIDS-politiikka jätetään vain HIV/AIDS-potilaita tukevien järjestöjen huoleksi: vaarassa eivät lopulta olisikaan ihmiset, vaan ihmisoikeudet.