78828 osumaa

Tarkka glukoositasapaino estää polyneuropatian

Kolmasosa insuliinidiabeetikoista sairastaa polyneuropatiaa jossakin tautinsa vaiheessa. Neuropatia on tyypillisimmin distaalista sensorimotorista tyyppiä, mutta kuvassa voi olla mukana myös autonomista neuropatiaa tai fokaalisia muutoksia, kuten hermopinteitä. Diabetes Control and Complications Trial (DCCT) on yhdysvaltalais-kanadalainen 29 keskuksen tutkimus, jossa seurattiin 1 441:n I tyypin diabeetikon komplikaatioiden kehittymistä. Potilaat jaettiin sovinnaisen insuliinihoidon ryhmään ja intensiivisen insuliinihoidon ryhmään, jossa päämääränä oli tiukka glukoositasapaino, mikä mm. edellytti monipistos- tai insuliinipumppuhoitoa sekä neljää glukoosimittausta päivässä. Seuranta kesti 3-9 vuotta, keskimäärin 6,5 vuotta. Seurantatiedot saatiin upeasti 99 %:lta potilaista.

Hyödyttääkö rintasyövän hoidon keskittäminen?

Lasten leukemioiden hoidon, ruokatorvisyövän hoidon, paksusuolisyövän leikkaushoidon ja mahalaukun syövän kemoterapian tulosten on raportoitu olevan paremmat, kun hoitava lääkäri hoitaa vuosittain paljon näitä sairauksia potevia potilaita, kuin jos lääkärille osuu näitä potilaita vain harvoin. Mutta päteekö sama myös kaikkein tavallisimpaan syövistä eli rintasyöpään? Asiaan on nyt saatu ensi kertaa valaistusta.

Kokemuksia paklitakselin käytöstä levinneen rintasyövän hoidossa

Paklitakseli on suuria odotuksia herättänyt lääke levinneen rintasyövän hoitoon. Sen tehoa on tutkittu pienillä potilasmäärillä, eivätkä tulokset sen vuoksi ole vielä varmoja. Seitsemästä syövänhoidon keskuksesta kootut tiedot osoittavat paklitakselin tehon vaatimattomaksi. Vain 7 %:lle hoidetuista potilaista saatiin osittainen hoitovaste.

Guillermo Blanco, Väinämö Nikkanen, Mirja Heikkinen, Pekka Kangas, Marita Turunen, Asta Lantto, Lars Lindholm, Leena Helle, Abdel Maiche, Antti Jekunen, Martti Flander

Miesten papilloomavirusinfektio

1970-luvun puolivälissä tehty havainto ihmisen papilloomaviruksen (HPV) liittymisestä naisen kohdunkaulan pahanlaatuisiin kasvaimiin ja niiden esiasteisiin on lisännyt mielenkiintoa myös miesten infektioihin, onhan kyseessä pääasiassa sukupuoliteitse leviävä tauti. Tiedot miehillä esiintyvästä HPV-infektiosta ovat kuitenkin olleet toistaiseksi vähäiset, sillä miehillä kuten naisillakin infektio esiintyy useimmiten varsin oireettomina sub-kliinisinä litteinä kondyloomaleesioina, eikä miehille ole ollut käytettävissä PAPA-kokeen veroista vaivatonta ja helppoa seulontamene-telmää. Erityisesti HPV-tyyppien 16 ja 18 on myös miehellä osoitettu liittyvän genitaalialueen syöpiin.

Maritta Hippeläinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat