Kalsiumin, PTH:n ja D-vitamiinin homeostaasi ja krooninen munuaisten vajaatoiminta

Munuaisten toiminnan huononemiseen liittyy väistämättä erilaisia metabolisia ja hormonaalisia muutoksia. Jo munuaisten vajaatoiminnan varhaisessa vaiheessa muutokset elimistön fosfaatin ja kalsiumin aineenvaihdunnassa saavat aikaan ketjureaktion, joka johtaa liialliseen lisäkilpirauhashormonin (PTH) eritykseen eli sekundaariseen hyperparatyreoosiin. Hyperparatyreoosilla on hyvin keskeinen asema munuaistautiin liittyvän luutaudin kehittymisessä. Lisäksi se haittaa myös monien muiden elinten toimintaa ja saattaa vaikuttaa munuaistaudin etenemiseen. Siksi hyperparaty- reoosin estolla ja hoidolla on tärkeä merkitys uremiaa sairastavien potilaiden hoidossa.

Iän ja mikroympäristön vaikutus sympaattisiin hermosolusiirrännäisiin

Hermokudossiirto on menetelmänä uusi ja tärkeä neurobiologinen tutkimusmenetelmä. Siirrännäistutkimus tarjoaa uuden tavan selvittää neurobiologian perusilmiöitä: hermoston kehitystä, kasvua ja neuraalisia kasvutekijöitä sekä vanhenemiseen ja hermovaurioon liittyviä muutoksia in vivo -olosuhteissa. Tutkimuksen merkittävyyttä lisää mahdollisuus neuraalisten siirrännäisten avulla löytää keino korjata trauman tai hermostoa rappeuttavien sairauksien aiheuttamaa hermokudoksen menetystä. Pisimmälle, aina kliinisiin kokeiluihin asti, tutkimus on edennyt Parkinsonin taudin kohdalla. Muista sairauksista, joihin neuraalisia siirteitä on kokeiltu, esimerkkeinä mainittakoon Alzheimerin tauti ja akuutti selkäydinvamma, tosin näissä tautimalleissa alustavat tulokset koe-eläimillä eivät ole olleet yhtä lupaavia kuin Parkinsonin taudissa. Aiemmissa tutkimuksissa siirtokudoksena on perinteisesti käytetty aikuisen ja nuoren koe-eläimen sympaattista hermokudosta, sikiömateriaalia tai soluviljelmissä kasvatettuja soluja. Vanhojen hermosolujen menestymistä siirrännäisinä ei juurikaan ole tutkittu, vaikka valtaosa neurodegeneratiivisista sairauksista kohdistuukin vanheneviin hermosoluihin.

Propofolin ja alfentaniilin soveltuvuus anestesiaan lapsilla

Työssä selvitettiin propofolin, uusimman suonen sisäisesti annettavan nukutusaineen, ja alfentaniilin, lyhytvaikutteisen kipulääkkeen, soveltuvuutta anestesian aloitukseen ja ylläpitoon lasten kita- ja nielurisaleikkauksissa. Kaikki tutkitut 437 1-10-vuotiasta lasta saivat esilääkkeeksi suun kautta midatsolaamia 0,5 mg/kg ja atropiinia 0,03 mg/kg. Anestesian aloituksessa tutkittiin propofolin aiheuttamaa ruiskutuskipua, pulssi- ja verenpainemuutoksia ja intubaatio-olosuhteita ilman lihasrelaksantteja. Anestesian jälkeistä toipumista arvioitiin toipumisaikojen ja tasapainolevyn avulla. Lisäksi työssä selvitettiin mahdollisia syitä tajuttomuuteen midatsolaamin ja erytromysiinin samanaikaisen käytön jälkeen.

Painepuristushoitolaite nopeuttaa posttromboottisen haavan paranemista

Tutkimus jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan uusi jaksottainen painepuristushoitolaite, joka on kehitetty Suomessa viime vuosien aikana. Toisessa osassa käsitellään painepuristuslaitteen vaikutusta imu-nestekiertoon sekä posttromboottisen arpialueen ihon mikroverenkiertoon. Lisäksi tutkitaan säärihaavan paranemisnopeutta käytettäessä uutta painepuristushoitolaitetta.

Lääkemarkkinointiin uudet ohjeet

Lääketeollisuusliitto on hiljattain hyväksynyt lääkemarkkinointia koskevat uudet ohjeet, jotka aiheuttavat muutoksia sekä lääkkeiden yleisömainonnan että terveydenhuoltohenkilöstölle tarkoitetun markkinoinnin valvontaan.

Toimittaneet Timo Klaukka, Pekka Eränkö, Pirkko Paakkari

Ovatko elintarvikkeiden ravintoainetäydennykset tarpeen?

Elintarvikkeisiin lisätään vitamiineja ja kivennäisaineita ns. ravitsemuksellisena täydennyksenä joko niiden pitoisuuden palauttamiseksi elintarvikkeen prosessointia edeltävälle tasolle tai pitoisuuden lisäämiseksi silloin, kun se kansanterveyden kannalta on katsottu tarpeelliseksi. Elintarvikkeiden tutkimussäätiö järjesti toukokuussa 1993 asiantuntijaseminaarin, jonka tavoitteena oli arvioida Suomessa nykyisin noudatetun täydennyskäytännön tarkoituksenmukaisuutta ja pohtia mahdollisia uusia täydennystarpeita.

Leena Räsänen

Tuoko lisääntyvä lääkemainonta ongelmia?

Mainostulojen yleisestä vähenemisestä huolimatta lääkemainonta lisääntyi viime vuonna 2 % edellisvuoteen verrattuna, ja tänä aikana esimerkiksi lääkkeiden ulkomainonta kaksinkertaistui. Mainonnan määrää tärkeämpi on kuitenkin mainonnan laatu. Seuraavassa selvittelemme kuluttajille suunnatun lääkemainonnan määrän vaihtelua ja tarkastelemme erityisesti mainonnan laatua vuosina 1991-1993. Aineistona käytämme aikakaus- ja sanomalehdistä koottuja mainoksia sekä ulkomainontaa. Suurin osa analysoimistamme mainoksista oli puutteellisia. Suurimmat puutteet todettiin turvallisen käytön ja tarvittavien varoitusten ilmoittamisessa. Itsehoito on kannatettavaa, mutta sen onnistumismahdollisuudet ovat huonot, jos voimakkaimmin on tarjolla lääkkeiden käyttöön rohkaisevaa informaatiota ja jos mainosten sisältö on yksipuolista ja puutteellista.

Päivi Santalahti, Päivi Topo

Hoito- ja taitovirheet ja lääkärin ammatinharjoittamisen valvonta

Vuosina 1986-1990 lääkintöhallitukseen tehdyistä kanteluista valtaosa ei johtanut toimenpiteisiin. Seuraamuksiin johtaneista kanteluista kolmannes koski erilaisia hoito- ja taitovirheitä. Kaikki potilastyytymättömyys ei läheskään aina johda kanteluun, ja toisaalta kantelu kuvastaa potilaan kokemusta eikä kerro koko totuutta tapahtumista.

Terhi Hermanson, Matti Rimpelä, Antti Marttila

Miten kliinistä tutkimusta voidaan edistää?

Hyvistä kliinikko-tutkijoista on Suomessa pulaa. Jos kliinistä tutkimusta halutaan edistää, tarvitaan enemmänkin uusia asenteita kuin suuria rahasummia. Tieteenvastaisesta ilmapiiristä on päästävä tutkimusta aktivoivaan ilmapiiriin.

Aarne Oikarinen

Tartuntatautilain terveystarkastuksista uudet ohjeet Hepatiitti B:stä raskaana olevien rutiinitarkastus

Hepatiitti B -vasta-aineet tutkitaan ensi vuoden alusta lähtien kaikilta raskaana olevilta naisilta. Kun tartuntaa kantavat äidit löydetään, lasten sairastuminen voidaan estää syntymän jälkeen annettavalla rokotuksella. Muutos sisältyy uusiin tartuntatautilain mukaisia terveystarkastuksia koskeviin ohjeisiin. Ohjeet tulivat voimaan alkusyksystä.