Dysfasia ja hoitotuki

Dysfaattisten lasten ja heidän vanhempiensa etujärjestönä Aivohalvaus- ja afasialiitto haluaa tuoda esille dysfaattisten lasten hoitotuen perusteita koskevaan Vilkmanin ym. kirjoitukseen (SLL 15/95) seuraavaa:

Terttu Elo, Marketta Kortesmaa

Dysfasiaa sairastavan lapsen hoitotuki

Aivohalvaus- ja afasialiiton edustajien Kerttu Elon ja Marketta Kortesmaan kanssa olemme samaa mieltä perusasiasta: Kielihäiriöinen lapsi aiheuttaa aina perheelle ylimääräistä rasitusta. Mutta koska lapsen hoitotukea myönnetään kuitenkin vain määrätyillä perusteilla, ei sitä voida myöntää kaikille dysfaattisille lapsille automaattisesti.

Saara Onnela

Lääketieteellinen ATK, tarvitsevien työkalu vai osaavien lelu

Vain tietokoneella päivät pääksytysten leikkivä ATK-friikki voi päätyä sellaiselle ajatusten sivuraiteelle kuin Erkki Karjalainen Tutkimus ja tekniikka -palstallaan 20.8. (SLL 24/95).

M. Jokelainen

Jos lääkärit eivät hallitse tietotekniikkaa, hallitsee tietotekniikka lääkäreitä

Pieni tunnustus kollega Jokelaiselle. Medinfo-jutussa ollut heittoni siitä, että sairaaloissa pitäisi porrastaa tietokoneen käyttöoikeudet kykyjen eikä virka-aseman mukaan oli ironiseksi tarkoitettu, puhdasta huulenheittoa.

Erkki Karjalainen

Patologian opintoja aloittaville

Kirja on tarkoitettu palvelemaan ensisijaisesti patologian perusopetusta. Kirjoittajat ovat kaikki Iso-Britanniasta, Nottinghamista.

Judit Mäkinen

Kuva ihmismielestä täydentyy eripohjaisten tieteiden avulla

Kuopion yliopiston psykiatrian professorin, Johannes Lehtosen kirja johdattelee lukijan mielen pohjakerroksen tasoille ja luo monipuolisen katsauksen psyykkisen ja biologisen tapahtumisen ja tutkimuksen yhtymäkohtiin.

Eeva Leino

Punatauti eli shigelloosi

Punatauti voi olla raju sairaus, joka aiheuttaa nopeasti leviäviä ja suuria epidemioita ja johon menehtyy paljon ihmisiä. Joskus sen koleramaiseen taudinkuvaan liittyy runsasta nesteenmenetystä oksennusten ja verisen ripulin vuoksi. Taudin aiheuttaja on shigellaksi nimetty bakteerisuku ja taudista käytetään yleisesti nimeä bakteeridysenteria, erotuksena ameebadysenteriasta. Tauti leviää sairaiden ja joskus tartunnankantajien ulosteista käyttövesien kautta terveisiin.

Arno Forsius

Melkein osaavat

Olimme tulossa ystäväni kollega Suomaan kanssa kalasta Norjasta. Liekö oheisen keskustelun intensiivisyyden syynä ollut alkukesän kaunis vehreys, joka vuoriston pakkassään jälkeen tuntui melkein ylimaalliselta vai se runsas raudun tuoksu, joka täytti Opelin sisätilat?

Terveyskeskusmaksujen vaihtelu kunnittain

Suomen terveydenhuolto kustannetaan pääosin julkisella rahoituksella, joka kerätään verotuksella kansalaisilta. Tästä seuraa, että terveydenhuollon kulut maksaa pääasiassa työssäkäyvä, aktiivinen ja terve väestö. Terveydenhuolto rahoitetaan samoilla periaatteilla useimmissa kehittyneissä maissa. Potilaan ja lääkärin välisessä hoitotapahtumassa on mukana kolmas osapuoli, kollektiivinen maksaja. Potilaiden kustannusosuus kerätään perimällä palvelujen käyttäjiltä asiakasmaksuja, jotka tuloutetaan kunnan kassaan. Terveydenhuollon asiakasmaksut ovat pitkäaikaissairaanhoitoa lukuun ottamatta käyttäjän ansiotulosta riippumattomia. Asiakasmaksujen osuus terveydenhuollon menojen katteena on Suomessa tällä hetkellä poikkeuksellisen suuri. Potilailta asiakasmaksuina perittävä summa vastaa yli 20 % terveydenhuollon kustannuksista. Tässä suhteessa Suomi ylittää esimerkiksi Yhdysvallat, jonka terveydenhuollon järjestelyä ja rahoitusta meillä pidetään huonona ja epäoikeudenmukaisena.

Klas Winell

Hälsocentralavgiftens variationer

Hälso- och sjukvården i Finland finansieras huvudsakligen med offentliga medel som insamlas genom beskattning av medborgarna. Det innebär att vården i första hand betalas av den aktiva, sysselsatta och friska delen av befolkningen. Samma principer för hälso- och sjukvårdens finansiering gäller i de flesta industriländer. Då en patient konsulterar en läkare finns således den kollektiva finansiären med som en tredje part. Patienternas andel av vårdkostnaderna insamlas genom att kommunen uppbär avgifter av dem som utnyttjar vårdtjänsterna. Klientavgifterna är inte inkomstbundna med undantag av de avgifter som tillämpas inom långtidsvården. Klientavgifternas andel av finansieringen av hälso- och sjukvården som helhet är för närvarande ovanligt stor i Finland. Över 20 procent av vårdkostnaderna inkasseras av patienterna. I detta avseende överträffar Finland t.ex. USA trots att sjukvården där av oss anses både illa organiserad och orättvis.