75960 osumaa

Priorisointiseminaari Hanasaaressa: Potilaskohtaiset valinnat torjuttava säästöillä

Priorisointikysymyksiä terveydenhuollossa selvittelevä STAKESin projektiryhmä järjesti yhdessä Suomen Akatemian ja Duodecim-seuran kanssa 4.-6.10. Hanasaaressa seminaarin terveydenhuollon valintojen perusteista. Seminaari ei ehkä tuonut esiin uutta ja yllättävää, mutta se kokosi yhteen niitä huolenaiheita ja selviytymiskeinoja, joista lääkärikunnan keskuudessa on priorisoinnin tiimoilta keskusteltu. Seminaarin paneelin loppukannanotossa painottuvat keinot, joilla potilaskohtaisia valintoja voidaan välttää: säästöjä on haettava eritoten purkamalla päällekkäisiä toimintoja ja arvioimalla tutkimus- ja hoitomenetelmien vaikuttavuutta, tehokkuutta ja laatua. Tautikohtaisiin listoihin paneeli suhtautui kielteisesti, samoin hoidon rajoittamiseen muilla perusteilla kuin arvioimalla potilaan hoidosta saamaa terveyshyötyä.

Toimintapäivä lääkärien työllistämiseksi

Lääkärien työttömyyden torjumiseksi järjestettiin 29.9. toimintapäivä, johon lääkärijärjestöt ja lääketieteen opiskelijat osallistuivat aktiivisesti. Helsinkiläiset opiskelijat kävivät luovuttamassa eduskuntaryhmille vetoomuksen eurolääkärikoulutusta varten tarvittavien virkojen perustamiseksi, kuopiolaiset opiskelijat mittasivat verenpainetta torilla ja oululaiset järjestivät mielenosoituksen. Toimintapäivään kuuluivat myös tiedotustilaisuudet, joissa vanhempia kollegoita kehotettiin vapaaehtoiseen töiden uusjakoon valmistuvien lääkärien hyväksi.

Eduskunnalle vetoomus: Virkoja eurolääkärikoulutusta varten

Lääketieteen opiskelijat sekä lääkärijärjestöjen edustajat luovuttivat toimintapäivänä eduskuntaryhmille vetoomuksen nuorten lääkärien työllisyystilanteen helpottamiseksi. Orientoivan vaiheen viroista suurin osa on lakkautettu eikä tulevaa eurokoulutusta varten ole edes suunnitteilla vakansseja. Paikalla olleet kaikkien puolueiden edustajat ja kansanedustajalääkärit lupasivat ryhtyä toimiin lääkärien eurokoulutuksen turvaamiseksi.

Professori Kari Launiala Kansalaisjärjestöt merkittäviä terveydenhuoltoprojektien toteuttajia kehitysmaissa

Kansalaisjärjestöjen osuus terveydenhuollon kehitysyhteistyössä lisääntyi merkittävästi 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Erityisesti vuonna 1990 tapahtunut järjestöjen omavastuun vähentäminen 40 %:sta 25 %:iin lisäsi niiden kiinnostusta hakea FINNIDAlta tukea terveysprojekteihin. Niinpä vuonna 1991, jota vuotta koskeva raportti on juuri ilmestynyt ja toimii tämän artikkelin lähdemateriaalina, yli 200 järjestöä haki tukea erityyppisiin hankkeisiin.

Unicef-viikko 18.-23. lokakuuta omistettu Guinean ja Nepalin naisille

Afrikassa, Guinean aarniometsissä ja Aasiassa, Nepalin vuorten rinteillä kokoontuu usein eri-ikäisistä naisista muodostuvia ryhmiä. Guineassa he saattavat kokoontua kuuntelemaan maaseuturadion lähetystä, jossa kerrotaan mitä äidin tulee tietää, jos lapsi sairastuu. Nepalissa ryhmän on ehkä koonnut kylään saapunut kouluttaja, joka kertoo lainoista, joita naisryhmät voivat ottaa oman pikku liiketoiminnan aloittamiseksi.

Lääketieteen opetus muutoksessa

Maailmassa tapahtuvat sosiaaliset, taloudelliset, ekologiset, tieteelliset ja tekniset muutokset ovat muuttaneet inhimillisiä arvoja, eettisen keskustelun sisältöä, terveydenhuollon rakenteita ja eri professioiden luonnetta. Niinpä lääketieteen opetuksenkin on uudistuttava. Näin avasi Lääketie-teen opetuksen maailmanjärjestön (WFME) presidentti, prof. Henry Walton Lääketieteen opetuksen 2. maailmankongressin (World Summit on Medical Education) elokuussa Edinburghissa. Konferenssin teema olikin: "Lääketieteen opetus muutoksessa".

Terveydenhuollon kirjasto- ja tietopalvelut tiukassa taloudessa

Kirjasto- ja tietopalvelujen tuottavuutta on vaikeaa määrittää markoissa, mutta kliiniseen ongelmaan ratkaisua hakeva lääkäri tietää käytännössä, miten paljon aikaa ja vaivaa kuluu kadonneiden kirjojen ja lehtien jäljittämiseen. Lääkäriliiton koulutusosaston tekemän selvityksen mukaan terveyskeskuksista puuttuu usein paitsi vastuuhenkilö, joka koordinoisi hankinnat, myös kirjastotilat, joissa aineisto olisi saatavilla. Suurissa keskussairaaloissa tietopalvelut toimivat, mutta pienemmissä on samoja ongelmia kuin terveyskeskuksissa. Keskussairaaloissa on useimmiten mahdollisuus atk-pohjaiseen tiedonhakuun, valtaosassa terveyskeskuksista se toistaiseksi puuttuu.

Leena Lodenius, Pirjo Kannisto

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030