Tarvitaanko antibiootteja äkillisen välikorvan-tulehduksen hoidossa?

Äkillinen välikorvatulehdus, eli akuutti otitis media on lapsuusiän tavallisin bakteeritulehdus. Samalla se muodostaa myös huomattavan sosiaalisen ongelman infektiokierteessä olevan lapsen perheelle (1,2).

Paisunut hallinto

Onnittelen kollega Telarantaa terävästä ja ajankohtaiseta kirjoitukseta (SLL 26/92). Kirjoitus vastaa täysin myös allekirjoittaneen käsitystä terveydenhuoltomme ja sen hallinnon nykytilasta. Sen sijaan olen syvästi ja iloisesti hämmästynyt siitä, että tällä tavoin paljastavasti kirjoitettua tekstiä julkaistaan - edes Lääkärilehdessä. Muutama vuosi sitten näistä asioista kirjoittavan tekstien julkaiseminen olisi ollut vähintään epävarmaa ja ainakin hänet olisi häiriköksi mielletty.

Toisiko laastari avun meille nikotiinivammaisille?

Suomessakin on nyt tuotu markkinoille nikotiinia sisältävä laastari avuksi tupakoinnin ikeestä irti yrittäville. Nikotiiniaddiktiohan on sosiaalisten paineiden lisäksi tärkeimpiä syitä tähän kalliiseen "nautintoon". Laastarin käytöstä on muualla maailmassa saatu lupaavia tuloksia.

Kieliongelma pohjoismaisissa lääkärikokouksissa

Otsikon aiheesta kirjoitti tässä lehdessä äskettäin Svante Stenman. Oli tavallaan vahinko, että hän samassa kirjoituksessa siirtyi käsittelemään varsin laajasti sinänsä hyvinkin tärkeätä aihetta - yleistä kokoustekniikkaa ja -käyttäytymistä. Tämä johti mielestäni huomiota liiaksi pois varsinaisesta ongelmasta, puhutun kielen ymmärtämisestä.

Martti Paloheimo pahoittelee

Lähetin heinäkuun alkupuolella Psykiatriyhdistyksen jäsenille tutustumista varten viimeisen kirjani "Kotivammaiset". Mukana seurasi kirje, jossa avoimesti tunnustin "rikokseni", eli että kyseessä oli ns. "suoramyynti", johon liittyi täysi palautusoikeus, ilman postimerkkejä.

Päätoimittajan kommentti

Kollega Martti Paloheimon ajatus lähettää kirjansa suoramyyntitavarana kaikille psykiatrikollegoilleen on kieltämättä epätavallinen toimenpide meidän oloissamme. Tällaista toimintaa tosin harrastetaan muualla.

Astmatiedot ajan tasalle

Viime aikojen perustutkimus on lisännyt tietojamme astman mekanismeista, ja siksi on paikallaan tarkentaa pitkään muuttumattomina pysyneitä käsityksiä taudin käyvästä hoidosta. Astma on edelleen tuntuva terveyttä uhkaava ongelma. Teollisuusmaissa 5 % väestöstä sairastaa sitä, ja taudin vuoksi hoitoon hakeutuvien määrä on kasvamassa. Mielenkiinto sairautta kohtaan on lisääntynyt ja samalla myös tarve hahmottaa uudelleen perustutkimuksen sirpaleinen tietotulva kliinikolle ymmärrettäväksi.

Toimittanut Timo Klaukka

Unen ja epilepsian yhteydestä

Kyseessä on kymmenen vuotta sitten pidetyn kansainvälisen epilepsia ja uni -symposiumin ajankohtaistettu toinen painos. Kirjassa on 24 lukua, joissa tarkastellaan epilepsian ja unen yhteyttä usealta eri taholta. Lukujen taso vaihtelee kirjoittajien suuren määrän vuoksi. Suuremmilta päällekkäisyyksiltä on kuitenkin vältytty. Pääosin luvut ovat hyviä. Niiden järjestys voisi olla toisenlainen, esim. neurofysiologisten menetelmien selvittäminen omana osanaan. Kirjallisuusviitteitä on runsaasti, ja useimmissa luvuissa ne ovat tuoreita. Runsas EEG-kuvitus on ensiluokkaista.

Toimittanut Timo Klaukka

Perusteellinen kuvaus syövän biologisista hoidoista

Syövän hoito perustuu edelleen pääasiallisesti kirurgiaan, kemoterapiaan ja sädetykseen, joilla nykyisin voidaan parantaa runsaat puolet potilaista. Jatkuvasti haetaan muitakin aseita, varsinkin laajalle levinneen syövän hoitoon. Uusina keinoina ovat viime aikaisessa kirjallisuudessa ja päivälehdissäkin olleet näkyvästi esillä biovasteen muuntajat (lähinnä interferonit, interleukiinit ja tuumorinekroosifaktori) sekä tappajasolut. Odotukset näistä biologisista hoidosta ovat olleet suuret, tulokset melanoomassa ja munuaissyövässä kohtalaiset. Nykytietämyksen mukaan biovasteen muuntajilla näyttää olevan kiistatonta kliinistä tehoa, mutta toisaalta vasteet ovat usein osittaisia ja ohimeneviä. Hoitojen optimaalinen kesto, biovasteen muuntajien annostus, ja biologisen hoidon yhdistäminen kemoterapiaan ovat tällä hetkellä aktiivisen tutkimuksen kohteina, ja vasta tulokset näistä tutkimuksista osoittanevat tämän hoitomuodon todellisen hyödyn.

Toimittanut Timo Klaukka

Turun kuume vuonna 1771

Suomen ensimmäinen sanomalehti, Tidningar Utgifne af Et Sällskap i Âbo, alkoi ilmestyä Turussa vuonna 1771. Ensimmäisenä vuonna sen kolmessa eri numerossa kerrotaan vuoden 1771 alkupuolella esiintyneestä Turun kuumeesta. Kuvauksesta päätellen kysymyksessä oli pilkkukuume, typhus exanthematicus (silloin ruots. rötfeber, suom. mätäkuume). Kirjoitusten laatija oli Turun lääkäripiirin ja lääninlasaretin lääkäri Johan Gabriel Bergman (1732-93). Todettakoon, että pilkkukuumeen taudinaiheuttaja ja taudin leviäminen vaatetäiden välityksellä saatiin selville vasta 1900-luvun alussa. Koska pilkkukuume on nykyajan lääkäreille jokseenkin tuntematon, saattaa seuraava katkelma olla siitäkin syystä kiinnostava.