75748 osumaa

Terveydenhuollon ongelmat IVY-maissa Suunnitelmatalouden raskas perintö

Neuvostoliiton hajoamisen myötä syntyneiden itsenäisten valtioiden terveydenhuollon vaikeuksista on kantautunut tietoja jatkuvasti. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä tutustui tilanteeseen viime keväänä. Mukana olleet suomalaislääkärit toteavat akuuteimpien ongelmien syyksi aiemman tuotantorakenteen hajoamisen: ennen toisistaan tiukasti riippuvaiset osavaltiot eivät pysty hyödyntämään alueellaan toimineita entisen tuotannon osia, kun tuotannolliset siteet muihin osavaltioihin ovat katkenneet. Lääkehuolto toimi ennen paljolti tuonnin varassa muista SEV-maista, mutta nyt tuontitavarat pitäisi maksaa vaihdettavalla valuutalla - eikä sitä riitä. Oma lääketeollisuus pyörii vanhentuneen teknologian varassa. Kroonisempi ongelma on vuosikymmeniä jatkunut eristyneisyys ja pysähtyneisyys.

Martti Kekomäki Juhana Idänpään-Heikkilä

Työ, perhe ja mielenterveys

Lähes 70 vuoden ajan on Amerikan ortopsykiatrinen yhdistys koonnut yhteen kaikkein edistyksellisimmät ammattilaiset aloilta, jotka ovat omistautuneet edistämään mielenterveystyötä ja tutkimaan ihmisen käyttäytymistä. Yhdistykseen kuuluu lääkäreitä, psykiatreja, sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, sairaanhoitajia ja perheneuvojia. Vuosittaisten kokoustensa, julkaisujensa ja opintoryhmiensä avulla on yhdistys soveltanut käytäntöön moniammatillisen näkökulman lasten, nuorten, aikuisten, perheiden, koulun ja yhteisöjen mielenterveyden ja ihmisen koko elinikää käsittävän kehityksen kysymyksissä. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin New York Cityssä 15.-18.5.1992.

Tervetuloa avoin keskustelu!

Olen suurella ilolla lukenut kollegojeni Harisalo ja Korhonen räväkkää ja ennakkoluulotonta tekstiä terveydenhuoltomme ja sen hallinnon nykytilasta (SLL 18 ja 22-23/ 92) ja siitä jo virinnyttä keskustelua samassa lehdessä. Ennen kaikkea olen iloinen siitä, että joku uskaltaa puuttua viralliseen tabuun, hallintokoneistomme itseään suojaavaan byrokraattiseen rakenteeseen. Ongelma ei ole yksin terveydenhuollon. Koko länsimainen hallintobyrokratia on ajautunut kriisiin - itäisestä nyt puhumattakaan - jossa on syntynyt uusi ongelma: kuinka saadaan yhteiskunnan tuottavuus pysymään alati kasvavien julkisten menojen, etenkin hallintokulujen perässä. Ongelmasta voinemme silti keskustella rajoittuen pääosin terveydenhuoltoon, koska sitä parhaiten tunnemme ja ongelmat ovat yhteiset.

Julkisen sektorin terveydenhuolto on nykymuodossaan lopetettava?

Suomessa on peräänkuulutettu keskustelua julkisen sektorin tehtävistä. Yleensä keskustelu on ollut inttämistä ja sitä, että kukaan ei halua luopua mistään. Tilanne on vain se, että ellei julkisen toiminnan järkevöintiä suoriteta, köyhdymme kaikki. Jos kansalaiset haluavat hallintoa, lomakkeita, lupia, leimoja, välillistä ja välitöntä virkamiesvalvontaa, niin siitä vaan - saatiinhan mitä pyydettiin ja köyhdyttiin. Vastaavasta menosta on esimerkkejä itäisissä naapurimaissa.

Niilo Hallman lasten asialla

Opiskeluajoilta on erityisesti jäänyt mieleeni kolme opettajaa: Esko Nikkilän säkenöivän älykäs persoona, Lauri Aution lämmin inhimillisyys ja Niilo Hallmanin mukaansatempaava innostuneisuus, tinkimättömyys ja avarakatseisuus. Tullessani lastenklinikan kurssille Hallman oli jo ollut vakituisena professorina muutaman vuoden. Erinomaisesti järjestetty opetus, talon hyvä henki ja professorin persoona saivat myös minut valitsemaan lastentaudit erikoisalakseni. Siksi oli mieluisaa tarttua Hallmanin elämäntyötä käsittelevään kirjaan.

Toimittanut Timo Klaukka

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030