Urologian kehitys ja tulevaisuus Suomessa

Urologia on tärkeä operatiivisen lääketieteen osa, joka on Suomessa kirurgian suppea erikoisala. Kirurgisista potilaista on urologisia potilaita 5-18 %, ja heidän osuutensa kasvaa. Suomen Syöpärekisterin ennusteen mukaan Suomessa on 30 000 elossa olevaa urologista syöpäpotilasta vuonna 2006. Eturauhasen syövästä tulee miesten yleisin syöpä. Eturauhasen liikakasvun ja muiden ikääntymiseen liittyvien sairauksien diagnostiikka ja hoito vaativat myös entistä enemmän resursseja. Suomen sairaaloissa työskentelee nykyään 59 urologia. Kansainvälisten väkilukuun suhteutettujen arvioiden mukaan määrän tulisi olla kaksinkertainen. Suomen Urologiyhdistyksen esityksen mukaan maahamme olisi vuoteen 2000 mennessä perustettava 29 uutta urologin virkaa. Vastaavasti koulutusta olisi väliaikaisesti tehostettava lisäämällä koulutusvirkoja. Kouluttajiksi löytyisi riittävästi päteviä urologeja. Urologian omaleimaisuus edellyttää pyrkimystä omaan pääspesialiteettiin.

Martti Talja Harri Juusela Jaakko Permi

Lääkärin työn juonneopetus - terveyskeskusten talkoilla opintouudistuksen tavoitteisiin

Kun juonneopetuskokeilua Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa runsas vuosi sitten ryhdyttiin soveltamaan käytäntöön, hanketta ideoiva työryhmä sai innostukselleen vastakaikua. Kaikki ne terveyskeskuslääkärit, joita juonneopettajiksi pyydettiin, ottivat talkookutsun mieluisana haasteena vastaan, siitäkin huolimatta että tarjolla oli vielä hahmoa vailla oleva tehtävä, josta ei rahallista palkkaa tulisi. Ensimmäisenä kokeiluvuotena työssä on ollut mukana 35 lääkäriä 14:stä lähiseudun terveyskeskuksesta. Kokemukset ovat vastanneet optimistisia odotuksia. Opiskelijat ovat juonneopettajansa johdolla työskennelleet terveyskeskuksessa yhden iltapäivän joka toinen viikko ja saaneet näin lähituntumaa lääkärintyöhön ja potilaan kohtaamiseen jo opintojen alusta lähtien. Erilaisista terveyskeskuksista saadut kokemukset ovat välittyneet kurssitovereille vilkkaassa ajatustenvaihdossa. Myös opettajat ilmoittavat saaneensa nuorten palautteesta kimmokkeen monien rutiinien uudelleenarvioimiseen.

Seppo Yt Junnila

Hyvä lääkäri -teema lääketieteen perusopetuksessa

Lääkärikoulutuksen tavoitteeksi voidaan asettaa "hyvien lääkärien" kouluttaminen. Mutta millainen on hyvä lääkäri? Nykyisen koulutusohjelman mukaan opiskelija on riittävän hyvä lääkäriksi suoritettuaan kaikki opintojaksot, tentit ja harjoittelut, joita lääketieteen lisensiaatilta ja sittemmin laillistetulta lääkäriltä vaaditaan. Suomessa ei tarvitse osoittaa lääkärin taitoja ja muita valmiuksia testitilanteessa. Koulutusohjelmia uudistettaessa tarvitaankin keskustelua "hyvän lääkärin" ominaisuuksista.

Matti Rimpelä Päivi Niemi Liisa Hyssälä Leena Koivusilta Ansa Ojanlatva Päivi Rautava Paula Vainiomäki

Tarvitaanko terveydenhuollon oikeusturvakeskusta?

Terveydenhuollon keskushallinto näyttää olevan jatkuvassa muutostilassa. Sosiaali- ja terveyshallitusta suunniteltiin vuodesta 1974 alkaen, ja kun se viimein viime vuonna saatiin perustetuksi ollaankin sen toimintaa jo hajottamassa. Nyt kaavaillaan hallintotehtävien siirtämistä uudelle terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle, jolloin sosiaali- ja terveyshallitus jäisi täysin tutkimus- ja kehittämislaitokseksi.

Marit Henriksson

Akavalaisten palkkoja tutkittu

Akavalaisten keskipalkka viime vuoden lokakuussa oli 14 700 markkaa kuukaudessa. Keskipalkkaan on laskettu bruttopalkka päätoimesta kaikkine lisineen ja luontoisetuineen. Ansiotaso oli korkein itsenäisinä ammatinharjoittajina (19 000 mk) sekä yksityisellä sektorilla (16 700 mk) toimivilla akavalaisilla. Tiedot ilmenevät vastikään valmistuneesta jäsentutkimuksesta, johon on kerätty tietoa akavalaisten asemasta ja palvelussuhteen ehdoista.

Kutsumus vai elinkeino 1958-59

Julkinen keskustelu 50-luvun lopulla lääkäripulasta ja lääkärityövoiman järkevästä käytöstä johti myös Lääkärilehdessä kriittisiin puheenvuoroihin, uudistusehdotuksiin ja ammattikunnan itsetutkisteluun.

Kyllikki Kauttu

LYMEN TAUTI JA SILMÄOIREET

Lymen taudin löytäjä, tri Allen Steere, kertoi vuonna 1985 Annals of Internal Medicinessä naispotilaasta, jolle kehittyi neljä viikkoa iho-oireiden jälkeen värikalvo- ja lasiaistulehdus. Nämä eivät reagoineet suoneen annettuun metisilliiniin tai gentamysiiniin. Linssi ja lasiainen oli poistettava. Kirurgisesta preparaatista löytyi hopeavärjäyksellä borrelia-tyyppisiä spirokeettoja. Potilas menetti näön tulehtuneesta silmästä.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Laadunvarmistusprojekti työterveysasemalla

Valtion työterveysasemalla toteutettiin sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn liittyvä laadunvarmistusprojekti. Palvelua varten luotiin toimintaa ohjaavat kriteerit ja tulosta kuvaavat standardit ja mittarit. Ohjaus terveysneuvontaan onnistui ja kolesteroliarvot laskivat tyydyttävästi. Työterveysasemalla opittiin uusi ongelmanratkaisua koskeva työote. Laadunvarmistus sopii kokemusten mukaan työn kehittämisen menetelmäksi työterveyshuollossa.

Martti Kokki Heikki Saarnio Marketta Kauppinen

Terveyskasvatus ja terveyden edistäminen

Viisi vuotta sitten perustettu Kreikan terveyskasvatuksen yhdistys otti nuoruuden innolla tarjotun haasteen vastaan ja järjesti yhteistyössä International Union for Health Education'in (IUHE), WHO:n Euroopan yksikön, Euroopan yhteisöjen komission ja Euroopan neuvoston kanssa terveyskasvatuksen ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta koskevan konferenssin Ateenassa toukokuussa. Kokous oli jatkoa kolme vuotta sitten Rotterdamissa pidetylle terveyskasvatuksen vaikuttavuutta koskeneelle eurooppalaiselle kokoukselle. Kokousten välillä ovat monet tuulet puhaltaneet yli Euroopan, ja muutoksen jäljet näkyivät niin puheissa kuin osallistujissakin.

Lastenneurologian haasteet Virkaanastujaisesitelmä 20.5.1992

Suomen ensimmäinen lastenneurologian professuuri perustettiin Helsingin yliopistoon 1988, toinen Turun yliopistoon kaksi vuotta myöhemmin. Alan linjauksia esitellään tässä Helsingin yliopiston lastenneurologian professorin Matti Iivanaisen virkaanastujaisesitelmässä viime toukokuulta.