75748 osumaa

Kuka löytää melanooman?

Melanooman voi periaatteessa löytää - tai oikeammin sitä voi epäillä - kuka tahansa. Ei ole kuitenkaan tutkittu, kenen aloitteesta melanooman diagnostiikkaan käytännössä todella lähdetään. Bostonilaiset tutkijat selvittivät asiaa 216 potilaan joukossa. Potilaiden keski-ikä oli 57 vuotta ja 107 heistä oli naisia ja 109 miehiä. Melanooman kertoi löytäneensä itse 53 % vastaajista. Lääkärin keksimiä tapauksia oli 25 %. Kolmanneksi tärkein aloitteen tekijä oli aviopuoliso, 13 %:ssa tapauksista. Muita aloitteen tekijöitä olivat tytär (2 %), joku muu sukulainen (2 %), ystävä (2 %) ja sairaanhoitaja (1 %).

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Fluorokinoloneista ei ole malarialääkkeiksi

Fluorokinoloniantibiooteilla, kuten norfloksasiinilla ja siprofloksasiinilla, on todettu olevan jossain määrin malariaplasmoideja inhiboivaa vaikutusta in vitro. Fluorokinolonien kliinistä tehoa ei kuitenkaan ole evaluoitu suuremmalla potilasaineistolla. Prospektiivisessa randomisoidussa tutkimuksessa kanadalais-sambialainen tutkijaryhmä vertaili klorokiinin ja norfloksasiinin tehoa malarian hoidossa. Tutkimus tehtiin Sambiassa, jossa malaria on lähes poikkeuksetta falciparum-tyyppiä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Pyöräilyn puolesta

Vuoden alkupuolella BMA julkaisi lehtensä pääkirjoitukseen asti kommentoitavaksi päässeen raportin pyöräilystä. Pyöräily on terveellistä: se ehkäisee osteoporoosia, vähentää sydän- ja verisuonisairauksia, se parantaa mielenterveyttä ja kuluttaa kaloreja. Eräässä virkamiehiä koskeneessa tutkimuksessa todettiin pyöräilevien yhteiskunnan palvelijoiden sairastavan puolet siitä sepelvaltimotautisuudesta mikä olisi odotettu. Henkilö joka on pyöräillyt koko ikänsä sairastaa 10 kertaa vähemmän sepelvaltimotautia 75-vuotiaana kuin muut.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lasten lyhkin hyöty ja säästöt

Lyhytjälkihoitoisella kirurgialla (lyhki) pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon leikkauksia käyttäen mahdollisimman vähän hoitopäiviä ja vuodepaikkoja. Menettelytapa sopii hyvin myös lastenkirurgiaan. Lyhkin aiheuttamat todelliset säästöt ovat odotettua pienemmät. Toiminnasta on kuitenkin huomattavasti hyötyä, koska se on tuonut kirurgisiin yksikköihin taloudellisen ajattelutavan ja tehostanut niiden toimintaa. Tuloksellisuutta arvioitaessa tulee käyttää oikeita mittareita.

Timo Parvinen

Soveltuuko hoidon priorisointi terveyspoliittiseksi perustaksi erityistason sairaanhoidossa?

Kymenlaakson keskussairaalassa luotiin norjalaismallia mukaillen malli erikoissairaanhoidon prioriteettiryhmiksi. Mallia testattiin selvittämällä takautuvasti, kuinka erityistason sairaanhoitoon lähetteen saaneet potilaat jakautuivat viiteen prioriteettiryhmään. Mallin katsottiin toimivan käytännössä riittävän tarkasti, koska potilaat jakautuivat joka tapauksessa hoidon välttämättömyyden perusteella kahteen pääryhmittymään. Erityistason sairaanhoidon terveyspoliittisten ratkaisujen perustaksi malli ei sen sijaan sovellu. Prioriteettiryhmitys ei juuri lisää mahdollisuuksia säästää kustannuksia. Keskussairaalan omaa potilasaineistoa aiotaan kuitenkin vielä arvioida samaa mallia käyttäen.

Alexander van Assendelft Antti Muuronen Terje Forslund Magnus Grönholm Hannu Haavisto Teuvo Joki Hannu Kormi Pertti Lavikainen Heikki Meurala Soile Numminen Reino Paldanius Kurt Rhen Gerd Weckström

Terveysvalistus terveyden edistäjänä: valistuksen muodot, vaikutukset ja ideologisuus

Terveysvalistus on joukkoviestintään tukeutuvaa terveyskasvatusta. Sen avulla on perinteisesti pyritty kohentamaan kansalaisten terveydentilaa, ja se on edelleen suosittu terveyden edistämisen menetelmä, vaikka vuosikymmenien takainen usko yleisluonteisen, yksisuuntaisen tiedottamisen vaikuttavuuteen onkin vähentynyt. Sama sanoma herättää eri ihmisissä erilaisia mielteitä. Viestinnän vaikuttavuutta selvittelevässä tiedotustutkimuksessa on viime aikoina pantu paino tälle seikalle ja keskitytty selvittelemään viestien vastaanottoa ja tulkintaa.

Pauliina Aarva

"..jutellaan painomusteen välityksellä, se yhdistää" 1956-57

Vuonna 1956 Suomen Lääkärilehti oli sennimisenä, kaksi kertaa kuukaudessa ja K.E.U. Jäämeren toimittamana ilmestynyt kymmenen vuotta. Oli siis arvioinnin aika. Päätoimittaja oli suhteellisen tyytyväinen lääketieteellisten artikkelien kasvaneeseen saantiin ja tiedotusluonteisen aineiston ilahduttavaan lisääntymiseen. Hän kaipasi kuitenkin keskustelua lääketieteellisistä ongelmista, pohdintoja lääkäriä koskettavista yhteiskunnallisista uudistuksista, kysymyksiä ja vastauksia, vapaamuotoisia selontekoja liiton alaosastojen sekä lääkäriyhdistysten toiminnasta ja ajatuksista niiden piirissä, havaintoja pohjoismaisista ja muista veljesliitoista ja kansainvälisistä kokouksista, kaiken kaikkiaan kodikasta jutustelua oman ammattikunnan piirissä. Liiton omistama kirjapaino taas olisi taannut lehdelle aikataulun mukaisen ilmestymisen.

Diabeettinen retinopatia: seuranta, hoito ja näkövammautuneen diabeetikon kuntoutus

Maailman Terveysjärjestön Euroopan osasto on hyväksynyt vuonna 1989 toimintaohjelman diabeetikkojen terveydentilan parantamiseksi. Sen tavoitteisiin sisältyy myös diabeteksen aiheuttaman sokeutumisen väheneminen yhdellä kolmanneksella viiden seuraavan vuoden aikana. Tämä vaativa tavoite edellyttää paitsi diabeteksen hoidon tehostamista, myös diabeetikkojen silmänpohjien seurannan tehostamista ja tarkoituksenmukaisen hoidon oikeaa ajoittamista. Tästä syystä Diabetesliitto asetti keväällä 1991 työryhmän laatimaan suosituksen retinopatian seulontaa, seurantaa ja hoitokäytäntöjä sekä näkövammautuneen diabeetikon kuntoutusta varten.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030