Hoito biologisilla vasteenmuuntajilla: onko lupauksista tullut totta?

Sytokiineistä interferonit, interleukiini-2 ja hematopoieettiset kasvutekijät ovat osa tämän päivän kliinistä syövänhoitoa, joskin vielä hyvin harvoissa tautiryhmissä. Hoito niillä on vielä suurelta osin tutkimuksellista. Biologiset vasteenmuuntajat eivät toistaiseksi ole täyttäneet syövänhoidossa niitä suuria toiveita, joita niihin vielä kymmenen vuotta sitten asetettiin. Kuitenkin niiden tutkimuksen myötä on saatu paljon tietoa mekanismeista, jotka johtavat kasvainten syntyyn ja tuhoamiseen. Uusia hoitoyhdistelmiä ja sytokiinejä tuotetaan jatkuvasti, ja tämä syövän hoitotapa tulee laajenemaan.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Iäkäs potilas sädehoidossa

Ikä on selkein yksittäinen syövän vaaratekijä; vuosittain lähes puolet uusista syöpätapauksista todetaan yli 70-vuotiailta. Tästä huolimatta on hämmästyttävän vähän kirjoitettuja ohjeita siitä, millä tavoin korkea ikä tulisi ottaa huomioon sädehoidossa. Kun ikää käsitellään sädehoidon oppikirjoissa, verrataan lasta ja aikuista.

Maijaliisa Romppainen

Märkäruven ja ruusun nykyhoito

Staphylococcus aureus ja beetahemolyyttinen streptokokki ovat tärkeimmät ihon bakteeritulehduksia aiheuttavat mikrobit. Niiden antibioottiherkkyystilanne ratkaisee oikean hoidon valinnan. Nykyisin molempiin hyvin tehoavia antibiootteja ovat ensimmäisen ja toisen polven kefalosporiinit sekä kloksasilliiniryhmän antibiootit. Penisilliini tehoaa hyvin A-ryhmän beetahemolyyttiseen streptokokkiin. Sen sijaan erytromysiini ja fluorokinolonit ovat huonoja streptokokkilääkkeitä.

Itsemurhayritykset ja niiden hoidon organisointi Helsingissä

Tutkimuksessa analysoitiin kaikki yhden vuoden aikana Helsingissä terveydenhuollon hoitoon tulleet 1 822 itsemurhayritystapausta strukturoidun haastattelun sekä potilasasiakirjojen perusteella. Helsingissä terveydenhuoltoon tulee noin 2 000 itsemurhaa yrittänyttä vuodessa eli keskimäärin 5-6 tapausta jokaista vuoden päivää kohti. Potilaat hoidettiin tavallisesti HYKS:n päivystyspoliklinikoissa. Hoidon kehittämiseksi ja resurssien suuntaamiseksi tulisi diagnoosi- ja rekisterikäytäntöä kehittää siten, että itsemurhayritystapauksia voitaisiin joustavasti seurata. Itsemurhayritysten hoidon laatua tulisi parantaa tukemalla henkilökuntaa koulutuksen ja työnohjauksen avulla, järjestämällä systemaattinen psykiatrinen konsultaatiotoiminta, käyttämällä suunnitelmallisemmin hyväksi koko hoitojärjestelmää sekä parantamalla lääkärikunnan tietoutta itsemurhamenetelmien vaarallisuudesta.

Jouko Lönnqvist Aini Ostamo

Painonlasku vähentää polvikuluman oireita

Monen monituiset tutkimukset ovat osoittaneet, että ylipaino lisää polviartroosin riskiä, mutta näyttöä paninonlaskun hoidollisesta merkityksestä ei ole saatu. Tämän tietoaukon ovat nyt paikanneet Framingham-tutkijat.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Klamydian DNA:ta artriittinivelestä

Chlamydia trachomatis on tunnettu reaktiivisen artriitin aiheuttaja. Klamydian osia on aikaisemmin osoitettu artriittinivelistä immunofluoresenssilla, mutta nyt englantilainen tutkijaryhmä on pystynyt löytämään klamydian ulkomembraania koodaavia geenejä myös geenimonistuksella (PCR) nivelnäytteistä. Tutkijat analysoivat kahdeksan klamydia-artriittipotilaan näytteet ja kuudella heistä PCR-tulos sopi havaittuun immunofluoresenssin tulokseen. Kontrollipotilailla tulos oli sama, eli kuudella kahdeksasta menetelmät antoivat identtisen tuloksen. Vaikka PCR on vaikea menetelmä kontaminaatioiden takia, kirjoittajat ovat vakuuttuneita tuloksestaan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Pesetkö kätesi?

Käsien pesu on tärkein yksittäinen toimenpide infektioiden leviämisen ehkäisemisessä sairaaloissa. Yllättäen sitä käytetään aivan liian puutteellisesti. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa parhaimmillaankin vain 48% teho-osastojen henkilökunnasta pesi kätensä suositellulla tavalla. Centers for Disease Control (CDC) Yhdysvalloissa on ohjeissaan jopa todennut, että käsienpesun ollessa optimaalinen hansikkaat ovat teoriassa tarpeettomia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Streptococcus agalactiae'n aiheuttama uhka poistumassa?

Aikoinaan, muttei juurikaan enää nykypäivänä, lehmän utaretulehduksia aiheuttanut B-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki, Streptococcus agalactiae, on siirtynyt aikojen kuluessa myös ihmisen patogeeniksi. Viidesosa synnyttäjistä kantaa tätä bakteeria emättimessään synnytykseen tullessa. Näiden äitien synnyttämistä vastasyntyneistä joka tuhannes saa vakavan sepsiksen ja/tai meningiitin. Keskosten riski on jopa kymmenkertainen täysaikaisiin verrattuna. Viidesosa taudin saaneista kuolee.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Sappisora aiheuttaa haimatulehduksen

Akuutin pankreatiitin tavallisimmat syyt ovat etanoli ja sappikivitauti, ja harvemmin sitä aiheuttavat hyperkalsemia, hyperlipidemia ja lääkkeet. Tiedetään, että selittämättömiä pankreatiitteja esiintyy raskauden aikana, suurten leikkausten jälkeen sekä parenteraalista ravitsemusta saavilla potilailla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Uusia apuvälineitä elvytykseen?

Vaikka lääketiede on tuonut lähes kaikkeen hoitoon ja tutkimukseen valtaisan arsenaalin monimutkaisia laitteita, painantaelvytyksen tärkeimmät työvälineet ovat edelleen kädet. Mutta onpa elvytyksessä käytetty kättä pidempääkin: on kerrottu tapauksesta, jossa onnistunut elvytys suoritettiin viemäripumpulla, tuolla keittiön ja kylpyhuoneen toimintojen lyömättömällä elvyttäjällä. Kumiosa vain kiinni rintakehäänkin ja pumppaamaan. Viemäripumppu muuttaa perinteisen painantaelvytyksen mekanismia: se aiheuttaa aktiivisen painannan lisäksi myös aktiivisen rintakehän dekompression vetovaiheessa. Viemäripumpputarina johti sarjaan eläinkokeita, joissa tutkittiin rintakehän aktiivisen dekompression tehoa elvy-tystilanteessa. Viemäripumpun sijaan käytettiin pienempää mekaanista imupumppua. Koirilla suoritetuissa kokeissa rintakehän aktiivinen painanta ja aktiivinen dekompressio paransivat sydämen toimintakykyä, nostivat systolista verenpainetta ja tehostivat venti-laatiota verrattuna perinteiseen painantaelvytykseen (Circulation 1991;84:II-9). Nämä tulokset rohkaisivat kokeilemaan menetelmää myös ihmisen elvytystilanteessa hyvällä menestyksellä.