Raskasta neuropatologiaa

Yhdysvalloissa National Institute of Health on julistanut 1990-luvun aivojen vuosikymmeneksi korostamaan neurotieteitten keskeistä osuutta biomedisiinisen tutkimuksen alueella. Suomessa tällä vuosikymmenellä samanlaisen viestin kertovaa oltermannin sauvaa kuljetetaan Terveet aivot -projektissa. Aivothan ansaitsisivat erikoisaseman pysyvästikin: lahjakkaiden aivojen saavutuksiahan ovat kaikki tieteen tulokset.

Toimittanut Timo Klaukka

Ilmestynyt

Vastikään on ilmestynyt uusi Ruokaremontti -niminen kirja, joka tarjoaa ravitsemuksesta helposti omaksuttavaa tietoa ylipainoisille ja muille terveellisestä ruoasta kiinnostuneille. Kirja motivoi lukijaa tarkistamaan ruokavaliotaan kevyempään suuntaan. Se sisältää perustietoa ravintoaineineista ja niiden tehtävistä elimistössä sekä antaa ohjeita aterioiden ajoituksesta ja liikunnasta. Kotitalouden lehtori Sisko Hakala on pyrkinyt kirjassaan yksinkertaiseen ja selkeään ilmaisuun, joten asiat ovat vaivatta kenen tahansa omaksuttavissa. Kevyempään ja terveellisempään ruokavalioon siirtyminen käy kätevästi kirjassa esitellyn yli 150 ruoanvalmistusohjeen avulla. Ohjeissa suositaan vihanneksia, juureksia, marjoja, kokojyväjau-hoja ja kasvisöljyä. Aterian energiapitoisuus on ilmaistu kunkin reseptin jälkeen. Ohjeiden perusteella on helppo valmistaa terveellistä, edullista ja ilmeisesti myös maistuvaa kotiruokaa. Gummeruksen julkaiseman Ruokaresepti -kirjan (224 s.) ohjehinta on 98 mk.

Toimittanut Timo Klaukka

Koleraepidemioiden opetuksia

Aasialaista koleraa (cholera asiatica) on esiintynyt jatkuvasti useissa Aasian maissa, mutta se alkoi leviätä muihin maanosiin vasta 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Tauti on aiheuttanut koko maailmassa useita miljoonia kuolemantapauksia. Yleisesti puhu-taan seitsemästä laajasta koleraepidemiasta tai pandemiasta vuosina 1817-1820, 1826-1837, 1846-1855, 1865-1884, 1892-1909, 1914-1918 ja vuodesta 1961 alkaen. Ajanjaksojen rajat ovat jossakin määrin mielivaltaisia. Epidemiat ulottuivat myös Suomeen vuosina 1831, 1848, 1853-1854, 1871 ja 1892-1894.

Jos ei perusturvaa - väliäkö oikeudellakaan?

Ei (presidentin)valtaa maassa saa ken itse sit' ei hanki. Sama koskee lääkärinvaltaa. Nyt osastonhoitajat määräilevät jo potilaiden lääkityksiäkin, kiroili eräs kollega tehyn valtaa. Jos Eeva antoi lakaista itsellään hallituksen sisäisiä saunanlauteita ketä siellä Pokkakaan enää pokkaa? Vai kestääkö pokka?

20.7.1992 Lääkärilehden lukijoiden mielipiteet selvitetty

Suomen Lääkärilehden lukijoiden mielipiteitä selvitettiin lukijatutkimuksella edellisen kerran 1986. Lehden koko muutettiin suuremmaksi vuonna 1990, samana vuonna lehden päätoimittaja vaihtui ja toimitustyötä tehostettiin yhden uuden toimittajan voimin.

Taito Pekkarinen

20.7.1992 Opinionsundersökning bland Läkartidningens läsare

Âsikterna bland Finlands Läkartidnings läsare pejlades senast år 1986 genom en enkät. Tidningen fick ett större format 1990, samma år som en ny chefredaktör tillträdde och det redaktionella arbetet effektiviserades genom anställning av ytterligare en redaktör.

Taito Pekkarinen

Kannattaako systolisen hypertension hoito?

Systolisen hypertension esiintyvyys alkaa kasvaa ikäluokittain 60 ikävuoden jälkeen. Yli 70-vuotiailla sen esiintyvyys on yli 20 %. Systolisen hypertension hoidosta ei ole ollut kontrolloituja tutkimuksia, mutta ensimmäisen interventiotutkimuksen lupaavat tulokset antavat aiheen pohdintoihin. Vakavien aivo- ja verisuonisairauksien määrää kyettiin systolisen hypertension hoidolla merkitsevästi vähentämään, mutta ei kuolleisuutta. Tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta tutkimusaineiston suuren valikoitumisen takia on tutkimustulosten yleistyksessä varovaisuus paikallaan.

Hannu Vanhanen Reijo Tilvis

Kenen poikkeavia lipidiarvoja pitäisi hoitaa?

Pelkästään oireettoman hyperkolesterolemian perusteella ilman muita riskitekijöitä ei lääkehoidon määräämiseen ainakaan naisille ole syytä, ellei kyseessä ole familiaalinen hyperkolesterolemia tai matala HDL-kolesteroli -oireyhtymä. Riskiryhmille pitäisi määrätä tiukemmat hoitorajat kuin muille, ja lääkehoito tulisi suunnata niihin kuuluviin. Pelkkä kokonaiskolesterolitason määritys ei mittaa riittävästi yksilön sepelvaltimotaudin vaaraa. Tärkeää on selvittää lipidiprofiili, erityisesti HDL-kolesterolin osuus ja triglyseriditaso, sekä kiinnittää huomiota myös muihin riskitekijöihin, kuten tupakointiin, kohonneeseen verenpaineeseen ja ylipainoon. Hoitosuosituksissakin pitäisi ottaa huomioon iän ja sukupuolen vaikutukset lipidiprofiiliin.

Matti Nikkilä

Depressio ja aivoinfarktista kuntoutuminen

Depressio on yleisin aivoinfarktin jälkeisistä psyykkisistä ongelmista. Sen on todettu heikentävän elämänlaatua ja vaikeuttavan aivoinfarktista kuntoutumista. Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian klinikan vuodeosastolla 1988-89 hoidetuista ja poliklinikassa seuratuista 130 aivoinfarktipotilaasta depressiivisiksi todetut kuntoutuivat muita huonommin. Ennen aivoinfarktia mielenterveysongelmia poteneet kuntoutuivat myös muita huonommin. Depressiivisyyttä eivät selittäneet potilaiden muut aikaisemmat sairaudet, eikä myöskään aivoverenkiertohäiriötä edeltänyt sosiodemografinen tilanne. Noin puolet depressiivisiksi todetuista potilaista sai antidepressiivistä lääkitystä. Aivoverenkiertohäiriön jälkeisen depression diagnosointiin ja hoitoon tulee kiinnittää huomiota, koska potilaiden kuntoutus voi vaikeutua depression vuoksi.

Keijo Koivisto Heimo Viinamäki Paavo Riekkinen

Miksi lapsi kastelee?

Kastelu huolestuttaa perhettä ja aiheuttaa lapselle kiusallisia tilanteita, epävarmuutta ja alemmuuden tunnetta, joten sen syiden selvittäminen on tärkeää. Koko maassa on noin 30 000 5-17-vuotiasta lasta ja nuorta, jotka kastelevat siinä määrin, että tutkimuksia tai hoitoa tulee harkita. Neuvonnan tarpeessa olevia lienee vielä enemmän, joten perusterveydenhuollolta vaaditaan runsaasti voimavaroja, jotta voitaisiin estää kastelusta lapselle ja perheelle aiheutuvia sekundaarisia haittoja. Artikkelissa tarkastellaan kastelun yleisyyteen vaikuttavia ja sille altistavia tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon tutkittaessa kastelevaa lasta tai nuorta.

Marjo-Riitta Järvelin