75743 osumaa

Keskosten tehohoidoneettisiä näkökohtia

Lääkärin tehtävänä on suojata ihmiselämää ja lievittää kärsimyksiä. Milloin on syytä pidättyä tai luopua erittäin pienen keskosen tehohoidosta kärsimysten lievittämiseksi, on harkittava jokaisessa tapauksessa erikseen. Keskosten tehohoitoa koskevia yleisiä eettisiä ohjeita Suomessa ei ole. Kirjoituksessa esitetyt kannanotot perustuvat OYKS:n lastentautien klinikassa muotoutuneeseen käytäntöön.

Maila Koivisto

Edunvalvonta voimistumassa 1952-53

Vuoden 1952 ensimmäinen numero oli omistettu hiljan perustetun Akateemisen Yhteistyövaltuuskunnan AKAVA:n mietinnölle, joka oli osoitettu Valtion palkkauslautakunnalle. AKAVA edusti tuolloin neljäätoista, yhteensä noin 15 000 akateemisen loppututkinnon suorittanutta jäsentä käsittävää järjestöä. Palkkaus akateemisissa viroissa todettiin "kauttaaltaan kohtuuttoman alhaiseksi". Palkkaluokkien korkeampaa sijoitusta perusteltiin pitkän opiskeluajan ansionmenetyksillä, työn laadulla ja yleisellä merkityksellä, työoloilla, itse hankittavien työvälineiden kustannuksilla sekä työn arvolla vapailla markkinoilla. "Koko valtion virkakunnan pahin palkkausvirhe oli johtavan virkamiehistön alipalkkaus".

Kyllikki Kauttu

Lääkäriliiton tavoitteet omalääkärijärjestelmän kehittämiseksi

Lääkäriliiton hallitus on 11.6. hyväksynyt suuntaviivat perusterveydenhuollon lääkäritoiminnan kehittämiselle. Liitto pyrkii siihen, että väestövastuinen omalääkärijärjestelmä mahdollisimman nopeasti ulotetaan koko maahan, sillä kokemukset siitä ovat olleet sekä potilaan, lääkärin että yhteiskunnan kannalta myönteisiä. Samalla myös virkaehtosopimusta on edelleen kehitettävä omalääkäritoimintaa ja siihen liittyviä erityistoimintoja tukevalla tavalla.

Terveyskeskuksissakaan ei ole enää lääkäripulaa - Lääkäriliitto ehdottaa laskentaryhmän asettamista

Terveyskeskusten lääkäripula on kadonnut. Lääkäriliiton tekemä selvitys osoittaa, että laillistetun lääkärin viroista terveyskeskuksissa oli toukokuun alussa 99,4 % hoidettuina. Koko maassa oli yhteensä vain 17 hoitamatonta terveyskeskuslääkärin virkaa, joista viisi Vaasan läänissä. Samanaikaisesti oli 178 virkaa jätetty täyttämättä lähinnä säästösyistä.

Lääkärit vetosivat ydinkokeiden lopettamiseksi

Lääkärit Ydinsotaa Vastaan -toimikunta esitti 15.6. vetoomuksen ETY-kokoukseen osallistuvalle Yhdysvaltain valtuuskunnalle ydinkokeiden lopettamiseksi. Lakiesitys ydinkokeiden lopettamiseksi vuoden ajaksi oli vast-ikään hyväksytty Yhdysvaltain kongressissa ja asia oli menossa senaatin käsittelyyn. Tuhannet lääkärit ympäri maailmaa ovat vedonneet amerikkalaisiin senaattoreihin ydinkokeiden lopettamiseksi.

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen kannanotto: Lastenreuma ja borrelioosi

Lehdistössä on äskettäin esitetty kannanotto, että lasten niveltulehdukset ovat usein Borrelia burgdorferin aiheuttamia infektioita (Lymen tauti), jotka voidaan hoitaa antibiooteilla. Niveltulehduksia sairastavien lasten vanhemmissa tämä on herättänyt suurta huolta. On vaadittu lastenreumaa sairastavien potilaiden hoitoa suoneen annettavilla antibiooteilla, koska on saatu käsitys, että lapsia on hoidettu väärällä diagnoosilla ja tarpeellinen antibioottihoito on jätetty antamatta. Suomen Reumatologinen Yhdistys esittää kantanaan, että Suomessa kyllä esiintyy Lymen tautia, mutta se on kliinisten kokemusten perusteella niveltulehduksen aiheuttajana harvinainen. Tämän taudin mahdollisuus otetaan nykyisin huomioon potilaita tutkittaessa ja hoidettaessa. Lymen taudin diagnoosi perustuu taudinkuvaan, tietoon mahdollisesta punkin pistosta ja sitä seuranneesta ihottumasta sekä serologisiin vasta-ainetutkimuksiin. Tosin vasta-aineita on todettu terveiltäkin, eikä niiden toteaminen merkitse samaa kuin Lymen tauti. Vaikka Lymen taudissa käytetyt antibioottihoidot ovat suhteellisen vaarattomia, on niiden käyttö ilman selvää näyttöä Lymen taudista perusteetonta. Lisäksi on tuomittavaa herättää sairaan lapsen vanhemmissa epärealistisia toiveita vaikean nivelsairauden paranemisesta niiden avulla.

Suomen Reumatologinen Yhdistys

Mitä suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten tulisi tietää somalipakolaisista

Vuoden 1989 alusta lähtien Suomeen on saapunut paljon turvapaikkaa hakevia somaleja. He ovat paenneet kotimaastaan raskaan ja repivän sisällissodan vuoksi, jossa tuhannet ovat kuolleet ja vielä useammat haavoittuneet. Finnidan rahoittaman Somalian tuberkuloosiohjelman apulaisjohtajana vuodesta 1987 toiminut tri Ahmed Y. Guled antaa tässä kirjoituksessa somalipakolaisten parissa työskenteleville suomalaisille lääkäreille perustietoa Somalian terveydenhuoltojärjestelmästä, sen toiminnasta ja siinä vallitsevista asenteista, jotta he voisivat edistää ymmärtävän ilmapiirin luomisessa ja jotta yhteistyö somalipotilaiden kanssa onnistuisi aiempaa paremmin.

Ahmed Y. Guled

Tupakka tai terveys -maailmankongressi 30.3.-3.4.92 Tupakkamainonta ja pakkotupakointi tiukkaan kuriin

"Ei ole hyväksyttävää, että viisi suurinta monikansallista tupakkayhtiötä saa vuosittain tulot, jotka ovat yli 60-kertaiset WHO:n vuosibudjettiin verrattuna", totesi WHO:n pääjohtaja Hiroshi Nakajima avatessaan kahdeksannen Tupakka tai terveys -maailmankongressin Buenos Airesissa maaliskuun lopulla. Erityistä huolta kongressissa kannettiin tupakoinnin yleistymisestä kehitysmaissa ja Itä-Euroopassa sekä nuorten tupakoinnista. Ympäristön tupakansavun merkitys on tiedostettu ja useat maat ovat lakisääteisesti suojanneet työpaikat pakkotupakoinnin haitoilta. Tupakkalainsäädäntö toimii tehokkaasti, mikäli lait ja niiden valvonta ovat ajan tasalla. Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan mainonta luo "savukemerkkitietoisuuden" jo alle 10-vuotiaille. Nikotiiniriippuvuus on tärkeä nuortenkin tupakointitottumuksissa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030