Osa meistä ei koskaan saa parvovirusinfektiota

Parvovirus B19 on ainoa ihmiselle patogeeni parvovirus. Se aiheuttaa varsin tavallisen taudin, erythema infectiosumin eli parvorokon. Parvoviruksen on kuitenkin todettu aiheuttavan myös aplastista kriisiä, joskin tämä tila on harvinainen.

Suomen lääkemarkkinat 1993

Vuosi 1993 oli lääkemyynnille kohtuullisen kasvun aikaa. Uudet lääkkeet valtasivat alaa vanhemmilta, ja kilpailu rinnakkaisvalmisteiden ja lääkeyritysten kesken oli muutoinkin kovaa. Myös laitoshoidon purkaminen lienee lisännyt lääkkeiden käyttöä avohoidossa.

Timo Klaukka, Erkki Alanko

Vanhusten masennus haaste terveyden-huollolle

Vaikka Suomen vanhusten toimintakyky jatkuvasti paranee, yksi osa-alue ei ota kohetakseen. Suomalaisvanhusten masentuneisuusluvut ovat yhä kansainvälisesti korkeita. Viitisentoista prosenttia 65 vuotta täyttäneistä tarvitsisi hoitoa masennukseensa, mutta murto-osa tästä määrästä hakee sitä. Usein vanhuksen masennus sekoitetaan dementiaan, toteaa tutkija Anne Raassina tuoreessa Vanhuspolitiikka-raportissaan.

Väestöliitto aloittanut isyydenselvitys-neuvonnan

Väestöliiton perheklinikan uudesta puhelinpalvelusta vastataan isyyden selvittämistä koskeviin kysymyksiin. Keväällä perustetusta neuvonnasta annetaan käytännön järjestelyjä koskevia tietoja, sosiaalisjuridista ohjausta sekä apua ihmissuhdeongelmien selvittelyssä.

Laatupolitiikan periaatteet koottu

STAKESin asettama terveydenhuollon laatuneuvosto on laatinut terveyden laatupolitiikka-asiakirjan, jolla on tarkoitus ohjata palvelujen tuottajia, viranomaisia ja järjestöjä systemaattiseen laadun kehittämiseen. Asiakirjaan on koottu yleiset suuntaviivat ohjaamaan laatupolitiikkaa kaiken kokoisissa terveydenhuollon yksiköissä. Jokainen laitos voi kuitenkin itse päättää, miten laatua ryhdytään käytännössä kehittämään, totesi laatuneuvoston pj. Veikko Mäkelä.

Yrittäjille omat työttömyyskassat

Yrittäjien ansioturvatyöryhmä ehdottaa yrittäjien työttömyyskorvausten järjestämistä vapaaehtoisen vakuutuksen pohjalta. Yrittäjien työttömyyskassoihin liittyvät ammatin- ja elinkeinonharjoittajat olisivat oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan samaan tapaan kuin palkansaajat. Vielä ei yrittäjille ole olemassa omia työttömyyskassoja, mutta tämän vuoden aikana ratkaistaan esimerkiksi yksityislääkärien työttömyysturvan järjestelyt. Lääkärien työttömyyskassasta ovat saaneet korvausta vain palkansaajina toimineet Lääkäriliiton jäsenet.

Suomi WHO:n hallinto-neuvostoon

Maailman Terveysjärjestön (WHO) yleiskokous valitsi 9. toukokuuta Suomen jäseneksi hallintoneuvostoonsa kolmeksi vuodeksi. Muut samaan aikaan valitut maat ovat Kiina, Kuuba, Kuwait, Pakistan, Ranska, Sambia, Thaimaa, Venäjä ja Yhdysvallat.

Mihin ja kehen kantelut kohdistuvat?

Terveydenhuoltopalvelujen laatua arvioitaessa voidaan potilaiden tekemiä kanteluja usein pitää paitsi palveluja koskevan tyytymättömyyden ilmauksina, myös osoituksina korjausta vaativista epäkohdista. Vaikeampaa sen sijaan on niiden käyttäminen palvelu- tai toimenpidekohtaisina laatumittareina. Silti siihen, miten kantelut kohdistuvat, liittyy oma mielenkiintonsa. Psykiatreista ja psykiatrisista sairaaloista on odotetusti aina kanneltu eniten. Hoitopaikoista ovat toisella sijalla terveyskeskukset, erikoisaloista psykiatriaa seuraavat kirurgia ja sisätaudit. Yleislääkärien suureen ryhmään (erikoistumattomat lääkärit ja yleislääketieteen erikoislääkärit) kohdistuu lähes kolmasosa kaikista lääkäreitä koskevista kanteluista.

Antti Marttila

Kuntoutustakin arvioitava uudelleen

Terveydenhuollossa tapahtuva uudelleenarviointi tähtää toimintojen rationalisointiin. Myös kuntoutuspalvelut on otettava kriittisen tarkastelun kohteeksi; niiden on jatkossa nivellyttävä nykyistä läheisemmin muuhun hoitoprosessiin. Kirjoituksessa osoitetaan, että keskussairaala voi järjestää selkäpotilaan kuntoutuksen tehokkaammin ja joustavammin kuin Kansaneläkelaitos, joka on merkittävä kuntoutuksen rahoittaja. Kelan rahoitusta olisikin voitava ohjata terveydenhuoltoon silloin, kun tämä on tarkoituksenmukaista.

Timo Rousi

Eutanasia ja suomalaiset lääkärit

Suomalaisten lääkärien suhtautumista eutanasiaan ja siihen läheisesti liittyviin kysymyksiin selvitettiin lokakuussa 1993 kyselyllä, joka lähetettiin 500 satunnaisesti valitulle työikäiselle lääkärille. Vastanneista eutanasian laillistamista kannatti varauksetta 5 %, varauksin 25 %, ehdottomasti vastaan oli 30 % ja varauksin vastaan 20 %. Selvästi myönteisemmin suhtauduttiin hollantilaiseen käytäntöön, jossa eutanasia ei ole laillistettu, mutta tietyt tiukat ehdot täyttävissä tapauksissa lääkäriä ei rangaista. Vastaajista 17 % oli ollut tilanteessa, jossa potilas tai omainen oli pyytänyt aktiivista kuolinapua. Aktiivista eutanasiaa pyytäneistä potilaista erottui kolme suurta ryhmää: monisairaat ja kivuliaat vanhukset, psykoottiset tai vaikeasti depressiiviset potilaat ja terminaalivaiheen syöpää tai muuta sairautta potevat.

Pekka Louhiala, Tapio Tervo