75870 osumaa

Terveystaloustieteen Seura perustettiin

Terveystaloustieteellisen tutkimuksen edistämiseen ja kehittämiseen Suomessa perustettiin toukokuussa Terveystaloustieteen Seura. Seura aikoo tukea jäsentensä tutkimustyötä ja järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, harjoittaa julkaisutoimintaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Seura osallistuu elokuussa Kuopiossa pidettävän terveystaloustieteen pohjoismaisen kongressin järjestelyihin ja on suunnittelemassa tieteellistä symposiumia teemasta Terveydenhuollon uudistukset ja kustannuskriisi. Seuran puheenjohtajaksi valittiin vt. professori Harri Sintonen Helsingin yliopistosta ja varapuheenjohtajaksi dosentti Markku Pekurinen Suomen Terveystutkimus Oy:stä. Lisäksi johtokuntaan valittiin professori Eero Pitkänen Helsingin kauppakorkeakoulusta, vs. apulaisprofessori Pekka Rissanen Kuopion yliopistosta, erikoistutkija Unto Häkkinen sosiaali- ja terveyshallituksesta, tutkija Pirjo Koivukangas Oulun yliopistosta, tuotepäällikkö Eero Linnakko Sairaalaliitosta ja tutkija Hannu Valtonen Vaasan yliopistosta. Lisätietoja seuran toiminnasta antavat vt. prof. Harri Sintonen, puh. (90) 434 6611 ja dos. Markku Pekurinen, puh. (90) 177 315.

NORDISKA MÖTESSPRÂK

De flesta av oss har deltagit i nordiska möten, av vilka det finns många årligen för läkare, allt mellan stora kongresser med hundratals deltagare och möten i styrelser och arbetsgrupper med några få utvalda experter. Utöver fackligt engagemang deltar må@07 = nga läkare i det livliga umgänget med det övriga Norden som hör till finländsk vardag och rutin. Dit hör vän-ortsträffar, möten för samarbetsorganisationer, föreningsliv, kultur och idrott och inte minst den obligatoriska årliga turisttrippen med de lyxkryssare som sverigebåtarna numera är. Vare kontakten vilken som helst så är den förknippad med ett stort och viktigt problem: språket.

Redaktör Svante Stenman

Pohjoismaiset lääkäriliitot koolla: Rahoituskriisi ja lääkärityöttömyys yhteisiä ongelmia

Kaikissa Pohjoismaissa kamppaillaan nyt samojen ongelmien kanssa: julkinen rahoitus on kriisissä, terveydenhuollon kustannuksia joudutaan leikkaamaan ja sairaanhoidon kehityksen turvaamiseksi etsitään uusia rahoituslähteitä. Tiukkeneva talous ja markkinahakuisiin järjestelmiin pyrkiminen on johtanut siihen, että terveydenhuollon yksiköiden toiminnan tuloksellisuuteen ja laatuun on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Taloudellinen tilanne varjostaa myös työllisyysnäkymiä: lääkärityöttömyydestä on tullut todellisuutta kaikissa Pohjoismaissa.

Marit Henriksson

Lääkäriliitolle 50 000 mk kehitysyhteistyöhön

Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto on myöntänyt Lääkäriliitolle tänä vuonna 50 000 mk:n tuen yhteistyöhön Namibian lääkäriliiton kanssa. Yhteistyön tavoitteena on pari vuotta sitten perustetun liiton toiminnan tukeminen sekä täydennyskoulutuksen järjestäminen erityisesti köyhässä Pohjois-Namibiassa toimiville lääkäreille. Lisäksi selvitellään mahdollisuuksia lääkärivaihdon toteuttamiseksi Suomen ja Namibian välillä. Kun Namibia itsenäistyi vuonna 1990, maan lääkärit halusivat perustaa oman lääkäriliiton aiemmin maassa toimineen Etelä-Afrikan lääkäriliiton alaosaston sijaan. Suomen Lääkäriliitto tarjosi nuorelle liitolle asiantuntija-apua ja materiaalista tukea vaikutuskanavien, jäsenrekrytoinnin ja muun toiminnan kehittämiseen. Namibian lääkäriliitto pyrkii paitsi ajamaan lääkärikunnan ammattiyhdistys- ja koulutusasioita myös kehittämään maan terveydenhuoltoa. Yhteistyön linjoista sovittiin liiton past-presidentin tri G. B. Maughan Brownin vieraillessa viime vuonna Suomessa. Namibian lääkärikunnasta vaikeimmassa asemassa ovat maan pohjois-osassa työskentelevät lääkärit, jotka joutuvat vastaamaan väestön köyhän enemmistön terveydenhuollosta ja joiden täydennyskoulutusmahdollisuudet ovat pitkien etäisyyksien takia olleet lähes olemattomat. Näillä alueilla toimii monia Afrikassa ja Itä-Euroopan maissa koulutettuja lääkäreitä, joiden peruskoulutuksessakin on puutteita. Siksi Namibian ja Suomen lääkäriliitot sopivat, että yhteistyön yhtenä painopisteenä on maan pohjoisosan lääkärien ammattitaidon kehittäminen. Oshakatin sairaalassa on jo aloitettu suomalaisella tuella alueen lääkärien kokoukset kerran kuussa. Lisäksi Lääketiedetapahtumassa kerättiin englannin- ja saksankielisiä kirjoja Oshakatin sairaalan kirjastoa varten. Elokuussa alueella järjestetään kaksipäiväinen lääkärikongressi, jossa on luennoitsijoina Namibiassa työskenteleviä suomalaislääkäreitä. Asiantuntijoiksi kongressiin matkustavat professori Kari Launiala Kuopion yliopistosta ja järjestöpäällikkö Juha Kiehelä Lääkäriliitosta. Launialan ja Kiehelän on tarkoitus matkansa aikana selvitellä Namibian viimeaikaista poikkeuksellisen vaikeaa ruttoepidemiaa. Lisäksi he kartoittavat alustavasti mahdollisuuksia lääkärivaihdon järjestämiseksi Suomen ja Namibian välillä. Namibiassa on monilla erikoisaloilla huutava pula spesialisteista: esimerkiksi anestesiologeja on koko maassa vain muutama. Suomella, jossa eräillä erikoisaloilla uhkaa jo syntyä ylitarjontaa, olisi periaatteessa hyvät mahdollisuudet välittää spesialisteja Namibiaan tai tukea namibialaisten erikoislääkärikoulutusta.

Sosiaalipsykiatrian vanhat ja uudet tuulet

Euroopan psykiatriyhdistyksen psykiatrisen epidemiologian ja sosiaalipsykiatrian sektion järjestämä kuudes symposiumi (Association of European Psychiatrists; Section committee "Psychiatric Epidemiology and Social Psy-chiatry". VIth European Symposium) pidettiin Z^_richin Irchel-yliopistossa Sveitsissä, 8.-10. huhtikuuta 1992. Symposiumin puheenjohtaja oli professori Heinz Häfner Mannheimista, Saksasta ja ohjelman järjestäjänä (program chair) professori Jules Angst Z^_richistä.

Matti Joukamaa Raimo K. R. Salokangas

Suuri verenpainetutkimus lähtökuopassa

Vallalla on erilaisia käsityksiä siitä, miten tehokkaasti verenpainetautia tulee alentaa, jotta siitä saatava terveydellinen hyöty olisi mahdollisimman suuri. Verenpaineen hoito on kiistattomasti hyödyllistä, kuten mm. 37 000 potilaan meta-analyysi on osoittanut. Sen mukaan keskiverenpaineen 5-6 mmHg:n lasku vähentää aivoverenkiertohäiriöiden esiintyvyyttä 42 % ja kardiovaskulaarikuolleisuutta 21 %.

Mikä on tarvittava summa?

Otin aamukahviluettavakseni Lääkärilehden 20.5.92 numeron 15/92, jossa on kullanarvoinen tietopaketti ''Sepelvaltimotaudin hoitosuositus 1992''. Huomioni kiinnittyi siinä olleeseen Juhani Heikkilän ohitusleikkauksia koskevaan kirjoitukseen, jonka lopussa hän huomauttaa: (Jo yksin) ''HYKS:n piirin nykyisten jonopotilaiden neljän vuoden työkyvyttömyydestä koituu satojen miljoonien menetykset.'' Ja edelleen: ''Yhteiskunta menettää parissa vuodessa enemmän kuin kuluisi riittäviin leikkauspalveluihin.''

Martti Paloheimo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030