Oulun tauti eli pelekääkkönä tehyä

Ennen sitä kutsuttiin polliisin peloksi, mutta kun ajat vaihtuvat ei auta muu kuin oppia olemaan pelkäämättä tosiolioita. Muutenhan luokiteltaisiin joko vey-läisiin vähimmillään tai pahimmillaan yksityisvastaanottoa suorittaviin ns. sairaalalääkäreihin.

Julkisen terveydenhuollon kriisi ja ratkaisu

Lääkärilehdessä ilmestyy loppuvuoden ajan kuukausittain kolumnisarja terveydenhuollon ajankohtaisista kysymyksistä - ja vastauksista. Kirjoittajat ovat kunnallispolitiikan dosentti, julkishallinnon apulaisprofessori Risto Harisalo Kuopion yliopistosta ja dosentti Timo Korhonen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Risto Harisalo Timo Korhonen

10.6.1992 Nuoren tutkijan sosiaaliturva

Menestyksellinen tutkimusura edellyttää paitsi lahjakkuutta myös raakaa työntekoa ja määrätietoista kouluttautumista tutkijaksi. Ajat, jolloin suuria oivalluksia oli mahdollista tehdä ryhtymällä miettimään, miksi omena putosi puutarhassa makailevan tiedemiehen päähän eikä lentänyt esimerkiksi pilviin, ovat tieteenhistorian kaukaista menneisyyttä. Uusi tieto syntyy pienin askelin. Silloinkin kun tutkijan kohdalle osuu onni oivaltaa sinänsä suurta ja ratkaisevaa, on jo kuljettu pitkä pienten havaintojen tie, joka on saattanut vaatia monien, vain harvojen asiaan vihkiytyneiden tietoon jäävien tutkijoiden elämäntyön.

Olli Simell Taito Pekkarinen

Social trygghet för unga forskare

En framgångsrik forskarbana kräver inte bara begåvning utan också hårt arbete och målmedveten utbildning. Den tid då stora upptäckter gjordes genom att någon mediterade över varför ett äpple föll i huvudet på en annan tänkare i stället för att försvinna upp i skyn hör till vetenskapshistoriens gryning. Dagens forskare erövrar steg för steg litet nytt vetande. Då en forskare unnas lyckan att få göra en stor och avgörande upptäckt har den redan föregåtts av en lång räcka små observationer som kanske krävt livslånga och blott av ett fåtal kända insatser av många andra forskare.

Olli Simell Taito Pekkarinen

Hirsutismin perustutkimukset yleislääkärin vastaanotolla

Hirsutismi on ongelma, johon apua haetaan niin kosmetologilta kuin lääkäriltäkin. Useimmiten kyseessä on harmiton, joskin kosmeettista haittaa aiheuttava pulma, ja lääkärin tehtävä on saada potilas ymmärtämään häiriön oikea luonne. Hirsutismi voi kuitenkin olla yksi vihje piilevästä endokriinisesta sairaudesta, ja siksi diagnostinen selvittely saattaa olla aiheellinen. Hirsutismin perustutkimukset voi tehdä yleislääkäri; sen jälkeen osa potilaista joudutaan lähettämään erikoislääkärin jatkotutkimuksiin. Hirsutismin hoito on epäkiitollista ja hoitotulosta joudutaan odottamaan kauan. Lääkehoitona estrogeenia sisältävät valmisteet ovat paras vaihtoehto, mutta hoidon tarve on aina huolellisesti harkittava.

Timo Sane

Lasten tarttuvien tautien ehkäisy sairaalassa

Infektiopotilaiden hoitoon varattuja potilaspaikkoja ei enää tarvita yhtä runsaasti kuin ennen, koska lapsilla esiintyy tarttuvia tauteja harvemmin kuin aikaisemmin. Paikkojen tarve vaihtelee suuresti epidemioista riippuen. Tarttuviin tauteihin sairastuneiden lasten eristäminen ja tiukka ryhmittäminen, kohortointi, ei ole aina tarpeen. Kuormituksen tasoittamiseksi infektio-osaston paikkoja ja henkilökuntaa voidaan hyödyntää myös muiden potilaiden hoitamisessa, mutta joka toinen vuosi ilmaantuvan RS-virusepidemian aikana infektiopotilaat ja heitä hoitava henkilökunta tulisi kohortoida. RS-virusepidemian aikana vastasyntyneet ja immunosuppressiopotilaat olisi eristettävä sairaalan muista potilaista, ja ulkopuolisten vierailuja tulisi rajoittaa. Infektiopotilaita ei ole myöskään syytä hoitaa samoissa tiloissa kuin kirurgisia potilaita.

Matti Uhari

Sepelvaltimon pallolaajennuksen aiheuttaman akuutin sydänlihasiskemian hoito ja hoidon myöhäistulokset

Sepelvaltimoahtauman pallolaajennus ja ohitusleikkaus ovat nykyisin ainoat keinot parantaa sepelvaltimotautia sairastavan potilaan sydämen verenkiertoa. Pallolaajennuksella vältetään rintaontelon avaaminen, mutta laajennetun suonen äkillinen tukkeutuminen aiheuttaa infarktin uhan ja ohitusleikkauksen päivystyksessä. Autoperfuusiokatetrin asettaminen tukkeutuneen sepelvaltimon verenkierron palauttamiseksi vähensi todettujen sydänlihasvaurioiden määrää. Meilahden sairaalan potilaiden seurantatutkimuksessa todettiin, että leikkauksessa asetetut ohitussiirteet pysyivät hyvin auki, ja potilaiden fyysinen suorituskyky oli parempi kuin ennen komplikaatioon johtanutta sepelvaltimon pallolaajennusta. Tutkimuksessa analysoitiin viiden vuoden ajalta tapaukset, joissa pallolaajennus johti päivystyskirurgiaa vaatineeseen sepelvaltimokomplikaatioon.

Leo Heikkinen Kari Virtanen Juhani Heikkilä Kalervo Verkkala Jarmo Salo Antero Järvinen

Paniikkihäiriöiden psykologia

Vaikka paniikkihäiriö luokitellaankin omaksi oireyhtymäkseen, sillä on monia yhteisiä piirteitä muiden psykiatristen sairauksien kanssa. Paniikkihäiriötä hoidetaan nykyään lähes yksinomaan lääkkein. Parhaisiin tuloksiin on päästy bentsodiatsepiinijohdoksilla ja masennuslääkkeillä. Psykoterapiaa on kokeiltu, mutta sen ei ole katsottu tehonneen. Artikkelissa kuvataan viisi analyyttisessa psykoterapiassa käynyttä potilasta, joiden hoitotulosten perusteella epäillään, perustuvatko väitteet psykoterapian tehottomuudesta liian lyhytaikaisiin kokemuksiin.

Pekka Kiviranta Juhani Mattila

PET-tutkimuksen mahdollisuudet V Skitsofreniapotilaan aivojen dopamiinijärjestelmän tutkiminen

Positroniemissiotomografialla on psykiatrisista sairauksista tutkittu eniten skitsofreniaa. Hypoteesit dopaminergisen järjestelmän poikkeavuuden osuudesta skitsofreniassa ovat tällä hetkellä erityisesti esillä. Vaikka tulokset ovat osin ristiriitaisia, vaikuttaa siltä, että osalla skitsofreniapotilaista on aivoissa poikkeavaa dopamiini-D2-reseptorisitoutumista. Skitsofrenian PET-tutkimuksista voidaan tulevaisuudessa odottaa paitsi valaistusta sairauden taustasta, myös käytännön hoitoon sovellettavaa tietoa lääkehoidon optimoimiseksi.

Jarmo Hietala Erkka Syvälahti

PET-tutkimuksen mahdollisuudet VI Lasten aivojen PET-tutkimukset

Vastasyntyneiden ja imeväisten PET-tutkimuksissa on saatu merkittävää tietoa aivojen normaalista kehityksestä. Sen sijaan patologisten löydösten merkitys on toistaiseksi pitkälti epäselvä. Esimerkiksi TYKS:n lastenklinikassa jatkuvat PET-tutkimukset vaikeasti asfyktisten ja muiden riskivastasyntyneiden aivojen glukoosinkäytön kehityksestä. PET-tutkimusten mahdollisuuksia aivovauriolapsen ennusteen määrittämisessä ja esimerkiksi sädehoidon vaikutusten selvittämisessä pidetään lupaavina.

Hanna Suhonen-Polvi Anne Kinnala Pentti Kero Heikki Korvenranta Toivo Salmi Olli Simell