Suositukset helikobakteeri-infektion antibioottihoidoksi

Ulkustaudin hoito kolmen anti-biootin yhdistelmällä yhdessä haponeritystä vähentävien lääkkeiden kanssa on merkitsevästi tehokkaampi hoitomuoto kuin pelkkä haponeritystä vähentävien lääkkeiden käyttö. Pitäisikö ulkustauti siis aina hoitaa antibiooteilla?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Tuoko salmeteroli uutta potkua astman hoitoon?

Uusi pitkävaikutteinen inhaloitava beta2-sympatomimeetti salmeteroli on ollut Suomessa käytössä erityisluvalla noin vuoden ajan astmapotilaiden ja muiden keuhko-obstruktiopotilaiden hoidossa. Länsi-Pohjan keskussairaalassa salmeterolia on kokeiltu astmapotilaille, joilla on oireita yöaikaan tai päivisin runsaasti. Kokemukset ovat olleet myönteiset, sillä oireet ovat lievittyneet ja potilaat ovat yleensä voineet luopua suun kautta otettavista astmalääkkeistä.

Jyrki Kotaniemi

Migreeni ja ravinto

Juuston, suklaan ja punaviinin uskotaan yleisesti olevan migreenipotilaille kuin myrkkyä. Kuitenkin tutkimuksissa ravintoaineiden ja migreenin yhteys on osoittautunut todelliseksi vain muutamalla prosentilla potilaista, eikä ilmiö näytä olevan vain heille tyypillinen. Yli kaksisataa vuotta tutkijoita - saati sitten potilaita - askarruttanut ongelma, aiheuttavatko ravintoaineet migreenikohtauksia, ei ole vieläkään ratkennut.

Pentti Kangasniemi

Valtionosuusuudistuksen vaikutukset terveydenhuollossa

Siirtyminen laskennalliseen, suoraan kunnille maksettavaan valtionosuuteen lisää kuntien itsemääräämisoikeutta ja toimivaltaa, mutta korostaa samalla niiden vastuuta terveyden- ja sosiaalihuollon järjestämisessä. Kunnilla on perin erilaiset edellytykset selviytyä valtionosuusuudistuksen niille asettamista vaatimuksista, eikä monikaan kunta ole valmistautunut edessä oleviin suuriin muutoksiin. Kuntien valmiuksia tulisikin tukea sekä koulutuksella, organisatorisin järjestelyin että seurantajärjestelmiä kehittämällä.

Viljo Rissanen Erkki Lehtomäki Eero Hokkanen

Terminaalihoitoa koskeva päätöksenteko sairaanhoitajien arvioimana

Sairaanhoitajien mielestä iäkkäitä syöpäpotilaita hoidetaan usein tekemättä selvää päätöstä terminaalihoitoon siirtymisestä tai päätös tehdään aivan potilaan sairauden loppuvaiheessa. Kuolevia potilaita hoidetaan heidän mielestään tämän vuoksi liian tehokkaasti. Sairaanhoitajille tehdyssä kyselyssä kaksi viidestä hoitajasta arvioi, että lääkärit tekevät päätöksen aktiivisesta hoidosta luopumisesta yksin, niin että potilas itse, hoitajat tai omaiset eivät osallistu päätöksentekoon.

Merja Kuuppelomäki

Lääkäriliiton johtamiskoulutus syksyllä 1992

Lääkäriliiton hallinnollisen koulutuksen jaosto yhteistyössä Fennomed Oy:n kanssa järjestää liiton jäsenille tarkoitetun johtamiskoulutuksen. Tarkoituksena on yhdistää ajankohtaiset johtamisteoriat suomalaisten sairaaloiden ja terveyskeskusten viimeaikaisesta kehittämistyöstä saatuihin kokemuksiin. Koulutuksen vetäjänä toimii prof. Mats Brommels. Koulutuksen tavoitteena on antaa perusvalmiudet toimintayksikön johtamiseen terveydenhuollon suunnittelu- ja rahoitusjärjestelmien muuttuessa. Ensisijaisena kohderyhmänä on sairaaloiden ja terveyskeskusten johtavat tai osatoiminnoista vastaavat lääkärit. Koulutus toteutetaan kolmen työseminaarin sarjana, joista ensimmäinen järjestetään 17.- 18.9.1992, seuraavat kaksi 5.-6.11.1992 ja 4.- 5.2.1993. Kaikkiin kolmeen seminaariin osallistuminen on toivottavaa, mutta on myös mahdollista osallistua vain yhteen työseminaariin. Kurssimaksu on 2 000 mk/työ- seminaari.

Keskosten tehohoidon rajat ja resurssit

Hyvin pieniä keskosia syntyy Suomessa melko vähän, mutta etenkin monisikiöisten raskauksien yleistyessä alle 1 500 gramman painoisten keskosten osuus kasvaa. Pienet keskoset lisäävät huomattavasti tehohoidon tarvetta. Yliopistosairaaloille ja joukolle keskussairaaloita tehdystä kyselystä ilmeni, että sairaalat eivät aseta keskosten tehohoidolle jyrkkiä rajoja: tehohoitoon ryhdytään, jos vastasyntynyt vaikuttaa elinkykyiseltä eli jos raskaus on kestänyt yli 22 viikkoa. Hoidon kustannuksista on vain suuntaa-antavia arvioita: alle tuhannen gramman painoisen keskosen tehohoidon on arvioitu maksavan Helsingissä lähes 200 000 markkaa tervettä eloon jäänyttä kohden. Sen lisäksi on otettava huomioon ainakin 1-2 kuukauden sairaalahoidon kustannukset. Suomalaisen keskoshoidon tuloksia pidetään kuitenkin erinomaisina, joten artikkelissa arvioidaan, ettei hoidon rajoittamiselle ole perusteita.

Anna-Liisa Järvenpää

Keskosten tehohoidoneettisiä näkökohtia

Lääkärin tehtävänä on suojata ihmiselämää ja lievittää kärsimyksiä. Milloin on syytä pidättyä tai luopua erittäin pienen keskosen tehohoidosta kärsimysten lievittämiseksi, on harkittava jokaisessa tapauksessa erikseen. Keskosten tehohoitoa koskevia yleisiä eettisiä ohjeita Suomessa ei ole. Kirjoituksessa esitetyt kannanotot perustuvat OYKS:n lastentautien klinikassa muotoutuneeseen käytäntöön.

Maila Koivisto

Edunvalvonta voimistumassa 1952-53

Vuoden 1952 ensimmäinen numero oli omistettu hiljan perustetun Akateemisen Yhteistyövaltuuskunnan AKAVA:n mietinnölle, joka oli osoitettu Valtion palkkauslautakunnalle. AKAVA edusti tuolloin neljäätoista, yhteensä noin 15 000 akateemisen loppututkinnon suorittanutta jäsentä käsittävää järjestöä. Palkkaus akateemisissa viroissa todettiin "kauttaaltaan kohtuuttoman alhaiseksi". Palkkaluokkien korkeampaa sijoitusta perusteltiin pitkän opiskeluajan ansionmenetyksillä, työn laadulla ja yleisellä merkityksellä, työoloilla, itse hankittavien työvälineiden kustannuksilla sekä työn arvolla vapailla markkinoilla. "Koko valtion virkakunnan pahin palkkausvirhe oli johtavan virkamiehistön alipalkkaus".

Kyllikki Kauttu

Hallituksen päätöksiä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 11.6.92 käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Marit Henriksson