Enemmistö resepteistä edelleen vailla lääkkeen käyttötarkoitusta

Raportoimme Suomen Lääkärilehden numerossa 9/92, että vain 43 % Yliopiston apteekin eri toimipisteistä kokoamistamme noin 6 500 reseptistä sisälsi lääkkeen käyttötarkoituksen. Osuus vaihteli paikkakunnittain: Salossa ja Helsingissä se oli pienin eli 35 % ja Porissa suurin eli 66 %.

Uusi aika, vanhat tavat: sairaalalääkärien lisätyöjärjestelmän syvin olemus

Sairaalalääkäri-lehden numerossa 1/92 esiteltiin sairaalalääkärien lisätyösopimusta. Sen sanottiin edustavan uutta markkinatalouteen kuuluvaa sopimuskulttuuria, "missä työtekijä ratkaisee asiaa omalta osaltaan". Lisätyöjärjestelmä on kaikesta hälystä huolimatta kuitenkin vain tapa sopia ylityökorvauksista. Korvausten määräytymisperusteet paljastavat sopimuksen mitä puhtaimmaksi suunnitelmataloudeksi.

Liian laaja käsikirjaksi

Ruotsalaisten kirjoittajiensa mukaan kirjanen on tarkoitettu taskukokoiseksi käsikirjaksi etenkin avohoidossa päivystäville lääkäreille, mutta myös esimerkiksi puhelinneuvontaa antavan muun hoitohenkilökunnan käyttöön. Kirjan koko on kyllä taskuun sopiva, mutta sivuja on jo lähes 400. Näin kuitenkin päivystäjä tekijöiden mukaan välttyy ottamasta mukaan kassillista erilaisia oppikirjoja toimipaikalleen.

Toimittanut Timo Klaukka

Käytännönläheinen kirja liikennelääketieteestä

Suomen Liikennelääketieteen yhdistys ry on julkaissut odotetun ja käyttökelpoisen kirjan liikennelääketieteestä. Kirja jakautuu kuuteen erilliskysymyksiä käsittelevään osaan. Seitsemäntenä on ansiokas liiteosa, jossa pähkinänkuoressa on runsaasti vastaanotolla tarvittavaa tietoa.

Toimittanut Timo Klaukka

Nyt ajankohtainen opas Lääkäriliitosta: Tulosmittaus terveyshuollossa

Kiristyvä kilpailu resursseista ja tulossa oleva valtionosuusuudistus ovat johtaneet siihen, että terveydenhuollon tulosten mittaus on yhä tärkeämpää. Lääkäriliitto on vastannut ajankohtaiseen haasteeseen laatimalla käsikirjan Tulosmittaus terveydenhuollossa. Siihen on koottu keskeiset käsitteet ja menetelmät tulos-hakuista terveysstrategiaa varten. Oppaassa esitellään sekä suomalaisia että ulkomaisia tulosmittaushankkeita.

STM käynnisti vastahyökkäyksen ensimmäisen aallon

Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo hallinnonalansa joutuneen laman maksumieheksi ja maksamaan muiden epäonnistumisista. Ministeriö onkin käynnistänyt "vastahyökkäyksen ensimmäisen aallon" ja tuottanut Sosiaaliturvalla kilpailukykyä -raportin, jossa esitetään ministeriön virkamiesjohdon laskelmat sosiaalimenojen kehityksestä tällä vuosikymmenellä sekä näkemykset keinoiksi, joilla menot pidetään kurissa.

Katsaus 1920-luvulla Fysiatrinen-Lääkäriyhdistys ja sen jäsenet

Fysiatrien tavanomaisessa kokouksessa 19.3.1970 saimme yllätyksenä kokea todellista "historien siipien havinaa", kun kollega Vilhelm Sucksdorff (1892- 1971) pyysi puheenvuoron ja ilmoitti lahjoittavansa yhdistykselle pankkikirjan, jossa olivat talletettuina ammoin perustetun ja sittemmin sammuneen Fysiatrisen-Lääkäriyhdistyksen varat! Hän katsoi, että yhdistyksemme oli oikeutettu perimään nämä rahat, koska toimimme samalla alalla ja samassa tarkoituksessa kuin tämä edesmennyt yhdistys. Niinpä meillä olikin sitten ilo ja kunnia saada köyhään yhdistykseemme, kuin taivaanlahjana, varoja kokonaista 193 markkaa ja 45 penniä.

Kirje Dzirnovista

Suomen Moskovan suurlähetystö ja suurlähettiläs ovat saaneet kirjeen Dzirnovin psykiatrisen tuberkuloosisairaalan osastopäälliköltä Ljubov Abdulaevilta. Julkaisemme kirjeen toivoen sen hätähuudon tavoittavat suomalaiset hyväntekeväisyysjärjestöt.

Paras ohjelmointikieli

Kauneus on katsojan silmän ominaisuus, ei kohteen. Paras ohjelmointikieli on se, jolla tehtäväksi annettu työ voidaan ratkaista. Vaikka useimpien mielestävanha tuttu kieli on parempi kuin nippu uusia, saattaa oikea kielen valinta tehdä mahdottomalta näyttävän työn mahdolliseksi.

Erkki Karjalainen

Hildegard Bingeniläinen

Hildegard Bingeniläinen (1098-1179) oli merkittävä luova henkilö Saksassa keskiajalla. Hänen monipuolinen toimintansa suuntautui myös silloisen lääketieteen alalle. Häntä voidaankin pitää ensimmäisenä saksalaisena naislääkärinä. Saksankielisessä kulttuurissa Hildegardin elämä ja teokset ovat synnyttäneet laajan tutkimuksen teologian, antropologisen filosofian, mystiikan, musiikin, luonnontieteiden ja lääketieteen alueilla.

Arno Forsius