Kuka vastaa lääkkeiden turvallisuudesta?

Drug Safety. A Shared Responsibility; Glaxo Group Reseach Ltd. Churchill Livingstone, London 1991, ISBN 0-443-04655-7. Sivuja 126. Hinta noin 160 mk.

Toimittanut Timo Klaukka

Ilmestynyt

Adult Respiratory Distress Syn-drome; Artigas, A et al. Churchill Livingstone 1992, ensimmäinen painos. ISBN 0-443-03453-2. 525 sivua, hinta 1 075 mk. Keuhkolääkäreille.

Toimittanut Timo Klaukka

Kovapäiset tietokoneiden suunnittelijat

Jos koneesi muisti riittää tänään, se ei varmasti riitä enää huomenna. Koneiden valmistajat eivät koskaan varaudu riittävästi muistien koon nopeaan kasvuun.

Erkki Karjalainen

Virustutkimuksen alkuvaiheita

Latinankielinen sana virus tarkoittaa alunperin myrkkyä. Sitä käytettiin jo antiikin aikana usein kuvaamaan salaperäistä taudin aiheuttajaa. Siten esim. Aulus Cornelius Celsus (n. 30 eKr.-n. 50 jKr.) kertoi, että eläinten syljessä oleva virus eli myrkky aiheutti rabieksen (raivotaudin eli vesikauhun) ilmaantumisen. Tiettyjen taudinaiheuttajien nimenä virus vakiintui lopullisesti 1880-luvulla, jolloin ranskalainen Louis Pasteur (1822-1895) käytti tuota sanaa kuvatessaan tutkimuksensa yhteydessä juuri raivotaudin aiheuttajaa.

Arno Forsius

Oulun tauti eli pelekääkkönä tehyä

Ennen sitä kutsuttiin polliisin peloksi, mutta kun ajat vaihtuvat ei auta muu kuin oppia olemaan pelkäämättä tosiolioita. Muutenhan luokiteltaisiin joko vey-läisiin vähimmillään tai pahimmillaan yksityisvastaanottoa suorittaviin ns. sairaalalääkäreihin.

Julkisen terveydenhuollon kriisi ja ratkaisu

Lääkärilehdessä ilmestyy loppuvuoden ajan kuukausittain kolumnisarja terveydenhuollon ajankohtaisista kysymyksistä - ja vastauksista. Kirjoittajat ovat kunnallispolitiikan dosentti, julkishallinnon apulaisprofessori Risto Harisalo Kuopion yliopistosta ja dosentti Timo Korhonen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Risto Harisalo Timo Korhonen

10.6.1992 Nuoren tutkijan sosiaaliturva

Menestyksellinen tutkimusura edellyttää paitsi lahjakkuutta myös raakaa työntekoa ja määrätietoista kouluttautumista tutkijaksi. Ajat, jolloin suuria oivalluksia oli mahdollista tehdä ryhtymällä miettimään, miksi omena putosi puutarhassa makailevan tiedemiehen päähän eikä lentänyt esimerkiksi pilviin, ovat tieteenhistorian kaukaista menneisyyttä. Uusi tieto syntyy pienin askelin. Silloinkin kun tutkijan kohdalle osuu onni oivaltaa sinänsä suurta ja ratkaisevaa, on jo kuljettu pitkä pienten havaintojen tie, joka on saattanut vaatia monien, vain harvojen asiaan vihkiytyneiden tietoon jäävien tutkijoiden elämäntyön.

Olli Simell Taito Pekkarinen

Social trygghet för unga forskare

En framgångsrik forskarbana kräver inte bara begåvning utan också hårt arbete och målmedveten utbildning. Den tid då stora upptäckter gjordes genom att någon mediterade över varför ett äpple föll i huvudet på en annan tänkare i stället för att försvinna upp i skyn hör till vetenskapshistoriens gryning. Dagens forskare erövrar steg för steg litet nytt vetande. Då en forskare unnas lyckan att få göra en stor och avgörande upptäckt har den redan föregåtts av en lång räcka små observationer som kanske krävt livslånga och blott av ett fåtal kända insatser av många andra forskare.

Olli Simell Taito Pekkarinen

Hirsutismin perustutkimukset yleislääkärin vastaanotolla

Hirsutismi on ongelma, johon apua haetaan niin kosmetologilta kuin lääkäriltäkin. Useimmiten kyseessä on harmiton, joskin kosmeettista haittaa aiheuttava pulma, ja lääkärin tehtävä on saada potilas ymmärtämään häiriön oikea luonne. Hirsutismi voi kuitenkin olla yksi vihje piilevästä endokriinisesta sairaudesta, ja siksi diagnostinen selvittely saattaa olla aiheellinen. Hirsutismin perustutkimukset voi tehdä yleislääkäri; sen jälkeen osa potilaista joudutaan lähettämään erikoislääkärin jatkotutkimuksiin. Hirsutismin hoito on epäkiitollista ja hoitotulosta joudutaan odottamaan kauan. Lääkehoitona estrogeenia sisältävät valmisteet ovat paras vaihtoehto, mutta hoidon tarve on aina huolellisesti harkittava.

Timo Sane

Lasten tarttuvien tautien ehkäisy sairaalassa

Infektiopotilaiden hoitoon varattuja potilaspaikkoja ei enää tarvita yhtä runsaasti kuin ennen, koska lapsilla esiintyy tarttuvia tauteja harvemmin kuin aikaisemmin. Paikkojen tarve vaihtelee suuresti epidemioista riippuen. Tarttuviin tauteihin sairastuneiden lasten eristäminen ja tiukka ryhmittäminen, kohortointi, ei ole aina tarpeen. Kuormituksen tasoittamiseksi infektio-osaston paikkoja ja henkilökuntaa voidaan hyödyntää myös muiden potilaiden hoitamisessa, mutta joka toinen vuosi ilmaantuvan RS-virusepidemian aikana infektiopotilaat ja heitä hoitava henkilökunta tulisi kohortoida. RS-virusepidemian aikana vastasyntyneet ja immunosuppressiopotilaat olisi eristettävä sairaalan muista potilaista, ja ulkopuolisten vierailuja tulisi rajoittaa. Infektiopotilaita ei ole myöskään syytä hoitaa samoissa tiloissa kuin kirurgisia potilaita.

Matti Uhari