75743 osumaa

A-streptokokkien erytromysiiniresistenssi Suomessa

Erytromysiinin käyttö lähes kolminkertaistui Suomessa vuodesta 1979 vuoteen 1989. Vuonna 1988 todettiin Turun alueella erytromysiinille resistenttien A-streptokokkien lisääntyneen, ja vuonna 1990 aloitettiin laaja tutkimus tilanteen kartoittamiseksi laajemmin. Erytromysiinille resistenttien A-streptokokkikantojen osuus kasvoi selvästi vuodesta 1988 vuoteen 1990 sekä veriviljely- että nielu- ja märkänäytteissä. Ilmiö on huolestuttava, koska suun kautta annettavia lääkevaihtoehtoja A-streptokokki-infektioiden hoitoon on vähän. Ongelman ratkaisemiseksi erytromysiinin ja muiden makrolidiryhmän antibioottien käyttöä suositellaan rajoitettavaksi.

Helena Seppälä Antti Nissinen Helinä Järvinen Saara Huovinen Taisto Henriksson Elja Herva Stig E. Holm Matti Jahkola Marja-Leena Katila Timo Klaukka Sirkka Kontiainen Oili Liimatainen Sinikka Oinonen Leena Passi-Metsomaa Pentti Huovinen

PET-tutkimuksen mahdollisuudet II PET-tutkimuksen kliiniset sovellutukset neurologiassa

Positroniemissiotomografialla on voitu osoittaa monissa neurologisissa sairauksissa aivojen toiminnan muutoksia jo ennen kuin tauti on todettavissa muilla kuvantamismenetelmillä. PET on vielä paljolti tutkimustyön menetelmä, mutta neurologian alalla siitä aletaan saada myös kliinisiä sovellutuksia. Varsinkin ekstrapyramidisairauksien selvittelyyn PET-tutkimuksesta odotetaan erotusdiagnostista menetelmää.

Urpo K. Rinne Arto O. Laihinen Juha O. Rinnehanna M. Ruottinen Erkki E. Säkö

Magnesium suojaa infarktin tuhoilta

Magnesium näyttää monella tavalla suojaavan hapenpuutteista sydäntä. Sepelvaltimotautia esiintyy suhteessa enemmän vähämagnesiumisilla alueilla, veren pieni magnesiumpitoisuus altistaa katekoliaineiden haitoille (varsinkin pahanlaatuisille rytmihäiriöille), magnesium estää trombosyyttien kokkaroitumista ja nostaa sähköärsytyksen leviämisen kynnystä sydänlihaksessa, mikä vähentää infarktituhoja. Vähemmästäkin on ainakin seitsemässä kontrolloidussa tutkimuksessa käytetty magnesiumia sydäninfarktin akuutin vaiheen hoidossa, mutta potilaiden määrä kussakin tutkimuksessa on ollut vain kohtuullinen. Meta-analyysiguru Salim Yusuf työtovereineen on tutustunut näihin magnesiumtutkimuksiin, ja tarjoaa kattavaa tietoa magnesiumin merkityksestä infarktin hoidossa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kromi nostaa HDL-tasoa

Elimistössä kiertää orgaaninen yhdiste nimeltään glukoositoleranssitekijä (glucose tolerance factor, GTF), jonka oleellinen komponentti on kolmiarvoinen kromi. GTF vaikuttaa hiilihydraattiaineenvaihdunnassa kofaktorina parantaen mm. insuliinin vaikutusta. Tällaisten tutkimusten yhteydessä on sattumoisin myös havaittu, että orgaaninen kolmiarvoinen kromi lisää HDL-kolesterolipitoisuutta tavalla, jota ei tarkemmin tunneta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Vasta-ainemittaukset Helicobacter pylori -infektion hoidossa

Epäiltäessä helikobakteeri-infektiota suoritetaan nykyään rutiinisti gastroskopia. Jos sitä ei jostain syystä haluta tehdä, on mahdollista käyttää kahta laboratoriotestiä. Toinen on hankalasti toteutettava hengitysilman ureapitoisuuden kohoamisen tunnistaminen ja toinen on spesifisten helikobakteeria kohtaan muodostuneiden vasta-aineiden mittaus. Infektion paraneminen on kuitenkin varmistettu lähes vain ja ainoastaan gastroskopialla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Penisilliinin aiheuttama akuutti hypotermia

Norjalainen kollega raportoi aikaisemmin terveelle 45-vuotiaalle miehelle kehittyneestä hypotermiasta. Potilas sai gingivaalisen absessin hoitoon penisilliinikuurin (1 milj. yks. x 4). Kolmannen annoksen jälkeen häntä kylmi, ja hän tunsi itsensä uneliaaksi. Viidennen annoksen jälkeen hän nukkui peräti 12 tuntia, ja tunsi herättyään olevansa suhteellisen hyvässä kunnossa. Mutta heti kuudennen annoksen oton jälkeen häntä alkoi huimata ja unettaa. Käveleminen oli horjuvaa ja näköä hämärsi.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Transposonit perimän agentteina

Joidenkin mielestä - ei missään tapauksessa Octopuksen, tämä huomattakoon - on jopa kyllästymiseen asti puhuttu siitä, miten biomedisiinassa eletään molekyylibiologian aikaa. Vaan eipä sovi kyllästyä, sillä geneettisen informaation sisältyminen makromolekyyleihin on luonnon oivallinen tapa optimoida toiminta ja maksimoida hyöty. Perusideana yksinkertainen puriini- ja pyrimidiiniemästen koodijärjestelmä pystyy tuottamaan yhtä hyvin viestiviä aineita sekä solun sisäelämää että sen ympäristöä palvelemaan kuin myös rakenneosia elinten ja koko elimistön muovaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tuhannet ja taas tuhannet hormonit, entsyymit, reseptorit, rakenneproteiinit on koodattu geeneihimme.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030