75743 osumaa

Henkilöautojen haitat

Kirja kuvaa auton ympäristölle ja ihmiselle aiheuttamia haittoja. Asia on ajankohtainen, lähes samanaikaisesti ilmestyi myös oppikirja liikennelääketieteestä. Pehmeäkantisen tietopaketin 19 artikkelia jakautuvat kuuteen osaan, joita aina edeltää toimittajien lyhyt esipuhe. Kirjan esipuheessa toimittajat selvittävät aiheen rajausta: kirja käsittelee vain auton haittoja terveydelle, työterveyteen liittyvät asiat ja öljyn maailmanpoliittinen merkitys on jätetty pois. Kansikuva vastaa rajausta. Sen sijaan kirjan nimi ''Auto, terveys ja ympäristö'' lupaa aiheen laajempaa käsittelyä. Kirjan lukeminen herätti miettimään, mikä on esitetyllä tavalla rajatun kirjan tarkoitus ja kohderyhmät. Tätä olisi voinut pohtia esipuheessa. Suomi on laaja ja harvaanasuttu maa; ihmisten kanssakäymisen ja hyvinvoinnin ehtona täällä on toimiva liikenne, joka tällä hetkellä perustuu autoon.

Toimittanut Timo Klaukka

IN MEMORIAM Robert von Bonsdorff 19.5.1907-25.3.1992

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Robert von Bonsdorff syntyi Helsingissä, suoritti elämäntyönsä Lahdessa ja kuoli Porvoossa. Hän kasvoi perheessä, jossa isä Axel von Bonsdorff oli Nummelan parantolan ylilääkäri ja äiti Anna, o.s. Bremer, eräs Suomen taiteen kultakauden taidemaalareista. Robert von Bonsdorff solmi vuonna 1937 avioliiton Irma Haggrenin kanssa ja perheeseen syntyi kolme lasta. Huolehtivan puolison kuolema 1979 oli Robert von Bonsdorffin elämässä raskas menetys.

Arno Forsius

10.5.1992 När är en läkare jävig?

Hälso- och sjukvården genomgår en strukturell förändringsprocess. Enheterna inom den offentliga vården uppträder allt mer som både säljare och köpare av tjänster. De nya försöksavtalen gör det t.o.m. möjligt för enheterna att köpa tjänster av sina egna anställda. Det har därför blivit allt mer angeläget att klarlägga spelreglerna, att reda ut vem som kan besluta om köp och när skötseln av en tjänst innebär jäv.

Markku Äärimaa

Alkoholinkäytön määrä ja äkillisen haimatulehduksen vaikeusaste

Haimatulehdusta edeltävinä viikkoina nautitun alkoholin määrä vaikuttaa merkitsevästi haimatulehduksen vaikeusasteeseen, kun potilas sairastuu alkoholin aiheuttamaan haimatulehdukseen ensimmäisen kerran. Nautitun alkoholin määrä ei sen sijaan näytä korreloivan taudin vaikeuteen, kun kyseessä on uusiutunut alkoholista aiheutunut haimatulehdus tai muusta kuin alkoholista johtuva haimatulehdus. Tämä todettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa, jossa potilaan henkilökohtaisella haastattelulla selvitettiin 101 äkillistä haimatulehdusta edeltänyt alkoholinkäyttö. Ensimmäisen kerran haimatulehdukseen sairastuneiden potilaiden kahtena edellisenä kuukautena käyttämän alkoholin määrä korreloi merkitsevästi sairaalahoidon pituuteen, komplikaatioiden ilmaantumiseen, ennustetta kuvaavien riippumattomien tekijöiden määrään sekä seerumin C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuteen.

Mika Jaakkola Isto Nordback

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030