75743 osumaa

Myrkytyskuolemat vuosina 1988-1990

Vielä 1980-luvun alussa myrkytyskuolemia sattui Suomessa vuosittain noin 600 tapausta, mutta vuodesta 1987 lähtien niitä on tilastoitu joka vuosi yli 900 ja vuonna 1990 ylittyi jo tuhannen raja. Alkoholimyrkytyskuolemien määrä on viime vuosina pysynyt samalla, joskin korkealla tasolla, mutta lääkeainemyrkytyksiä todettiin oikeuskemiallisissa tutkimuksissa vuonna 1990 ennätysmäärä. Tuohon lukuun sisältyy poikkeuksellisen paljon itsemurhia. Lääkeainelöydöksinä yleisimpiä olivat neuroleptit ja antidepressiivit, mutta suhteessa myyntilukuihin tavallisin myrkytyskuoleman aiheuttanut lääke olivat barbituraatit. Myös huumausainelöydökset ovat viime vuosina lisääntyneet. Erityistä huomiota lääkärien pitäisi kiinnittää dekstropropoksifeenia sisältävien lääkkeiden määräämiseen, sillä niiden väärinkäyttö on selvä ongelma. Häkämyrkytyskuolemat ovat hieman vähentyneet, mutta pakokaasu on edelleen tavallinen itsemurhatapa.

Erkki Vuori Ilkka Ojanperä Aira Ruohonen Antti Penttilä

Lapsen sähköinen kyynärvarsiproteesi

Lihassoluja pitkin etenevien, vahvistettujen sähköisten impulssien avulla toimivat myoelektriset yläraajaproteesit ovat yleistyneet sekä amputoitujen aikuisten että lasten käytössä. Proteesin hankkimiseen tulee liittää käytön harjoittelu ja seuranta, jotta proteesista saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Lapselle sähköinen proteesi on hyvä hankkia viimeistään ennen esikouluikää.

Veli-Matti Lempinen Hannu Alaranta Timo Pohjolainen Helena Viljanen

Alkoholin aiheuttamat proteiinimodifikaatiot

Useissa eri tutkimuksissa on havaittu alkoholin ensimmäisen aineenvaihduntatuotteen, asetaldehydin, sitoutuvan elimistön proteiinien kanssa. Proteiinimodifikaatiot syntyvät joko asetaldehydin aiheuttamista suorista rakennemuutoksista tai asetaldehydiadduktien välittämistä häiriöistä proteiinien synteesi- tai metaboliatasolla. Proteiinimodifikaatiot voivat aiheuttaa elimistössä monia muutoksia, kuten immuunivasteen käynnistymisen, entsyymiaktiivisuuksien muuttumisen, DNA:n korjausmekanismien vähenemisen tai rakenneproteiinien vahingoittumisen. Näiden syntymekanismien selvittäminen on tärkeää, koska niiden perusteella saattaa tulevaisuudessa olla mahdollista tunnistaa entistä varhaisemmin alkoholin suurkulutus ja alkoholivauriot.

Pekka Sillanaukee Timo Koivula C.J. Peter Eriksson Kaija Seppä

Yleiskliininen stereomikroskooppi

Pienelläkin budjetilla voidaan kohentaa lääkärin tutkimusvarustusta ja potilaan hoidon tasoa. Kätevää, moneen käyttöön sopivaa, mutta kohtuuhintaista stereomikroskooppia ei ole saatavissa valmiina. Koska kliinistä työtä tekevänä lääkäri sellaisen kuitenkin tarvitsee, rakensimme oman sovelluksen. Monikäyttöiseksi ja hyödylliseksi todettu laite on rakennettu vähällä rahalla, mutta teknisestä laadusta tinkimättä.

Raimo Suhonen Markku Rantalainen

Moniulotteinen biopsykososiaalinen malli kuntoutusarvioinnissa

Artikkelissa kuvataan luokittelu, jonka tarkoituksena on kannustaa biopsykososiaalisen mallin sekä WHO:n käsitteiden käyttöön kuntoutusarvioinnissa ja kuntoutusmenetelmien kehittelyssä. Luokittelussa WHO:n sairauksien seurauksia kuvaavat peruskäsitteet olisi konkreettisesti sidottava ihmisen holistiseen olemukseen ja biopsykososiaaliseen arviointiin. Tehtävä ei ole helppo, koska se edellyttää yhtenäisen ilmiön pirstomista osiin. Silti luokittelun avulla arvioiva työryhmä voi päästä kullakin erillisalueella sellaisiin tuloksiin, että kuntoutettavasta syntyy mahdollisimman integroitunut kuva.

Seija Talo Ulla Rytökoski Lea Niitsuo Mariitta Vaara Markku Tuomaala

Klamydiainfektion antibioottihoito

Klamydia on intrasellulaarisena ja hitaasti kasvavana organismina vaikea hoidettava. Siksi klamydiainfektioiden hoitoon tulisi valita mahdollisimman hyvin solunsisäisesti penetroituva lääke ja hoitoajan tulisi olla tarpeeksi pitkä. Klassisesti meillä on käytetty ensisijaislääkkeenä aikuisilla tetrasykliinejä ja lapsille, raskaana oleville sekä imettäville erytromysiiniä. Erytromysiinin hoitotulokset ovat kuitenkin jossain määrin huonommat kuin tetrasykliinien.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Meta-analyysi anti-inflammatorien mahasivuvaikutuksista

Vanhastaan tiedetään, että steroidittomat anti-inflammatoriset kipulääkkeet aiheuttavat mahavuotoja ja -perforaatioita, mutta kirjallisuudessa on erimielisyyttä siitä, mikä tämän komplikaation määrällinen riski oikein on. Asiaa on pyritty valaisemaan meta-analyysillä, johon on kerätty yhteen 16 tutkimuksen tulokset. Potilasotokseksi muodostui peräti 1,7 miljoonaa anti-inflammatorien käyttäjää.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Silmänpohjavaltimo-tukoksen ensiapu

Jos silmänpohjavaltimo tukkeutuu, seuraa pysyvä sokeus yleensä parissa tunnissa, ellei tilanteeseen puututa. Mainzin yliopistossa annettiin neljälle potilaalle suuri annos steroidia akuutin tilan laukaisemiseksi. Ajatuksena oli, että valtimon tukkeutumisen yhteydessä syntyvä endoteelin turvotus on tärkeä hoitaa nopeasti, koska se on patofysiologisesti keskeinen tapahtuma, ja steroidit ovat tunnetusti tehokkaita kudosturvotukseen. Kun turvotus vähenee, rekanalisaatio on joutuisampaa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030