75862 osumaa

PET-tutkimuksen mahdollisuudet IV Positroniemissiotomografia kliinisessä onkologiassa

Positroniemissiotomografia (PET) on neoplastisen kudoksen aineenvaihduntaa kuvantava isotooppilääketieteen erityismenetelmä, josta on tulossa myös apuväline syöpätauteja hoitavalle kliinikolle tilanteissa, joissa perinteiset syövän diagnostiikassa ja hoidon seurannassa käytettävät menetelmät eivät anna yksiselitteisiä vastauksia. PET-tutkimuksella voidaan arvioida kasvaimen tyyppiä ja pahanlaatuisuuden astetta silloin, kun koepalaa ei ole käytettävissä. Syövän hoidon seurannassa PET voi osoittaa vasteen syövän aineenvaihdunnan muutoksena jo ennen kuin kasvaimen koko muuttuu. Kliinisesti merkittävä apu PET-tutkimuksesta saataneen silloin, kun hoidon jälkeen on varmistuttava, että vitaalia kasvainkudosta ei ole jäljellä esimerkiksi imukudoksen syöpää sairastavilla potilailla.

Heikki Minn Sirkku Leskinen-Kallio

Maailmankattava rintasyöpätutkimus

Kaikki varhaisvaiheen rintasyöpää sairastaneet potilaat, jotka satunnaistettiin johonkin hoitoon ennen vuotta 1985, pyrittiin rekisteröimään Britannian johdolla tehdyssä, koko maapallon kattavassa monikeskustutkimuksessa. Suomesta mukana oli Helsingin Diakonissalaitos kollega Klefströmin johdolla. Mukaan saatiin noin 75 000 potilasta, mikä vastaa noin 90 %:a kaikista randomisoiduista potilaista.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kovaa dataa pallolaajennuksesta

Kymmenisen vuotta sitten osoitettiin, että ohitusleikkauksella ei vähennetä sepelvaltimotautikuolleisuutta eikä infarktien määrää verrattuna lääkehoitoon. Tämän myötä ohitusleikkausten aiheet selkiintyivät. Samaan selkiytymiseen päädytään Yhdysvalloissa toteutetussa monikeskustutkimuksessa, jossa tutkimusasetelma oli hyvin selväpiirteinen: verrattiin pallolaajennusta lääkehoitoon yhden suonen 70-99 %:n ahtauman hoidossa stabiilia angina pectorista sairastavilla potilailla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kuolleisuus Kawasakin tautiin

Kawasakin taudin etiologia on toistaiseksi edelleen selvittämättä. Hoidolliset toimenpiteet ovat kuitenkin siitä huolimatta viime vuosina parantuneet. Itsensä Tomisaku Kawasakin johtama komitea tutki Kawasakin tautiin sairastuneiden 4 676 potilaan kuolleisuutta alkaen vuodesta 1982 ja päättyen vuoden 1989 loppuun. Tuo mahtava potilasmäärä, jollaisia "japanilaiset" perusteellisen luonteensa takia keräävät, oli tulos 53 japanilaisen keskuksen yhteistyöstä. Mielenkiintoista oli, että suurin osa (59,1 %) tautiin sairastuneista oli alle kaksivuotiaita. Yli 5-vuotiaita oli ainoastaan 8,0 %.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Metsävaramme kasvavat

Kahden viime vuosikymmenen aikana Euroopan metsävarojen kasvu on ollut jopa 25-30 %. Tähän tulokseen on päätynyt suomalainen tutkijaryhmä, jonka arvio julkaistiin hiljattain Science-lehdessä. Tulos on täysin vastoin yleistä käsitystä, jonka mukaan metsävarat hupenisivat koko ajan hälyttävästi lähinnä saasteiden takia. Tutkimuksen kohteena olleissa Itävallassa, Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa ja Sveitsissä metsävarat ovat kasvaneet. Euroopassa on kuitenkin joitain alueita, esimerkiksi Montsegorsk Koillis-Venäjällä, jossa puusto on täysin kuollut ilmansaasteiden vaikutuksesta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Makuuhaavojen hoito kasvutekijöillä

Makuuhaavoja on vaikea hoitaa. Verihiutaleista eristetty kasvutekijä (platelet-derived growth factor) on tehokas, ellei peräti välttämätön haavan paranemisprosessia kiihdyttävä aine. Uusinta tekniikkaa käyttäen teksasilaistyöryhmä onnistui tuottamaan soluviljelmässä ihmisen rekombinantti-verihiutaleperäistä kasvutekijää, jotta ainetta voitiin laittaa paikallisesti 20 potilaan makuuhaavoihin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Tympanostomiaputki korvassa ei estä uimista

Pääkirjoituksen arvovallalla käsitellään British Medical Journalissa kysymystä, saako lapsi, jolla on tympanostomiaputki eli A-tuubi korvissaan, uida. Kirjoituksessa on 16 viitettä, joiden perusteella ensinnäkin todetaan, että uidessa vesi saavuttaa tärykalvon vain noin puolella uimareista. Koska lisäksi tuba Eustachiin on oltava auki, jotta putken läpi vesi pääsisi välikorvaan, on epätodennäköistä, että liimakorvaisilla lapsilla vesi senkään takia pääsisi riittävän pitkälle.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoiminta uusien säädösten voimaan tultua

Viime vuoden lokakuussa voimaan tullut kuntoutuslainsäädännön uudistus korostaa Kansaneläkelaitoksen osuutta ansiotyötä tekevän väestön eläkkeelle siirtymistarpeen ehkäisyssä. Ikääntyville vajaakuntoisille työntekijöille tarkoitettu työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus on laitoksessa kokonaan uudenlaista toimintaa. Uutta on myös vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus, jossa erityisesti tarvitaan tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon kanssa.

Jouko Waal

Keskimääräinen eläkeikä Suomessa

Eläkkeellesiirtymisen kynnyksen madaltuminen on herättänyt huolestumista, varsinkin kun ns. suuret ikäluokat alkavat lähestyä keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää. Mm. Eläkekomitea 1990 esitti tavoitteeksi keskimääräisen eläkeiän nostamisen 58 vuodesta 61 vuoteen kolmen seuraavan vuosikymmenen aikana. Paljon huomiota on kiinnitetty yksilöllisiin varhaiseläkkeisiin, mutta tosiasiassa niiden merkitys keskimääräisen eläkeiän kannalta ei ole kovin suuri. Eniten keskimääräistä eläkeikää laskevat muut työkyvyttömyyseläkkeet, ja siksi työkykyä ylläpitävät toimenpiteet ovat tehokkainta eläkkeellesiirtymisen ohjailua.

Antti Huunan-Seppälä Matti Jokelainen Jorma Järvisalo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030