MIKSTRA - mikrobilääkehoidon strategiat 1990-luvulla

Huoli mikrobilääkkeiden tehon ja turvallisuuden säilymisestä on johtanut ns. MIKSTRA-ohjelman käynnistämiseen. Keinoina käytetään lääkäreiden täydennyskoulutusta, väestön kouluttamista mikrobilääkkeiden kulutuksen seurantaa ja bakteerien herkkyystietojen raportointia. MIKSTRA on tarkoitus saada täysin toimivaksi seuraavien 3-5 vuoden aikana.

Erkki Palva, Eeva Alhava, Hannu Jalanko, Pekka Kujala, Jukka Lumio Ville Valtonen, Jaana Vuopio-Varkila, Pentti Huovinen

Krooninen ekseema - tislausjäte

Käsiekseema ei tartu, ei tapa, eikä siitä tule syöpää, mutta se voi katkaista yöunen ja ammatin. Käsiekseeman hoidon käynnistyskynnys on matala - tuubi kortisonirasvaa. Ellei se auta, potilas tulee tutkia. Varhain toteutettu tutkimus- ja hoitosuunnitelma voi pelastaa pahimmalta - krooniselta käsiekseemalta. Liekö krooninen käsiekseema itsetunnon puutostauti? Ainakin se usein liittyy rihkamakoru-nikkeliallergiaan, tupakkaan ja alkoholiin.

Raimo Suhonen

Mobile-projektin ensimmäinen tukiasema aloittanut

Apua erilaisten elämän kriisitilanteiden selvittelyssä kaikkina vuorokauden aikoina tarjotaan Mobile-projektin tukiasemilla, joista ensimmäinen avataan huhtikuun alkupäivinä Kotkassa.

Uusi tupakkalaki voimaan ehkä jo elokuussa

Uusi tiukempi tupakkalaki saattaa tulla voimaan jo ensi elokuun alusta, arvioi neuvotteleva virkamies Olli Simonen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hänen mukaansa laki yritetään saada voimaan ennen mahdollista EU-jäsenyyttä, jotta turhilta mutkilta vältyttäisiin.

Tupakasta vieroittamista helppo tehostaa

Lääkäri voi tehdä paljon, kun potilaan sairaus vaatii tupakoinnin lopettamista, katsoo professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta. Kesäniemen mielestä jo yksi lääkäriltä saatu, hyvin perusteltu lopettamikehotus voi auttaa potilasta ymmärtämään, että tupakoinnin lopettaminen on olennainen osa esimerkiksi sepelvaltimotaudin hoitoa. Kesäniemi puhui vieroituksesta STOSE ry:n (Suomen toimintaryhmä sepelvaltimotaudin ehkäisemiseksi) tilaisuudessa Helsingissä.

Sairaalapalvelujen laatuauditoinnit käynnistyvät Suomessa

Jorvin sairaalassa ja Sairaala Mehiläisessä ovat käynnistymässä Suomen ensimmäiset medical audit -tyyppiset laadunarvioinnit. Auditoinnissa arvioidaan sairaalan palvelujärjestelmän toimivuutta etukäteen määriteltyjen kriteerien perusteella. Ensi vaiheessa sairaalan henkilökunta arvioi omaa työtään vertaamalla sitä annettuihin hyvän laadun kriteereihin ja etsii kehittämiskohteita. 8-10 kuukautta kestävän sisäisen kehittämistyön jälkeen auditoinnin suorittaa ulkopuolinen riippumaton osapuoli. Jorvin ja Mehiläisen auditoinnit valmistuvat tämän vuoden lopulla.

Maailman terveyspäivän teemana suun terveys

Maailman terveysjärjestön perustamispäivää 7.4. vietetään maailman terveyspäivänä. Tänä vuonna teemana on suun terveys, ja terveyspäivästä käynnistyy Suun terveyden vuoden vietto. WHO:n tavoitteena on varsinkin hampaiden ja suun sairauksien ehkäisyn kehittäminen. Keinot ovat tiedossa; ne on jo pitkään koeteltu länsimaissa, mutta niiden saattaminen osaksi köyhien kehitysmaiden kansalaisten elämää on edelleen haaste.

Lääkkeiden sv-korvaukset euroaikaan Lääkekorvauslautakunta määrittää korvausperusteena olevan hinnan

Kohtuullinen hinta ei enää ole lääkkeen myyntiluvan myöntämisen edellytys. Lääkkeiden hintavalvonta on siirtynyt uudelle lääkekorvauslautakunnalle, joka määrää myyntiluvan jo saaneelle valmisteelle korvausperusteena toimivan kohtuullisen tukkuhinnan. Vain tuotteesta, jolle on vahvistettu korvausperuste, voi jatkossa saada sairausvakuutuskorvausta.

Mikko Puntari

Potilaslain velvoitteet kunnille

Potilaslaki on muuta terveydenhuollon lainsäädäntöä täydentävä yleislaki, joka säätää Suomessa pysyvästi asuvien henkilöiden oikeudesta terveyden- ja sairaanhoitoon. Tosiasiassa tätä oikeutta rajaavat paljon käytettävissä olevat voimavarat ja kuntien budjettipäätökset. Lain keskeisiä periaatteita ovat potilaan itsemääräämisoikeus ja oikeus laadultaan hyvään hoitoon. Lähtökohtana on lääketieteellisesti hyväksytty hoito.

Marja-Liisa Partanen

Psykososiaalinen huolto osaksi pelastuspalvelua

Poikkeusolojen terveydenhuollon valmiussuunnittelussa on lähtökohtana pitkään ollut kirurgisen hoidon järjestäminen loukkaantuneille. Viime vuosikymmeninä on osoittautunut tarpeelliseksi varautua myös muunlaisten joukkoaltistustilanteiden, kuten kemiallisten ja mikrobiologisten altisteiden varalle. Yksi tärkeä osa valmiussuunnittelua on psykososiaalisen huollon järjestely, sillä psyykkiset stressireaktiot voivat johtaa niin yksilön kuin koko yhteisönkin vaikeaan lamaantumiseen. Tiedotuksen ja psykososiaalisen ensiavun integroiminen pelastuspalveluun on nykyaikaisen valmiussuunnittelun haaste.

Markku Murtomaa, Reija Sirola