Yksityislääkärillä käyntien kehitys Suomen suurimmissa kaupungeissa 1981-92

Sairausvakuutuksesta korvattujen yksityislääkärillä käyntien määrän kehityssuunnat Suomen suurimmissa kaupungeissa ovat olleet viime vuosikymmenen alusta varsin yhtenevät. Viime vuosina asukaslukuun suhteutettu yksityislääkärillä käyntien määrä on jatkuvasti vähentynyt talouslaman myötä. Väestövastuuseen julkisessa perusterveydenhuollossa siirtyneissä suurissa kaupungeissa vähenemä on kuitenkin keskimäärin suurempi kuin muissa. Yksityisen ja julkisen sektorin muutosten vuorovaikutus on otettava huomioon myös terveydenhuollon rahoituksesta keskusteltaessa. Jos yksityislääkärillä käyntejä, ei enää subventoida sairausvakuutuskorvauksin, paine näidenkin palvelujen tuottamisesta siirtyy julkiselle terveydenhuollolle. Yksityispalvelujen sairausvakuutuskorvauksista säästyneillä varoilla ei kuitenkaan samaa palvelumäärää pystytä julkisessa terveydenhuollossa tuottamaan.

Aki Linden

Ylilääkäri Koskenvuo pitää puolustusvoimien terveydenhuollosta tehtyä selvitystä tarkoitushakuisena "Jos enemmän ruuvataan, sotilaslääketieteen taso romahtaa"

Puolustusvoimien terveydenhuoltojärjestelmä on suurennuslasin alla. Järjestelmän rationalisointi- ja kehittämisohjelmalle suuntaviivoja piirtäneet selvitysmiehet esittävät kovia supistuksia ja siirtymistä ostopalveluihin. Puolustusvoimien ylilääkärin Kimmo Koskenvuon mielestä selvitystä johtaneet juristi ja talousmies eivät voi tuntea puolustusvoimien terveydenhuollon erityispiirteitä.

Hallituksen päätöksiä 24.2.94 Puolustusvoimat tarvitsee oman erikoissairaanhoidon

Lääkäriliiton hallitus käsitteli puolustusvoimien terveydenhuoltojärjestelmän rationalisointia koskevaa ehdotusta, josta oli Akavan kautta pyydetty liiton lausuntoa. Puolustusministeriön työryhmä esittää, että eikoislääkärijohtoisten sotilassairaaloiden toimintaa supistettaisiin merkittävästi ja että varuskuntien tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut tulevaisuudessa hankittaisiin pääosin ostopalveluina.

Styrelsebeslut den 24 februari Försvarsmakten behöver egen specialsjukvård

Ett förslag angående rationalisering av militärsjukvården hade sänts på remiss till Akava som bett om förbundets utlåtande. En arbetsgrupp vid försvarsministeriet föreslår att verksamheten vid de specialiserade militärsjukhsuen inskränks betydligt och att den specialistvård garnisornerna behöver skulle ordnas som köptjänster.

Lääkäriliitto: Hoitotakuujärjestelmä Suomeen

Lääkäriliitto pyrkii saamaan hoitotakuujärjestelmän käyttöön Suomessa. Se turvaisi potilaille oikeuden sairautensa edellyttämään hoitoon tietyn, ennalta määrätyn ajan kuluessa. Lääkärikunta määrittelisi eri sairauksien edellyttämät kohtuulliset hoitoonpääsyajat. Ellei oma terveyskeskus tai sairaanhoitopiiri kykene ottamaan potilasta tässä ajassa hoitoon, hänellä olisi oikeus hakeutua hoitoon muualle. Lääkäriliitto esitteli hoitotakuujärjestelmää 28.2. vuosipäiväseminaarissaan, jossa siihen suhtautuivat myönteisesti myös sosiaali- ja terveysministeriön, STAKESin, Kuntaliiton ja Kansaneläkelaitoksen edustajat.

Uutiskirje Yhdysvalloista

AMA:n hallitus ja valtuuskunta kokoontuivat joulukuussa New Orleansissa käsittelemään etupäässä virallisia asioita. Kuten odottaa sopii, punainen muste on edelleen levinnyt AMA:n tilikirjojen lehdille. Tällä hetkellä vajaus on jo lähes 5 miljoonan dollarin luokkaa. Niinpä jäsenmaksuja katsottiin aiheelliseksi korottaa 20 dollarilla; maksu on nyt 420 dollaria vuodessa.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Morita-psykoterapia - Idän mystiikkaa vaiko meillekin neuroosien hoitoon soveltuva vaihtoehto?

'Tärkeintä elämässä on puutarhanhoito. Eikä sekään ole niin tärkeää.'

Asiantuntijoista ja piilomainonnasta

Päätoimittaja Pekkarinen on varsin perusteellisesti vastannut Suomen Lääkärilehden numerossa 7/94 esittämääni poleemiseen puheenvuoroon koskien lehden käyttämää referee-järjestelmää. On aivan erinomaista, että järjestelmä kehittyy ja laadunvalvontaan vastaisuudessa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota myös psykiatrian alalla.

Ranan Rimónille

Tulkitsin alkuperäisen kirjeesi oleellisimmaksi asiaksi huolestumisesi Lääkärilehden artikkelien yleisestä laadusta. Siihen kysymykseen vastasin mielestäni tyhjentävästi. Sen sijaan en pidä tarkoituksenmukaisena jatkaa julkista keskustelua yksittäisen artikkelin hyväksymismenettelystä. Jos julkaistussa artikkelissa on puutteita, niitä lukija toki voi ja tuleekin kommentoida. Vastaajaksi on silloin ensisijaisesti haastettava artikkelin kirjoittaja, jolla on hallussaan kirjoituksensa substanssi.

Kohtuus kaikessa

Viime aikoina on Suomen Lääkärilehden Keskustelua-palstalla hyökätty lehden päätoimittajaa ja toimitusta vastaan. Allekirjoittaneen artikkelia moitittiin mm siitä, ettei lääkkeen valmistajafirmaa ole mainittu. Nyt vaaditaan toisesta artikkelista, että lääkkeen geneeristä nimeä ei olisi pitänyt mainita, koska se on mainostamista. Vastasimme artikkeliamme koskevaan kritiikkiin lyhyesti. Tyhjään kinasteluun lehden palstoilla meillä ei ole mielenkiintoa. Mielestämme Lääkärilehti vastaa tarkoitustaan, ja kuten kysely osoitti, yli 90 % vastaajista piti Lääkärilehden tarkoitusta ja tieteellistä tasoa hyvänä tai tyydyttävänä. Yhdymme tähän arvioon.