Konrad Relanderin (myöh. ReijoWaara) väitöskirja vuonna 1892

Karl Konrad Relander (1853 1936, vuodesta 1906 ReijoWaara) syntyi Kokkolassa vuonna 1853 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1880. Hän toimi aluksi Kymintehtaiden tehtaanlääkärinä vuosina 1880-87, sitten Haapajärven piirilääkärinä vuosina 1887-92, Oulun piirilääkärinä vuosina 1892-1904 ja Helsingin piirilääkärinä vuosina 1904-26. Relander sai lääkintöneuvoksen arvon vuonna 1905.

Terminaalihoito ja hoitolinjatestamentit

Helsinki-Vantaan lentoterminaali on käymässä ahtaaksi. Yhä useampi meistä tekee epäisänmaallisen matkan etelän, idän tai lännen kaukomaille. Lähelle ei kannata lentää ja kauas on pitkä matka. Matkustelusta on maksettava vero. Jotta jäisi mieleen, että kotomaasta valutetaan taas valuuttaa tuottamattomiin hurvituksiin. Onpa osa lääkäreistäkin syyllistynyt niihin. Ja lähettänyt potilaitaan "terveysmatkoille".

SENECA - eurooppalainen tutkimus vanhusten ravitsemuksesta

Hollantilaisten ravintotutkijoiden aloitteesta käynnistyi vuonna 1986 monipuolinen tutkimus vanhusten ravitsemuksesta ja terveydestä Euroopan maissa. Tämä SENECA-projektiksi nimetty kahdentoista maan tutkijoiden yhteinen hanke sisältyy Euroopan yhteisön maiden tutkimusyhteistyöohjelmaan (EC Concerted Action on Nutrition and Health).

Leena Räsänen

Nimityksiä

Loimaan aluesairaalan sisätautiosastoryhmän osastonlääkärin tp. virkaan (varahenkilöstö) LL Olli Arola 1.5.-31.12.92 (hakijoita 2) ja apulaislääkärin virkaan LL Juha Talja 1.5.92-31.10.93 (hakijoita 8).

10.2.1992 Kollegat kansissa - lääkärimatrikkeli uudistuu

Lääkärien määrä Suomessa on ylittänyt 15 000 rajan. Lääkäriliiton jäsenmäärän lisäys on ollut yli 500 vuosittain. Samalla ammattikunta on muuttunut keski-iältään nuoremmaksi ja naislääkärien osuus on jatkuvasti kasvanut. Lääkärien koulutustaustat ja virkatehtävät ovat entisestään monipuolistuneet. Erityispiirteenä on viime vuosina ollut ulkomailta muuttaneiden lääkärien määrän nopea kasvu.

Osmo Pammo

1.5.1992 Lääkärien koulutusmäärät arvioitava pikaisesti uudelleen

Lääkärien koulutusmääristä keskusteltiin vilkkaasti 1980-luvun alussa. Laskentaryhmä II luovutti muistionsa 1983 ennustaen lääkärikoulutuksessa ajauduttavan liikatuotantoon 1988. Vaikka laskentaryhmän arvioita moitittiin vielä muutama vuosi sitten täysin metsään menneiksi, ovat laskelmat pitäneet inhottavan tarkasti paikkansa. Olemme selvässä liikatuotantotilanteessa tosin kolmea vuotta ennustettua myöhemmin.

Santero Kujala

1.5.1992 Läkarutbildningens intagningskvoter måste justeras

I början av 1980-talet diskuterades läkarutbildningens volym livligt. Prognosgrupp II lämnade sitt betänkande år 1983 och förutspådde då att vi år 1988 skulle ha en överproduktion av läkare. Trots att gruppens kalkyler ännu för några år sedan kritiserades kraftigt har det visat sig att prognoserna hållit med kuslig precision. Nu har vi fått ett klart läkaröverskott även om det skett tre år senare än vad prognosgruppen förutsåg.

Santero Kujala

1.5.1992 Pääsopimusneuvottelut kariutuivat

Neuvottelut kaksi vuotta sitten irtisanotun kunnallisen pääsopimuksen uudelleen solmimiseksi kariutuivat maaliskuun viimeisenä päivänä, jolloin oli tulopoliittisessa sopimuksessa neuvotteluille asetettu takaraja. Neuvottelujen päätyttyä tuloksettomina on aihetta tarkastella niitä syitä, jotka estävät sopijaosapuolia pääsemästä yhteisymmärrykseen. Samalla voidaan kysyä, onko pääsopimuksen kaltainen menettelytapasäännöstö enää lainkaan tarpeen.

Matti Koivistoinen Mikko Kangas

Myrkytyskuolemat vuosina 1988-1990

Vielä 1980-luvun alussa myrkytyskuolemia sattui Suomessa vuosittain noin 600 tapausta, mutta vuodesta 1987 lähtien niitä on tilastoitu joka vuosi yli 900 ja vuonna 1990 ylittyi jo tuhannen raja. Alkoholimyrkytyskuolemien määrä on viime vuosina pysynyt samalla, joskin korkealla tasolla, mutta lääkeainemyrkytyksiä todettiin oikeuskemiallisissa tutkimuksissa vuonna 1990 ennätysmäärä. Tuohon lukuun sisältyy poikkeuksellisen paljon itsemurhia. Lääkeainelöydöksinä yleisimpiä olivat neuroleptit ja antidepressiivit, mutta suhteessa myyntilukuihin tavallisin myrkytyskuoleman aiheuttanut lääke olivat barbituraatit. Myös huumausainelöydökset ovat viime vuosina lisääntyneet. Erityistä huomiota lääkärien pitäisi kiinnittää dekstropropoksifeenia sisältävien lääkkeiden määräämiseen, sillä niiden väärinkäyttö on selvä ongelma. Häkämyrkytyskuolemat ovat hieman vähentyneet, mutta pakokaasu on edelleen tavallinen itsemurhatapa.

Erkki Vuori Ilkka Ojanperä Aira Ruohonen Antti Penttilä

Lapsen sähköinen kyynärvarsiproteesi

Lihassoluja pitkin etenevien, vahvistettujen sähköisten impulssien avulla toimivat myoelektriset yläraajaproteesit ovat yleistyneet sekä amputoitujen aikuisten että lasten käytössä. Proteesin hankkimiseen tulee liittää käytön harjoittelu ja seuranta, jotta proteesista saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Lapselle sähköinen proteesi on hyvä hankkia viimeistään ennen esikouluikää.

Veli-Matti Lempinen Hannu Alaranta Timo Pohjolainen Helena Viljanen