Lääkäriliitto 82 vuotta Vuosipäiväseminaari pohti valtionosuusuudistusta

Lääkäriliitto vietti vuosipäiväänsä valtionosuusuudistuksen herättämien kysymysten parissa. On kysytty, kestääkö terveydenhuolto resurssienjakokisassa, ja kuka peruskunnassa päättää terveydenhuoltopalvelujen jakamisesta? Tai onko potilaan haettava terveyskeskuksesta littera ollakseen oikeutettu erikoissairaanhoitoon? Ratkaisemattomia ongelmia todettiin olevan kosolti, eivätkä käytännön toimintamallit ole vielä selvinneet.

Suvi Sariola

Rauta ja sepelvaltimotauti - mihin unohtui tutkijan etiikka

Kuopion yliopiston epidemiologian professori Jukka T. Salonen on useille tiedotusvälineille antamissaan haastatteluissa, joista viimeinen julkaistiin Iltalehdessä 4.1.92, viitannut tutkijaryhmänsä uusiin, mullistaviin tutkimustuloksiin, joiden mukaan liiallinen raudan ja kuparin saanti olisi tärkeä atero-skleroosin ja sepelvaltimotaudin ilmaantumista edistävä tekijä.

Eläinlääkäri ja työperäinen toksoplasmoosi

Markku Seuri ja Jyrki Elo ovat artikkelissaan Suomen Lääkärilehdessä (1991;46:3448-3452) arvioineet mm. eläinlääkäreiden edellytyksiä saada sairausvakuutuslaissa säädettyä erityisäitiysrahaa työhön liittyvän toksoplasmoosiriskin vuoksi. Kirjoituksessa todettiin, että eläinlääkärin työhön ei tutkimusten mukaan liity erityistä toksoplasmoosin riskiä. Seuri ja Elo perustelevat johtopäätöksiään tutkimuksilla, joissa tarkastellaan toksoplasmavasta-aineiden esiintymistä eläinlääketieteen opiskelijoilla ja pieneläimiä hoitavilla eläinlääkäreillä.

Vastine edelliseen

Kiitämme Varpu Hirvelä-Koskea, Antti Oksasta ja Marjut Hämäläistä rakentavista kommenteista.

Lääkäriystävällinen terveyskeskus

li-Kiiminki-alueen kansanterveystyön kuntainliitto Oulun kupeessa on maamme nuorimpia kansanterveystyön kuntainliittoja. Valtioneuvoston pakkopäätöksen jälkeen syntymäpäiväksi tuli 1.1.77, ja siitä lähtien Haukipudas, Ii, Kiiminki, Yli-Ii ja Ylikiiminki ovat olleet erikokoisia, mutta hyvin tasavertaisia osia tuosta "nimihirviöstä" .

Valtakunnallinen hypotyreoosiseula on säilytettävä

Suomen Lääkärilehden numerossa 8/92 kollegat Jaakko Perheentupa ja Jussi Huttunen esittävät huolestumisensa hypotyreoosiseulan jatkumisesta. Olemme kirjoittajien kanssa täysin samaa mieltä hypotyreoosiseulan jatkumisen välttämättömyydestä. Näkemyksemme eroavat vain siinä, missä seulaan tarvittavat laboratoriotutkimukset osataan ja voidaan tehdä.

Kalle Willman Ylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala, Kemian Laboratorio Kale Juva Ylilääkäri Tyks, Keskuslaboratorio

Vuoden luennoitsija ja ryhmäopettaja 1992

Helsingin Yliopiston lääketieteenopiskelijat ovat valinneet vuoden luennoitsijaksi Helsingin Yliopiston patologian laitoksen patologisen anatomian professori Eero Sakselan. Professori Saksela on urallaan tehnyt laajamittaista tieteellistä tutkimustyötä mm. ihmisen luonnollisen immuunipuolustukseen ja gynekologiseen patologiaan liittyen. Hänen laaja elämänkokemuksensa heijastuu hänen selkeissä ja havainnollisissa luennoissaan. Edellisen lisäksi hänen suhtautumisensa opiskelijoihin on myönteistä ja kannustavaa.

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin tulokset terveiden 50-vuotiaiden miesten aineistossa

Poikkeavat löydökset, etenkin yksittäiset eteis- ja kammioperäiset lisälyönnit, ovat EKG:n pitkäaikaisnauhoituksissa tavallisia terveilläkin henkilöillä. Valtaosaan niistä ei liity oireita. Terveiden 50-vuotiaiden suomalaisten miesten aineistossa lisälyöntejä esiintyi lähes kaikilla. ST-välin vajoama todettiin tässä 80:n miehen joukossa 14:ltä, ja heistä kahdelle kehittyi viiden vuoden seurannan aikana iskeeminen sydäntauti. ST-vajoamaan ei rekisteröintivaiheessa liittynyt kenelläkään kipuja.

Tapani Parviainen Arto Uusitalo Ilkka Vuori

Duchennen ja Beckerin lihasdystrofioiden uusi diagnostiikka

Dystrofiinigeenin löytymisen jälkeen on todettu Duchennen ja Beckerin lihasdystrofioiden yhteinen alkuperä: saman geenin erilaiset virheet. Molekyyligenetiikan avulla on tämän jälkeen tuotettu merkittävää uutta tietoa varsinkin BMD:n kliinisistä ilmentymistä. Näitä tutkimustuloksia sekä uusia diagnosointimenetelmiä voidaan jo nyt hyödyntää käytännön diagnostiikassa. Kirjoittajat esittävät tästä suosituksensa.

Hannu Kalimo Björn Falck Päivi Halonen Vesa Juvonen Stefan Karlsson Maila Penttinen Marja-Liisa Savontaus

Turvapaikan hakijoiden ja pakolaisten sosiopsykiatriset ongelmat

Turvapaikan hakija elää henkilökohtaista, perheensä, sukunsa ja yleensä myös laajemman yhteisönsä kriisiä, joka on alkanut silloin kun henkilöä tai henkilöryhmää on vainottu oman kulttuurin piirissä. Kriisi jatkuu pakovaiheen aikana, kun turvapaikan hakija saapuu uuteen kulttuuriin ja odottaa turvapaikkaa, kun hän vihdoin sen saa ja yrittää sopeutua kaikkeen uuteen syvän surun vallitessa. Suru onkin oleellinen osa pakolaisuutta. Sen pitkittyessä masentuneisuus valtaa alaa. Kun usein surun ja masennuksen ilmaisuun ei ole mahdollisuutta, ongelmia voi ilmentää epäluuloisuus, jopa vainoharhaisuuskin. Kaukoidästä tulevien pakolaisten on hyvin vaikeaa etsiä apua yleensäkään, ja sen vuoksi he pyrkivät selviytymään perheensä piirissä. Tämä rasittaa perheen ihmissuhteita ja johtaa usein uudenlaiseen kriisiin.

Riitta Marjamaa Leena Väisänen Erkki Väisänen