75743 osumaa

20.3.1992 Vanhustenhuolto kokonaan terveyskeskusten vastuulle?

Vanhusten pitkäaikaishoito edellyttää hyvin toimivaa hoidon porrastusta. Porrastuksen toimimattomuuden seurauksena vanhusta hoidetaan tarkoitustaan vastaamattomalla hoitopaikalla, joka useimmiten tarkoittaa tarpeeseen nähden liian sairaalamaista ja samalla liian kallista hoitoa. Ongelma ei ole uusi, mutta vasta aivan viime aikoina siitä on keskusteltu julkisuudessa tavalla, joka voi ennakoida käytännön muutosten aikaansaamista.

Paavo Romppanen

Opetus 2001 - lääke-tieteen perusopetuksen uudistus Oulun yliopistossa

Oulun yliopiston lastentautien klinikan opettajakunta on käsitellyt Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan perusopetusuudistusta Suomen Lääkärilehden sivuilla (SLL 4/92, s.324-325), mikä antaa meille hyvän mahdollisuuden valottaa opintouudistuksemme lähtökohtia ja perusperiaatteita. Samalla voimme korjata eräitä ilmeisiä väärinkäsityksiä, joita arvostettujen kollegojemme kirjoituksessa paljastuu.

Käytännönläheistä laboratoriotietoa

Malmön ja Lundin laboratoriolääkärit ovat modernisoineet kliinisiä laboratoriotutkimuksia esittelevän kirjan, joka ensimmäisen kerran ilmestyi "kompendiumina" jo vuonna 1965. Sitä aikaisemmin Malmössä oli koottu lääketieteenkandidaattien käyttöön sarja "laboratoriotiedotteita". Kirjaa on näinollen lukenut jo sukupolvi kliinisessä työssä toimivia lääkäreitä, medisiinareita, sairaanhoitajia ja laboratoriohoitajia.

Toimittanut Timo Klaukka

Rytmihäiriöiden kirurginen hoito

Rytmihäiriöiden syntymekanismin ymmärtäminen ja anatominen paikantaminen ovat mahdollistaneet toimenpiteiden kohdistamisen suoraan rytmihäiriön sähköanatomiseen rakenteeseen sydämessä. Pitkän kehitysvaiheen jälkeen rytmihäiriöiden invasiiviset hoitomuodot - katetriablaatiot ja leikkaukset - ovat viime vuosina yleistyneet eri puolilla maailmaa, myös Suomessa. Kirurgisen hoidon vakiintunein aihe on tilanne, jossa lääkehoito tai katetriablaatio ei onnistu tai sovellu mutta rytmihäiriö on luonteeltaan hengenvaarallinen tai hankala. Rytmihäiriön kirurgista hoitoa on harkittava myös, jos sydänleikkaus on jo jostakin muusta syystä välttämätön.

Antero A.J. Järvinen Lauri Toivonen

Kannattaako vanhusten hyperlipidemioita hoitaa?

Seerumin lipiditasot muuttuvat iän myötä siten, että kokonaiskolesterolipitoisuus on suurin 60-70-vuotiailla. Suuret seerumin kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuudet sekä pieni HDL-kolesterolipitoisuus ovat sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä vielä 60-80-vuotiailla, ja niiden määritykset vanhuksiltakin ovat perusteltuja. Hoitoa harkittaessa tulee tarkkaan arvioida potilaan yleinen terveydentila ja ennuste ja hoidon edut ja haitat. Erityisesti hyväkuntoisen naisvanhuksen hyperkolesterolemian hoito voi olla aiheellinen. Ensisijainen hoito on ruokavalio, mutta jos se ei tuo tulosta, aloitetaan lääkehoito niille potilaille, jotka todennäköisesti siitä hyötyvät.

Aapo Lehtonen

Psykosomatiikan näkökulma multippeliskleroosiin

Multippeliskleroosilla on monenlaisia oireita ja niistä tiedetään tutkimusten perusteella paljon yksityiskohtia, mutta taudin perussyy on ratkaisematta. Elämänkriisien yhteys multippeliskleroosin puhkeamiseen ja pahenemiseen on huomattu monissa selvityksissä, vaikkei ilmiön merkityksestä olekaan selvää kuvaa. Perinteisen lääketieteellisen ajattelun sijasta ihmisen elämäntodellisuuteen perustuva sairauskäsitys tuo kuitenkin uusia näköaloja myös MS-potilaiden tutkimukseen ja hoitoon.

Juhani Rekola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030