John ja Bill

He ovat pioneereja, itseoppineita insinöörejä. Heidän työnsä on rakentanut sen teknisen perustan, jolla tietokoneet toimivat. Ovatko he onnellisia?

Toimittanut Erkki Karjalainen

Luovan lääkärin seitsemät teesit

Ilkeämielet väittävät, että luova lääkäri (LL) luo potilaansa haudan umpeen nopeammin kuin omat haavansa tai suunsa. Mahtanevatko tietää, ettei edes LL ole oman elämänsä eikä kuolemansa herra.

Uutta: videoita ja kirjallisuutta

"This film began with a statement that Finnish doctors are ordinary Finnish men and women. During their leisure hours they take to music a little more commonly than others Finns.

Naisen alkoholiongelma

Irja Hyttisen kirjan alaotsikko on: Naisten alkoholin käyttö, alkoholin ongelmakäyttö ja hoito. Takakannessa lukija luvataan viedä "vähän kuljetulle tiedon alueelle". Kirja siis herättää suuria odotuksia.

Ulla Rimpelä

Käytännönläheistä laboratoriotietoa

Malmön ja Lundin laboratoriolääkärit ovat modernisoineet kliinisiä laboratoriotutkimuksia esittelevän kirjan, joka ensimmäisen kerran ilmestyi "kompendiumina" jo vuonna 1965. Sitä aikaisemmin Malmössä oli koottu lääketieteenkandidaattien käyttöön sarja "laboratoriotiedotteita". Kirjaa on näinollen lukenut jo sukupolvi kliinisessä työssä toimivia lääkäreitä, medisiinareita, sairaanhoitajia ja laboratoriohoitajia.

Martti L.T. Lalla

Mitä medisiinassa on vireillä

Kirja perustuu 27. vuosittaisen Advanced Medicine -kokouksen esitelmiin. Kokouksessa tarkasteltiin lääketieteen erikoisalojen keskeisiä kehitysalueita ja erityisesti aiheita, jotka ovat siirtymässä tutkimuslaboratorioista käytäntöön, kliinisen työn testiin.

Eero Kentala

IN MEMORIAM Markku Tapani Nieminen 12.4.1953 - 25.11.1991

Markku Nieminen syntyi Saaren kunnassa ja kirjoitti ylioppilaaksi Parikkalasta v. 1974. Lääketieteen lisensiaatiksi Markku valmistui Helsingistä 1980. Jo opiskeluaikana näimme, kuinka Markku oli kiinnostunut monista asioista ja oli innokkaasti järjestämässä yhteisiä asioita. Muistamme Markun taikurina, joka oli saanut kokemusta ja näyttöä aina Suomen mestaruuskilpailuista alkaen. Lääketieteellinen terminologia oli hänelle tuttua jo alusta alkaen, voittihan hän terminologia cupin Ristiinassa kurssiltamme. Valokuvaus oli yksi Markun monista harrastuksista. Sen satoa saimme nähdä kurssilla mm. kurssin kuvamatrikkelin muodossa. Harrastus taiteisiin säilyi koko ajan Markun elämässä. Maalaamista hän harrasti vuosia ja omalla persoonallisella tyylillään ilahdutti ystäviään ja lähimmäisiään maalauksien kautta. Usein näissä näkyivät Markun syvät tunnot, ajatukset, pelot ja miksei myös haaveetkin. Musiikin merkitys korostui Markun elämässä viimeisten vuosien aikana. Kevyempi musiikki vaihtui klassiseen musiikkiin ja Markun viimeisinä elinaikoina hengellisen musiikin merkitys korostui. Kandivaiheesta alkaen Markku teki aktiivisesti työtä. Hän oli aina psykiatrisesti orientoitunut työhönsä. Kandi-aikoina hän työskenteli mm. Hesperian ja Nikkilän sairaaloissa. Markun moninaisuus sai kuitenkin hänet hakeutumaan yleislääkärin tehtäviin terveyskeskukseen. Jo alkuvaiheessa valmistuttuaan Markku harrasti akupunktiota. Markun innovatiivisuus sai aikaan laihdutukseen tarkoitetun kojeen, jonka vaikutus perustui akupunktuuriajatteluun. Allergologia oli myös pitkään Markun mielenkiinnon kohteena ja hän työskentelikin pariin otteeseen Allergiasairaalassa. Markulla oli myös aktiivinen yksityispraktikus ja viimeiset vuodet työssään hän toimi työterveyshuollossa. Markku eli taustalla. Hän ei korostanut itseään, eikä tuonut itseään liikaa esille. Hän oli kuitenkin verraton seuramies ystäväpiirissä, johon hän luotti. Aina valmis kuuntelemaan, ideoimaan ja myös tarvittaessa hulluttelemaan. Markku ei ollut keskusteluissaan rajoittunut, vaan pikemminkin aina uusia ulottuvuuksia ja haasteita esille ottava. Läheinen ihminen, perhe ja lapset merkitsivät Markulle paljon ja heitä hän aina puheissaan muisti ollessaan poissa. Vaimo, lapset, läheisimmät ja ystävät miettivät ja surevat Markun äkillistä poismenoa mutta meidän kaikkien on hyvä muistaa, että Markku on läsnä ja hänen elämänsä jatkuu meidän ajatuksissa ja muistoissa.

Heikki Rantanen Tapio Ropponen

Nimityksiä

Vakuutusosakeyhtiö Sammon yritysyksikön johtavaksi asiantuntijalääkäriksi on 1.1.92 nimitetty työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Reijo Salonen. Kymen lääninhallituksen oikeuslääkärin virkaan LL Erkki Esko Olavi Tiainen 1.3.92 lähtien (hakijoita 2). Väestöliiton lapsettomuusklinikan apulaisylilääkäriksi LKT Rita Siegberg 1.1.94 lähtien (hakijoita 8). Väestöliiton Tampereen neuvolan lääketieteelliseksi johtajaksi on 1.2.92 nimitetty naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri LL Tiina Haavanto. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (Jyväskylä) LIKES-tutkimuskeskuksen erikoislääkärin toimeen LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Jouko Mölsä 1.1. 31.12.92, liikuntalääketieteen apulaislääkärin toimeen LL Pirjo Latikka 1.1.91 31.12.93 (hakijoita 4) ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) nuoremman tutkijan toimeen LL Arja Uusitalo. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Kuopion terveydenhoitoaseman psykiatrin toimeen LL, psykiatri, psykoanalyytikko Juha Valtola 1.1.92 lähtien (hakijoita 2) ja Otaniemen terveydenhoitoaseman psykiatrin toimeen LL Marke Sundqvist 1.4.92 lähtien (hakijoita 6). Työterveyslaitoksen työlääketieteen osaston erikoislääkärin tehtäviin LL, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Kyllikki Tarvainen 1.2.92 lähtien (hakijoita 2). Ikaalisten Kylpylän kuntoutuslääkärin toimeen LL Tuomo Niemistö 13.1.92 lähtien. Invalidisäätiön ortopedisen sairaalan ortopedian apulaislääkäriksi LL Sauli Varjonen 1.3.92 lähtien ja LL Satu Jokinen-Vuorivirta 21.4.92 lähtien (hakijoita 6). Savonlinnan Kylpylän kuntoutuslääkäriksi LL Tuula Korsikka (määräajaksi). Oulun Diakonissalaitoksen kuntoutusosaston osastonlääkärin virkaan LL Pekka Minkkinen 1.2.92 lähtien. Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkärin virkaan LL Pekka Samuli Heinälä 1.4.92 lähtien (hakijoita 2). Vammalan sairaalan osastonlääkärin virkaan (poliklinikka) LL Jukka Kallio 1.4.92 lähtien (hakijoita 3). Rauman aluesairaalan apulaislääkärin virkaan (naistent. ja synnytysosasto) LL Ahti Pekkola 6.11.91 lähtien (hakijoita 2). Etelä-Saimaan keskussairaalan apulaisylilääkärin virkaan (lastentaudit) LL Kaisa Pihlajamäki 1.2.92 lähtien. Kuopion yliopistollisen sairaalan apulaislääkärin virkaan (naistent. ja synnytysklinikka) LL Maija-Riitta Orden 1.4.92 31.3.94 (hakijoita 11). Malmin sairaalan anestesialääkärin virkaan LL Sirpa Lamminen 1.1.92 lähtien (hakijoita 6). Hyvinkään aluesairaalan osastonlääkäriksi (lastentautien yksikkö) LL, lastentautien erikoislääkäri Kirsti Sirkiä 21.4.92 lähtien (hakijoita 3). Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kl, Paiholan sairaalan apulaisylilääkärin virkaan LL Anna-Liisa Hannula-Tukiainen 1.8.92 lähtien. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kl, Tiurun sairaalan osastonlääkärin virkaan (keuhkosairaudet) LL Aija Putkonen 1.3. 30.11.92. Kuusankosken aluesairaalan ylilääkärin virkaan (synnytys- ja naistentautien os.) synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Kari Sistonen 1.3.92 lähtien (hakijoita 5) ja osastonlääkärin virkaan (sisätautios.) sisätautien erikoislääkäri Martti Salminen 1.6.92 lähtien (hakijoita 2). Meltolan sairaalan anestesiologian ylilääkärin virkaan LL Hannu Tapani Heiska (hakijoita 3). Vaasan keskussairaalan apulaisylilääkärin virkaan (naistentaudit ja synnytysyksikkö) LKT Kalevi Käär (hakijoita 4), apulaisylilääkärin virkaan (lastentautien yksikkö) dos. Marja-Liisa Käär 1.9.92 lähtien (hakijoita 2) ja apulaislääkärin virkaan (sisätautien yksikkö) LL Jari Valovirta 1.1.92 31.12.94 (hakijoita 2). Länsi-Pohjan keskussairaalan kahteen osastonlääkärin virkaan (sisätaudit) LL Ulla Hattunen 1.2.92 lähtien ja LL Marjatta Viippola 1.1.92 lähtien, osastonlääkärin virkaan (lastentaudit) LL Pekka Jurvelin 1.2.92 lähtien (hakijoita 2), ylilääkärin virkaan (kirurgia) LL Juhani Ottelin 1.2.92 lähtien (hakijoita 2) ja apulaislääkärin virkaan (kirurgia) LL Outi Hirvasoja 1.2.92 31.1.94 (hakijoita 5). Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kl, Keskussairaalan reumatologian apulaislääkärin virkaan sisätautien erikoislääkäri Jari Ahonen 1.3.92 lähtien (hakijoita 3), sisätautien apulaislääkärin virkaan (varahenkilöstö) LL Esko Vänttinen 1.3.92 lähtien (hakijoita 5) ja lastentautien apulaislääkärin tp. virkaan (varahenkilöstö) LL Päivi Korhonen 1.3.92 lähtien (hakijoita 4). Turun yliopistollisen keskussairaalan apulaislääkärin virkaan (iho- ja sukupuolitautien klinikka) LT Saara Huovinen 1.5.92 lähtien (hakijoita 14), apulaislääkärin virkaan (sädehoitoklinikka) LL Sirkku Leskinen-Kallio 1.2.92 lähtien (hakijoita 5), apulaislääkärin virkaan (sädetutkimusyksikkö) LT Pekka Niemi 1.4.92 lähtien (hakijoita 12), erikoislääkärin virkaan (isotooppiyksikkö) dos. Arto Laihinen 1.2.92 lähtien (hakijoita 7), apulaislääkärin virkaan (isotooppitutkimukset) LL Juhani Knuuti 1.4.92 lähtien, erikoislääkärin (kliininen mikrobiologia) virkaan (keskuslaborat.kliin.mikrobiol.yks) dos. Olli Meurman (hakijoita 2) ja apulaislääkärin virkaan (keskuslaborat.kliin.neurofysiol.yks.) LL Hannu Mikola 21.2.92 lähtien. Porvoon aluesairaalan ja Porvoonseudun terveyskeskuksen määräaikaisen lääkärin virkoihin, yleislääketieteeseen erikoistumista varten LL Marja Saarinen, LL Jukka Putro, LL Jeff Westerlund ja LL Satu Viljaranta (hakijoita 9). Helsingin kaupungin terveysviraston Itäisen terveyskeskuksen yleislääketieteen erikoistumisvirkaan LL Jukka Pellinen ja Läntisen terveyskeskuksen yleislääketieteen erikoitumisvirkaan LL Olli Kauhanen (hakijoita yhteensä 19). Pieksämäen seudun terveyskeskuslääkärin virkaan LL Mikko Korhonen (hakijoita 4). Mikkelin seudun terveyskeskuslääkärin virkaan LL Leena Satomaa 1.4.92 lähtien (hakijoita 4). Orimattilan seudun terveyskeskuslääkärin virkaan (avoterveydenhuolto) LL Päivi Järvenpää 1.2.92 lähtien (hakijoita 5). Salon seudun kansanterveystyön kl:n terveyskeskuslääkärin virkaan LL Kimmo Oksanen 1.3.92 28.2.94 (hakijoita 8). Lakeuden kansanterveystyön kl:n terveyskeskuslääkärin virkaan LL Simo Kynkäänniemi 1.2.92 lähtien (hakijoita 23). Kuhmon kaupungin terveyskeskuslääkärin virkaan LL Jutta Sikkinen 1.1.92 lähtien. Uudenkaupungin seudun terveyskeskuslääkärin viransijaisuuteen LL Pirkko Korsoff 7.1.92 lähtien. Laitilan-Pyhärannan kansanterveystyön kl:n työterveyslääkärin viransijaisuuteen LL Eeva Alarakkola 6.2.92 lähtien (hakijoita 4). Kemin terveyskeskuslääkärin virkoihin LL Päivi Köngäs-Saviaro 1.3.92 lähtien, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Jukka Järvenpää 9.3.92 lähtien ja LL Sirpa Moilanen 1.4.92 lähtien (hakijoita 12). Harjavallan seudun kansanterveystyön kl:n kahteen terveyskeskuslääkärin virkaan LL Jari Sainio 5.2.92 lähtien ja LL Jyrki Rekola 10.8.92 lähtien (hakijoita 10). Lounais-Hämeen kansanterveystyön kl:n I terveyskeskuslääkärin virkaan LL Marjo Heikkilä 1.2.92 lähtien, IV terveyskeskuslääkärin virkaan LL Joachim Wenning 27.4.92 lähtien, VII terveyskeskuslääkärin virkaan LL Ilkka Kankaanpää, IX terveyskeskuslääkärin virkaan LL Liisa Alikärri ja X terveyskeskuslääkärin virkaan LL Jaakko Elonheimo. Kouvolan-Valkealan terveyskeskuksen kahteen apulaisylilääkärin virkaan LL Juha Laurikainen 1.2.92 lähtien ja LL Anna-Liisa Juola 17.2.92 lähtien ja kolmeen terveyskeskuslääkärin virkaan LL Hannele Karhu 1.9.92 lähtien, LL Pekka Tirkkonen 1.1.92 lähtien ja LL Mohammed Dajani 7.1.92 lähtien.

10.3.1992 Kotiapulaiset takaisin

Ranskalaiset veronmaksajat voivat tämän vuoden alusta lukien jälleen vähentää verotettavista tuloistaan jopa puolet kotiapulaisen, autonkuljettajan tai kokin palkkakustannuksista. Edith Cressonin johtama hallitus arvioi, että yksityiset ihmiset voisivat tällä tavoin työllistää 100 000-150 000 muutoin työtöntä ihmistä. Samalla voitaisiin vähentää pimeän työvoiman käyttöä. Arvioitiin, että tuhannet varsinkin ulkomaalaiset ovat viranomaisten tietämättä kyseisenlaisissa töissä. Tällaisen henkilökunnan palkkataso Ranskassa vastaa 4 000-5 000 markkaa kuussa.

Markku Äärimaa

10.3.1992 Renässans för hembiträdena

De franska skattebetalarna kan från och med i år i inkomstbeskattningen dra av hälften av lönen för ett av familjen anställt hembiträde, en chaufför eller kock. Edith Cressons regering räknar med att enskilda medborgare på det här sättet kan sysselsätta 100 000-150 000 människor som annars skulle vara arbetslösa. Samtidigt skulle problemen med svartjobbande hembiträden och andra familjeanställda minska. Man räknar med att tusentals människor, i synnerhet invandrare, har sådana jobb utan myndigheternas vetskap. Lönen för arbete av det här slaget ligger kring 4-5 000 mk i månaden.

Markku Äärimaa