Lääkäriystävällinen terveyskeskus

li-Kiiminki-alueen kansanterveystyön kuntainliitto Oulun kupeessa on maamme nuorimpia kansanterveystyön kuntainliittoja. Valtioneuvoston pakkopäätöksen jälkeen syntymäpäiväksi tuli 1.1.77, ja siitä lähtien Haukipudas, Ii, Kiiminki, Yli-Ii ja Ylikiiminki ovat olleet erikokoisia, mutta hyvin tasavertaisia osia tuosta "nimihirviöstä" .

Valtakunnallinen hypotyreoosiseula on säilytettävä

Suomen Lääkärilehden numerossa 8/92 kollegat Jaakko Perheentupa ja Jussi Huttunen esittävät huolestumisensa hypotyreoosiseulan jatkumisesta. Olemme kirjoittajien kanssa täysin samaa mieltä hypotyreoosiseulan jatkumisen välttämättömyydestä. Näkemyksemme eroavat vain siinä, missä seulaan tarvittavat laboratoriotutkimukset osataan ja voidaan tehdä.

Kalle Willman Ylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala, Kemian Laboratorio Kale Juva Ylilääkäri Tyks, Keskuslaboratorio

Vuoden luennoitsija ja ryhmäopettaja 1992

Helsingin Yliopiston lääketieteenopiskelijat ovat valinneet vuoden luennoitsijaksi Helsingin Yliopiston patologian laitoksen patologisen anatomian professori Eero Sakselan. Professori Saksela on urallaan tehnyt laajamittaista tieteellistä tutkimustyötä mm. ihmisen luonnollisen immuunipuolustukseen ja gynekologiseen patologiaan liittyen. Hänen laaja elämänkokemuksensa heijastuu hänen selkeissä ja havainnollisissa luennoissaan. Edellisen lisäksi hänen suhtautumisensa opiskelijoihin on myönteistä ja kannustavaa.

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin tulokset terveiden 50-vuotiaiden miesten aineistossa

Poikkeavat löydökset, etenkin yksittäiset eteis- ja kammioperäiset lisälyönnit, ovat EKG:n pitkäaikaisnauhoituksissa tavallisia terveilläkin henkilöillä. Valtaosaan niistä ei liity oireita. Terveiden 50-vuotiaiden suomalaisten miesten aineistossa lisälyöntejä esiintyi lähes kaikilla. ST-välin vajoama todettiin tässä 80:n miehen joukossa 14:ltä, ja heistä kahdelle kehittyi viiden vuoden seurannan aikana iskeeminen sydäntauti. ST-vajoamaan ei rekisteröintivaiheessa liittynyt kenelläkään kipuja.

Tapani Parviainen Arto Uusitalo Ilkka Vuori

Duchennen ja Beckerin lihasdystrofioiden uusi diagnostiikka

Dystrofiinigeenin löytymisen jälkeen on todettu Duchennen ja Beckerin lihasdystrofioiden yhteinen alkuperä: saman geenin erilaiset virheet. Molekyyligenetiikan avulla on tämän jälkeen tuotettu merkittävää uutta tietoa varsinkin BMD:n kliinisistä ilmentymistä. Näitä tutkimustuloksia sekä uusia diagnosointimenetelmiä voidaan jo nyt hyödyntää käytännön diagnostiikassa. Kirjoittajat esittävät tästä suosituksensa.

Hannu Kalimo Björn Falck Päivi Halonen Vesa Juvonen Stefan Karlsson Maila Penttinen Marja-Liisa Savontaus

Turvapaikan hakijoiden ja pakolaisten sosiopsykiatriset ongelmat

Turvapaikan hakija elää henkilökohtaista, perheensä, sukunsa ja yleensä myös laajemman yhteisönsä kriisiä, joka on alkanut silloin kun henkilöä tai henkilöryhmää on vainottu oman kulttuurin piirissä. Kriisi jatkuu pakovaiheen aikana, kun turvapaikan hakija saapuu uuteen kulttuuriin ja odottaa turvapaikkaa, kun hän vihdoin sen saa ja yrittää sopeutua kaikkeen uuteen syvän surun vallitessa. Suru onkin oleellinen osa pakolaisuutta. Sen pitkittyessä masentuneisuus valtaa alaa. Kun usein surun ja masennuksen ilmaisuun ei ole mahdollisuutta, ongelmia voi ilmentää epäluuloisuus, jopa vainoharhaisuuskin. Kaukoidästä tulevien pakolaisten on hyvin vaikeaa etsiä apua yleensäkään, ja sen vuoksi he pyrkivät selviytymään perheensä piirissä. Tämä rasittaa perheen ihmissuhteita ja johtaa usein uudenlaiseen kriisiin.

Riitta Marjamaa Leena Väisänen Erkki Väisänen

Suomalaisten vankien terveystutkimus III Vankien työkyky ja hoidon tarve

Vangeilla on paljon sairauksia, erityisesti psyykkisiä häiriöitä, ja on selvää, että sairastavuudella on vaikutuksensa hoidon tarpeeseen ja työkykyyn. Tutkimuksessa suomalaisista vangeista arvioitiinkin 15 % työkyvyttömiksi ja lisäksi 42 %:lla työkyky oli heikentynyt. Selvä hoidon tarve todettiin olevan joka kolmannella tutkituista ja mahdollinen hoidon tarve lisäksi kahdella viidesosalla.

Matti Joukamaa

Finspetspunktion vid identifikation och beskrivning av benigna proliferativa, precancerösa och preinvasiva bröstlesioner

Om den cytopatologiska diagnostiken kan utvecklas till en effektiv metod för identifikation och beskrivning av precancerösa förändringar i mamma innebär det möjligheter för lokal destruktion av påvisade lesioner med en eventuell förebyggande effekt på den progressiva tillväxten. I artikeln redovisas en undersökning av den diagnostiska träffsäkerheten av finspetspunktion och studeras bröstcancerns induktion och progressiva tillväxt i de preinvasiva neoplasierna.

Elias Rubinstein

Vanhusten verenpaineen hoito

Jokin aika sitten vanhusten verenpaineen hoidosta keskusteltaessa korostettiin, että liian voimakas verenpaineen lasku lisää mortaliteettia - paras on tunnetusti hyvän vihollinen. Mutta mikä on optimi: minkäikäisiä vanhuksia pitäisi hoitaa, mitä paineita ja mihin lukemaan tulisi pyrkiä?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Pienempikin ASA-määrä riittää

Viime vuosikymmenen suurimpia kliinisen lääketieteen havaintoja on ollut asetyylisalisyylihapon merkityksen toteaminen aivovaltimotukosten ehkäisyssä. Merkitys perustuu asetyylisalisyylihapon verihiutaleiden kokkaroitumista estävään vaikutukseen. Tähänastisissa tutkimuksissa ASA:n annos on ollut noin 300 mg päivässä (suunnilleen ASAn anti-inflammatorinen annos), mikä on huomattavasti enemmän kuin se määrä, joka tarvitaan verihiutale-efektin saamiseksi.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors