75739 osumaa

Lääkäri työyhteisön jäsenenä III Innovaatio ja sairaalan kehittäminen

Uusi organisaatiokulttuuri korostaa työntekijöiden aloitteellisuutta, riskinottoa ja vapautta. Sairaaloissa tämänsuuntaisia muutospaineita lisää tulossa oleva valtionosuusuudistus. On arvioitava uudelleen toimintatapoja, johtamista ja palkitsemisjärjestelmiä. Lääkärit haastetaan tulemaan ulos virkamiesroolistaan ja kyseenalaistamaan totunnaisia menettelytapoja ja työnsä esteitä. Heidän on myös saatava työyhteisön tuki uudistuspyrkimyksilleen.

Timo Korhonen Risto Harisalo

Kliinis-fysiologisten tutkimusten laaduntarkkailun tila huolestuttava

Kliinisen fysiologian alan tutkimukset kuuluvat arkirutiiniin sadoissa terveydenhuollon yksiköissä. Selvitykset tutkimusten laaduntarkkailusta ovat tuoneet esiin huolestuttavia puutteita niin laitteiston huollossa kuin henkilökunnan koulutuksessakin. Esimerkiksi spirometriatutkimusten laatutaso on osoittautunut kirjavaksi: laitteistojen huolto ja kalibrointi on monessa paikassa korkeintaan sattumanvaraista, ja viitearvostojakin on käytössä peräti 27 erilaista. Spirometrian laadunvalvonnasta on valmisteilla koulutusohjelma, ja samantapaisia hankkeita on vireillä myös EKG- ja verenpainemittausten laadun varmistamiseksi.

Olli Korhonen Väinö Turjanmaa

Keinoalkuisesta lisääntymisestä kiistelty lakiehdotus: Sukusolujen luovuttajan nimi täysi-ikäisen lapsen tietoon

Oikeusministeriö valmistautuu antamaan keinoalkuista lisääntymistä koskevan lakiehdotuksen hallitukselle vielä tänä keväänä. Ehdotusta valmisteltaessa suurimmat erimielisyydet ovat liittyneet kysymykseen luovuttajan salassapidosta lahjoitettuja sukusoluja käytettäessä. Valmistuneen lakiehdotuksen mukaan tieto luovuttajan henkilöllisyydestä säilytetään sosiaali- ja terveyshallituksen rekisterissä, josta lapsella on oikeus saada se tietoonsa täysi-ikäiseksi tultuaan. Kenelläkään muulla ei olisi oikeutta tietoon. Lakiehdotuksen mukaan vanhempia ei kuitenkaan velvoitettaisi kertomaan lapselle hänen syntytavastaan. Lapsettomuutta hoitavien lääkärien mielestä sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys on pidettävä salassa hävittämällä luovuttajaa koskevat tiedot. Samalle kannalle on asettunut myös Lääkäriliitto.

Suvi Sariola

Outi Hovatta: Lailla pitäisi suojata lapsen ja vanhempien vuorovaikutussuhdetta

Väestöliiton lapsettomuusklinikan ylilääkärin Outi Hovatan mielestä tiedot lahjoitettujen sukusolujen luovuttajan henkilöllisyydestä on ehdottomasti hävitettävä, elleivät sekä luovuttaja että lapsen vanhemmat nimenomaan toisin halua. Tietoisuus siitä, että lapsi voi täysi-ikäisenä selvittää luovuttajan henkilöllisyyden, saattaa hänen mielestään haitata perheen vuorovaikutussuhteita. Lakiehdotus jättää vanhempien harkintaan, kertovatko he lapselle lainkaan, että hän on syntynyt luovutetuista sukusoluista. Hovatta pelkääkin rekisteröinnin johtavan toivotun avoimuuden sijasta entistä suurempaan salailuun niin, että vanhemmat eivät lainkaan kerro lapselle hänen syntytapaansa.

Lain valmistelijat korostavat lapsen oikeuksien turvaamista

Oikeusministeriön virkamiehet ovat koko lakiehdotuksen kymmenvuotisen valmistelun ajan katsoneet, että lapselle on annettava oikeus tietää sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys. Heidän mukaansa lähtökohtana on oltava syntyvän yksilön oikeuksista huolehtiminen, ja ratkaisut on tehtävä lapsen näkökulmasta. Vain syntyvä lapsi itse tietää, kuinka tärkeä tieto luovuttajan henkilöllisyydestä hänelle on, joten lain on turvattava hänelle mahdollisuus saada se. Lakiehdotuksen perusteluissa viitataan myös Suomen ratifioimaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen, joka edellyttää, että kaikissa lapsia koskevissa lainsäädäntötoimissa otetaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Yleissopimuksen mukaan lapsella on myös, jos mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa.

Suvi Sariola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030