75857 osumaa

Rytmihäiriöiden kirurginen hoito

Rytmihäiriöiden syntymekanismin ymmärtäminen ja anatominen paikantaminen ovat mahdollistaneet toimenpiteiden kohdistamisen suoraan rytmihäiriön sähköanatomiseen rakenteeseen sydämessä. Pitkän kehitysvaiheen jälkeen rytmihäiriöiden invasiiviset hoitomuodot - katetriablaatiot ja leikkaukset - ovat viime vuosina yleistyneet eri puolilla maailmaa, myös Suomessa. Kirurgisen hoidon vakiintunein aihe on tilanne, jossa lääkehoito tai katetriablaatio ei onnistu tai sovellu mutta rytmihäiriö on luonteeltaan hengenvaarallinen tai hankala. Rytmihäiriön kirurgista hoitoa on harkittava myös, jos sydänleikkaus on jo jostakin muusta syystä välttämätön.

Antero A.J. Järvinen Lauri Toivonen

Kannattaako vanhusten hyperlipidemioita hoitaa?

Seerumin lipiditasot muuttuvat iän myötä siten, että kokonaiskolesterolipitoisuus on suurin 60-70-vuotiailla. Suuret seerumin kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuudet sekä pieni HDL-kolesterolipitoisuus ovat sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä vielä 60-80-vuotiailla, ja niiden määritykset vanhuksiltakin ovat perusteltuja. Hoitoa harkittaessa tulee tarkkaan arvioida potilaan yleinen terveydentila ja ennuste ja hoidon edut ja haitat. Erityisesti hyväkuntoisen naisvanhuksen hyperkolesterolemian hoito voi olla aiheellinen. Ensisijainen hoito on ruokavalio, mutta jos se ei tuo tulosta, aloitetaan lääkehoito niille potilaille, jotka todennäköisesti siitä hyötyvät.

Aapo Lehtonen

Psykosomatiikan näkökulma multippeliskleroosiin

Multippeliskleroosilla on monenlaisia oireita ja niistä tiedetään tutkimusten perusteella paljon yksityiskohtia, mutta taudin perussyy on ratkaisematta. Elämänkriisien yhteys multippeliskleroosin puhkeamiseen ja pahenemiseen on huomattu monissa selvityksissä, vaikkei ilmiön merkityksestä olekaan selvää kuvaa. Perinteisen lääketieteellisen ajattelun sijasta ihmisen elämäntodellisuuteen perustuva sairauskäsitys tuo kuitenkin uusia näköaloja myös MS-potilaiden tutkimukseen ja hoitoon.

Juhani Rekola

Arkielämän näkökulma ympäristöhaittojen terveysvaikutuksiin

Asiantuntijoiden arviot ympäristöriskeistä ovat tärkeitä kansanterveydellisten päätösten teossa ja valistuksen suunnittelussa. Niitä on kuitenkin vaikea hyödyntää yksilötason terveydenhuollossa. Ihmisten jokapäiväiseen elämään liittyvien riskiarvioiden ja riskien kokemisen selvittäminen täydentää suurten kvantitatiivisten tutkimusten luomaa kuvaa ja antaa tietoa ympäristöuhkien vaikutuksista terveyskäyttäytymiseen ja sairastuvuuteenkin. Artikkelissa esitellään kognitiivisten mallien ja asiakkaan näkökulman nimellä tunnettujen lähestymistapojen keskeisiä ajatuksia ja liitetään nämä terveyspalvelujen käytön problematiikkaan.

Petri Raivola Hasse Karlsson Matti Kamppinen

Suomalaisten vankien terveystutkimus II Vankien psyykkinen sairastavuus

Suomalaisten vankien terveystutkimuksessa ilmeni, että vangeilla on psyykkisiä häiriöitä selvästi yleisemmin kuin koko väestössä. Yleisimpiä häiriöitä ovat alkoholismi ja persoonallisuushäiriöt. Vangit olivat myös käyttäneet psykiatrisia hoitopalveluja enemmän kuin suomalainen aikuisväestö keskimäärin. Ilahduttavana voidaan pitää suomalaisten vankien huumeiden käytön vähäistä määrää kansainvälisessä vertailussa.

Matti Joukamaa

Lapsuusiän leukemia ja myöhäissyövät

Modernin medisiinan kiistattomia merkkisaavutuksia on lasten akuutin lymfoblastileukemian (ALL) hoidon tulosten oleellinen parantuminen monisytostaattihoitojen myötä. Nykyään lähes kaikki lapset saavuttavat remission ja 70 % elää yli viisi vuotta hoidon jälkeen. Seuranta-aikojen pidentyessä on ilmennyt, että osa lapsista saa myöhemmin toisen syövän. Yhdysvalloissa on kerätty useasta keskuksesta lähes 10 000 ALL-lapsipotilaan seurantatiedot keskimäärin 4,7 vuoden ajalta sairauden alusta (vaihteluväli 2 kuukautta-16 vuotta).

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030