Trombosyytit ja sydäninfarkti - uusi yhteys

Trombosyyttien merkitys akuutin sydäninfarktin etiologiassa on tunnetusti keskeinen, sillä trombosyyttien kokkaroituminen on tromboosin syntymisen ehto. DART-tutkimuksen yhteydessä, jossa selvitettiin dieetin ja infarktin yhteyksiä, kerättiin myös tieto infarktipotilaiden trombosyyttien koosta. Tutkijat ovat nyt analysoineet verihiutaleiden koon ja infarktiriskin yhteyksiä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kohdun runko-osan syövän papillaarinen muoto: Cave!

Kohdun runko-osan rauhassyövän ennuste on yleensä erinomainen, etenkin jos kasvainkudos ei ole tunkeutunut lihaskerrokseen. Yhdysvaltalaiset tutkijat selvittivät 227 peräkkäisen leikkauskelpoisen ja kliinistä 1. vaihetta edustavan kohtusyöpäpotilaan kohtaloa. Invaasiota myometriumiin ei todettu 98 potilaalla, ja heistä tauti uusiutui seitsemälle riittäväksi katsotusta hoidosta huolimatta (vuoden 1983 jälkeen näille potilaille ei annettu sädehoitoa ennen leikkausta).

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Siirtyyko hepatiitti C sukupuoliyhteydessä?

Miten hepatiitti C-viruksen (HCV) tartuntareittejä voi tutkia? Pulman ratkaisi yhdysvaltalainen hemofiliapotilaita tutkiva ryhmä. Yhteensä tutkittiin 231 potilasta ja heidän 234 naispuolista partneriaan. Hemofiliaa sairastavat olivat saaneet useita verensiirtoja, joten he olivat altistuneet sekä HIV- että HCV-tartunnalle.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Suomen ja maailman lääkemarkkinat 1991

Vuonna 1991 myivät tukkuliikkeet lääkkeitä apteekeille 2,6 miljardin markan arvosta. Vuonna 1990 vastaava luku oli 2,2 miljardia markkaa, eli myynti oli kasvanut 16 prosenttia. Vuotta aikaisemmin kasvu oli 14 %. Tiedot perustuvat Suomen IMS Oy:n ja Lääketeollisuusliiton kokoamiin tilastoihin.

Timo Klaukka Erkki Alanko

Eläketurvan kustannukset nyt ja tulevaisuudessa

Keskellä vuosisadan synkintä lamaa on eläkepolitiikan suunnattava katseensa tiukasti tulevaisuuteen. Eläkevakuutettu tulee lunastamaan lainsäätäjältä saamansa eläkelupaukset vuosien kuluttua. Uskottavuus on nykyisten eläkejärjestelmien ehdoton elinehto. Vino väestörakenteemme johtaa väistämättä eläkemenojen tuntuvaan kasvuun ensi vuosituhannella. 1990-luvulla on löydettävä keinoja, joilla helpotetaan tähän kehitykseen sopeutumista. Varhaiseläkejärjestelmien kehittämistä selvitelleen Eläkekomitea 1990:n esitykset tarjoavat hyvän lähtökohdan keinojen etsimiselle.

Matti Uimonen

Äitiyspoliklinikat Suomen äitiyshuollossa

Kansanterveyslain ja väestövastuisen terveydenhuollon vaikutuksista äitiysneuvoloiden asemaan on käyty viime vuosina vilkasta keskustelua. Sen sijaan vähemmän on pohdittu, miten äitiyspoliklinikoiden perustaminen sairaaloihin on muuttanut äitiyshuollon sisältöä: ovatko ne vaihtoehto neuvoloille vai täydentävätkö ne neuvoloiden toimintaa. Helsingin seudulta 1987 eri lähteistä kerättyjen tietojen mukaan äitiyspoliklinikoiden toimintaympäristö ja toiminnan sisältö ovat monessa suhteessa erilaiset kuin äitiysneuvoloiden. Kun synnyttäneisyys ja raskauden kesto vakioitiin, paljon poliklinikassa käyneiden naisten havaittiin käyneen äitiysneuvolassa muita vähemmän. Sekä terveydenhoitajat että naiset yleensä pitivät poliklinikkakäyntejä tärkeinä, mutta monet naiset olivat tyytymättömiä poliklinikassa saamaansa kohteluun. Suomen äitiyshuollossa on paineita siirtää raskaudenaikaista hoitoa sairaaloihin. Siksi olisi tärkeätä punnita poliklinikoiden ja neuvoloiden etuja ja haittoja ja tietoisesti valita paras työnjako niiden välillä ja toimia valitun ratkaisun toteuttamiseksi.

Elina Hemminki Maili Malin Hellevi Kojo-Austin

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon kustannukset

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden terveydenhuoltojärjestelmä on meillä toistaiseksi hahmottumaton. Vastaanottoasemien ja -keskusten henkilökuntamitoitukset ja käytännöt vaihtelevat. Vastaanottoyksiköiden järjestämiä terveydenhuoltopalveluja täydennetään tarvittaessa kunnan perusterveydenhuollossa tai ostamalla yksityisiltä. Valtio korvaa kunnille näiden kustannukset, mutta korvausjärjestelmä tunnetaan kunnissa puutteellisesti. Myös pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sijoittuminen kuntiin saattaisi helpottua, jos kustannusten korvauksista tiedotettaisiin nykyistä tehokkaammin.

Tuulikki Aro

Suomi mukaan lääketieteen ja terveydenhuollon eurooppalaiseen tuotekehittelyyn

Suomi on aikaisemmin osallistunut eräisiin Euroopan Yhteisön tutkimusohjelmien projekteihin, mutta lääketieteen tutkimusohjelma Biomed on nyt kokonaisuudessaan suomalaistutkijoidenkin ulottuvilla. Kovin paljon ei jäsenmaksuille vastinetta odoteta saatavan ensi vuosina, mutta tutkijoita kannustetaan tekemään tätäkin kautta työtään tunnetuksi. Biomed tukee lähinnä monikansallisen tutkimusyhteistyön koordinointia, ei itse tutkimusta. Huolta on herättänyt kysymys, mistä Suomi ottaa ecut jäsenmaksuihin: menevätkö tutkimusmäärärahat yhteistyön kuluihin ja miten eurosuuntaus ohjaa kansallista tutkimusrahoitusta?

Marianne Jansson

Sairaalaoloja järjestellään

"Vårt land är sedan gammalt känt som en hemvist för ögon-sjukdomar och blindet," kirjoittaa V. Grönholm vuonna 1934 silmäsairauksien hoidon järjestelyä koskevassa katsauksessaan, joka oli ensimmäinen lajissaan. Hän arvioi, että vajaan neljän miljoonan väestöstämme noin 1 % eli 40 000 etsi vuosittain lääkärinapua silmäsairauksiinsa. Jos Suomessa käännyttäisiin silmälääkärin puoleen yhtä herkästi kuin Ruotsissa, olisi määrä lähes 60 000. Aktiivisia silmälääkäreitä oli maassamme tuolloin 25, joista 15 Helsingissä, mutta kaikki maan tuhat lääkäriä olivat läpikäyneet 3,5 kuukauden oftalmologian kurssin, joten Grönholm katsoo jokaisen lääkärin pystyvän hoitamaan yksinkertaisia silmäsairauksia. Hän korostaa, että maan kaikkiin suurin sairaaloihin olisi saatava silmätautiosasto. Hoitopaikkoja olisi silloin 125 ja se olisi riittävästi. "Regeln bör alltså vara: först en ögonavdelning, sedan en i öppen och fri konkurrens tillsatt ögonläkare, icke tvärtom."

Kyllikki Kauttu

Hallituksen päätöksiä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 12.3.92 käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Marit Henriksson