Lääkäriliiton hallitus vuonna 1992

Puheenjohtaja

Arvo Ylppö 27.10.1887-28.1.1992

Arvo Henrik Ylppö syntyi akaalaisen maanviljelijäperheen vanhimpana poikana, viidentenä kahdestatoista lapsesta. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1914, väiteltyään samana vuonna. Jo ennen valmistumistaan hän aloitti tutkijana ja apulaislääkärinä Berliinin Kaiserin Auguste Victoria-Hausissa, toimien siellä 1911-1920, lopulta ylilääkärinä. Hän tuli Helsingin yliopiston lastentautien dosentiksi 1919, henkilökohtaiseksi professoriksi 1921, oli varsinainen professori ja Lastenklinikan ylilääkäri 1925-1957 sekä Lastenlinnan sairaalan ylilääkäri 1920-63. Arkkiatrin arvon hän sai 1952. Hän oli mm. neljän yliopiston kunniatohtori, sekä useimpien Euroopan maiden ja Yhdysvaltain kansallisten lastenlääkäriyhdistysten kunniajäsen.

Jaakko Perheentupa

10.2.1992 Valmistuvien lääkärien työtilaisuuksista pidettävä kiinni

Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa lama merkitsee henkilöstösupistuksia. Kuntien taloustilanteen kiristyttyä säästöjä haetaan myös lääkärinpalveluja karsimalla, josta syystä kaikkia lääkärinvirkoja ei enää pyritäkään pitämään täytettyinä eikä uusia virkoja perusteta entisessä tahdissa. Orientoivan vaiheen virkoihin ei kaikkialla oteta hoitajia, vaikka tulijoita olisi. Lomakausien viransijaisten käyttö on minimoitu. Monet opiskelijat joutuvat jo nyt katkerasti toteamaan, että loma-ajan sijaisuuden saaminen on huomattavasti aiempaa hankalampaa tai jopa mahdotonta. Lääkäripula on laman ja säästötoimenpiteiden ansiosta kääntymässä lääkärityöttömyydeksi.

Paula Vainiomäki

10.2.1992 Nyblivna läkare måste få arbete

Till följd av lågkonjunkturen minskas också personalen i hälso- och sjukvården. I den försämrade ekonomiska situationen sparar kommunerna bl.a. genom att gallra i den medicinska servicen. Vakanta läkartjänster besätts inte och nya tjänster inrättas inte i samma takt som tidigare. Alla OT-tjänster utnyttjas inte heller även om det skulle finnas gott om sökande. Under semesterperioderna anställs ett minimum av vikarier. Många medicine studerande får nu bittert erfara att det är betydligt svårare än tidigare eller t.o.m. helt omöjligt att få ett vikariat under ledigheterna. Konjunktunedgången och sparåtgärderna gör att läkarbristen håller på att förbytas i läkararbetslöshet.

Paula Vainiomäki

Julkaisemisen lupajärjestelyt

Lääkärilehden lähinumeroissa on julkaistu muutama artikkeli, joiden ensimmäisellä sivulla on maininta tutkimuksen aiemmasta julkaisemisesta kansainvälisissä lehdissä. Tällainen uudelleenjulkaiseminen on poikkeuksellista - eiväthän lehdet yleensäkään vanhoja juttuja halua - mutta määrätyin edellytyksin se on mahdollista. Lääkärilehdessä käytännössä tärkein peruste uudelleenjulkaisemiselle on merkittävien tietojen välittäminen pienelle kieliryhmällemme, jossa kaikilla ei ole aikaa eikä mahdollisuuttakaan seurata säännöllisesti ulkomaisia ammattilehtiä.

Taito Pekkarinen

Reunahuomautuksia beetasalpaajakirjoitukseen

Markku S. Nieminen ja Juhani Partanen esittivät tässä lehdessä hyvän ja monipuolisen katsauksen ''Beetasalpaajat tänään'' (SLL 1-2/92). Siitä ilmenee, että beetasalpaajilla edelleen on vahva asema kardiovaskulaarisessa lääkehoidossa. Pienentämällä annoksia sekä käyttämällä selektiivisiä salpaajia ja yhdistelmähoitoja voidaan sivuvaikutukset ja metaboliset ym. haitat minimoida. Uusia beetasalpaajia on hiljan tullut markkinoille, ja ns. kolmannen sukupolven vasodilatoivia beeta1-selektiivisiä blokkareita on tulossa.

Vastaus edelliseen

Professori Reino Ruosteenoja esittää arvovaltaisia näkemyksiä ja asiallista kritiikkiä kirjoituksestamme. Artikkelin laatijoita ilahduttaa aina huomata, että heitä luetaan, joskus jopa suorastaan kirjaimellisesti. Suurista linjoista näytämme olevan professori Ruosteenojan kanssa yhtä mieltä. Vastaamme niihin, joita pidimme huomautuksina.

Amalgaamiongelma metallurgin näkökulmasta

Metallurgina (= mm. metallurgisten prosessien termodynamiikka, metallioppi, korroosioilmiöt...) olen suurella mielenkiinnolla seurannut käytyä amalgaamikeskustelua. Koska kyseessä on lääkärikunnalle koulutuksellisesti tuntematon alue, mitä tulee elohopean käyttäytymiseen seoksissa (amalgaameissa), esitän seuraavassa käsitykseni amalgaamimetallurgian perusasioista sellaisena kuin prosessimetallurgin koulutuspohjalla asiat näen.

Myastenia gravis -potilaiden hoitokäytännöt täsmennettävä

Ruotsin myasteniayhdistyksen aloitteesta Norjassa järjestettiin 27.-28.9.91 pohjoismainen kokous, jossa oli läsnä joukko alan asiantuntijoita sekä jäseniä eri maiden potilasyhdistyksistä. Kokouksen tarkoituksena oli saada aikaan konsensus hoitolinjoista. Pyrimme myös selvittämään onko asuinpaikalla vaikutusta saadun hoidon tasoon sekä keskustelemaan psykologisen kuntoutuksen tärkeydestä.

Suomen Lääkäriliiton työterveyslääkäreiden palkkausta koskeva suositus

Suomen Lääkäriliiton työterveyslääkäreiden palkkausta koskeva suositus pohjautuu ylempien toimihenkilöiden ansiokehitykseen ja suositusta on tähän saakka korjattu aina jo toteutuneen ansiokehityksen perusteella. Tämän vuoksi on Lääkäriliiton hallitus Suomen Työterveyslääkärit -alaosaston esityksestä päättänyt korottaa suositusta 4 %:lla 1.2.1992 lukien. Tällöin uusi palkka on 6 130 markkaa viikkontuntia kohden vuodessa. Samassa yhteydessä on suosituksen johtavassa asemassa olevaa työterveyslääkäriä koskevia määräyksiä täsmennetty siten, että lääkäriä pidetään johtavassa asemassa olevana, kun siitä on sovittu työnantajan kanssa tai kun hän toimii terveydenhuollon palveluista vastaavana johtajana yksityisessä terveydenhuollossa. Lisäksi suositukseen on lisätty maininta työterveyshuoltoon erikoistuvan määräaikaisessa työsuhteessa toimivan lääkärin palkkauksesta. (Kohdan 1.4 tekstimuutos ja kohdan 1.5 lisäys vahvistettu liiton hallituksessa 28.11.91). Yritysten palveluksessa olevat työterveyslääkärit kuuluvat ylempiin toimihenkilöihin, joihin sovelletaan yksilöllistä palkkapolitiikkaa. Yritykset määrittelevät palkkauksen tason, kehityksen ja palkkauksen tavan ottaen huomioon työterveyslääkärin, kuten muunkin ylemmän toimihenkilön osalta, aseman, koulutuksen, kokemuksen ja henkilökohtaisen pätevyyden sekä työn vaativuuden ja vastuun. Tämän vuoksi kauan alalla olleen työterveyslääkärin palkkaus voi huomattavastikin poiketa Suomen Lääkäriliiton työterveyslääkäreiden palkkausta koskevan suosituksen lähtötasosta. Ellei muusta sovita, määräytyvät yleiset työehdot sen mukaan, mitä yrityksen muihin ylempiin toimihenkilöihin noudatetaan. Palkka-asioissa lähtökohtana pidetään seuraavaa: