Pikkulasten maitoallergia

Pikkulasten maitoallergian taustalla olevat immunologiset mekanismit ovat lukuisista tutkimuksista huolimatta epäselvät. Tästä johtuen maitoallergia on edelleen sekä kliininen, diagnostinen että hoidollinen ongelma. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten maitoallergian eri kliinisiä muotoja välittäviä immunologisia mekanismeja. Potilaille tehtiin sairaalassa kliininen maitoaltistus, jonka yhteydessä selvitettiin elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa. Altistuksessa maitoallergisiksi epäillyille lapsille annettiin kahden vuorokauden aikana 1-200 ml:n maitoannoksia aloittaen pienistä määristä, ja mikäli oireita ei kehittynyt, annoksia nostettiin. Altistus lopetettiin heti, kun lapsella todettiin oireita. Tutkimuspotilaita seurattiin 4-18 kuukauden ajan, jonka jälkeen heille tehtiin uusintamaitoaltistus mahdollisen kliinisen toipumisen toteamiseksi. Samalla selvitettiin myös puolustusjärjestelmän toiminnassa tapahtuvia muutoksia kliinisen toipumisen yhteydessä.

Hanna Suomalainen

Kannattaako normaaliraskauden kaikukuvausseulonta?

Vuosikymmen sitten Yhdysvalloissa keskusteltiin kiihkeästi siitä, ovatko normaaliraskauksien ultraääniseulonnat hyödyllisiä ja kannattavia. Koska tietoja ei ollut, jäi loogiseksi vaihtoehdoksi tehdä asiaa valaiseva tutkimus. Näin ihailtavana johdonmukaisesti toimittiin NIH:ssa ja Amerikan gynekologiyhdistyksessä.

... ja pitäisikö tutkimusten määrää rajoittaa?

Australiassa on puolestaan tutkittu sitä, onko vastasyntyneen terveys parempi, jos kaikututkimus tehdään kerran raskauden aikana (18. viikolla, n = 1 419) vai jos se tehdään viisi kertaa raskauden eri aikoina ja vieläpä niin, että tutkimukseen yhdistetään dopplertekniikalla saatavia virtaustietoja (n = 1 415). Tutkijat näet arvelivat, että tarkka tieto sikiön verenkierrosta raskauden eri aikoina edistäisi oikea-aikaisia obstetrisia ratkaisuja ja siten sikiön vointia ja vastasyntyneen tilaa.

Radikaali kystektomia - turhaanko?

Elimen säästävän syövänhoidon on viime vuosina useissa syöpätyypeissä havaittu johtavan samanlaiseen elinaikaan, mutta parempaan elämän laatuun verrattuna elimen radikaaliin poistoon (rintasyöpä, kookkaat kurkunpäänsyövät, peräaukon syöpä ja raajojen sarkoomat). Seuraavaksi tähän listaan lisätään ehkä rakkokarsinooma.

Koliikkilapsi ja psykososiaalinen ympäristö

Osana laajaa suomalaista sosiaalilääketieteellistä tutkimusta on Turussa kerätty prospektiivisesti tietoja varsinaissuomalaisten perheiden ns. koliikkivauvoista ja heidän vanhemmistaan. 1 443 äidiltä ja 1 279 isältä kysyttiin raskauden 10. ja 28. viikolla sekä viikko ja kolme kuukautta lapsen syntymän jälkeen erilaisia parisuhteeseen, raskauden hyväksymiseen, terveyteen ja raskaudenaikaisiin oireisiin, itsekuvaan ja sosiodemografisiin muuttujiin liittyviä asioita. Kaikki naiset olivat ensisynnyttäjiä. Tavoitteena oli selvittää, missä määrin erilaiset psykososiaaliset muuttujat assosioituvat koliikkilasten ilmaantuvuuteen - ei näet ole lainkaan varmaa, että huutavat, rauhattomat pikkulapset häiriköivät juuri gastrointestinaalivian takia, vaan huutamisen syy voi olla muuallakin.

HI-virus voi siirtyä lapsesta toiseen kotioloissa

Yleisesti on katsottu, ettei tavanomainen kotielämä altista HI-viruksen siirtymiselle henkilöstä toiseen. Yhdysvaltalaiset tutkijat raportoivat kuitenkin viime joulukuussa tapauksen, jossa HI-virus siirtyi lapsesta toiseen kotioloissa.

Bruselloosi - maailman yleisin zoonoosi

Bruselloosin diagnostiikka on ollut ongelmallista pitkään, sillä Brucella-bakteerien viljely on varsin hankalaa. Uudet molekyylibiologiset ja immunologiset menetelmät tarjoavat kuitenkin ratkaisun tähänkin pulmaan. Diagnostiikan kehittyessä on myös taudin torjunnassa aktivoiduttu. WHO on käynnistänyt bruselloosin torjunta-ohjelman YK:n maatalousorganisaation FAO:n kanssa. Tavoitteena on hävittää bruselloosi maailmasta 15-20 vuodessa.

Liikahikoilun hoito

Käsien, jalkojen ja kainaloiden idiopaattinen liikahikoilu on yleinen ongelma. Sen hoidossa on tapahtunut edistystä viime aikoina.

Urpo Kiistala

HYKS siirtyi suoritepohjaiseen kuntalaskutukseen

Ensimmäisenä sairaalana Suomessa HYKS siirtyi vuoden alussa budjettirahoituksesta tulorahoitukseen. Jäsenkunnat eivät enää maksa HYKS:n menoja maksuosuuksina, vaan menot katetaan palveluista perittävillä, ennakkoon määrätyillä maksuilla. Kiinteähintainen laskutus koskee jäsenkuntia ja muita kuntia samalla lailla. Poikkeuksena ovat eräät erityisvelvoitteet, kuten varastointilain mukaiset velvoitteet, myrkytystietokeskuksen ylläpito ja alueellinen koulutus, joita varten kerätään jäsenmaksu suhteessa asukaslukuun.

Kunnat supistavat terveyspalveluja valikoiden

Lama ja valtionosuusuudistus eivät ajane kuntia tänä vuonna paniikinomaiseen terveyspalveluiden supistamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan neljännes kunnista säilyttää viimevuotisen palvelutasonsa, vajaa puolet tinkii tasosta punniten ja valikoiden. Noin kolmannes kunnista arvioi joutuvansa supistamaan kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluitaan.