Yleistyykö klooriheksidiiniallergia?

Klooriheksidiinia käytetään varsin yleisesti erilaisissa paikallishoitovalmisteissa antiseptisena komponenttina. Klooriheksidiinin aiheuttaman kontaktiallergian yleistymistä selvitettiin HYKS:n ihotautiklinikassa vuosina 1985-92 tehtyjen epikutaanitestien löydösten perusteella. Klooriheksidiinin suhteellisen runsaasta käytöstä huolimatta allergisia reaktioita todettiin enimmilläänkin vuosina 1991-92 vain 0,91 %:lla tutkituista. Allergisten reaktioiden osuus oli aineistossa kuitenkin kaksinkertaistunut kahden viimeisen tutkimusvuoden aikana aiempaan verrattuna.

Elisa Klemetti, Lars Förström, Annamari Ranki

Akuutin psykoosipotilaan avohoito mielenterveyskeskuksessa

Akuutin psykoottisen potilaan hoito psykoosityöryhmässä on perhekeskeistä ja perustuu psykoterapeuttisiin menetelmiin. Työskentelyssä hyödynnetään paitsi työntekijöiden, myös perheenjäsenten luovuutta. Kuopiossa on todettu, että kun potilaan ja ryhmän sekä ryhmän ja omaisten välille syntyy riittävän hyvä vuorovaikutus, avohoito voi adekvaatin lääkityksen tuella onnistua.

Aino Vartiainen, Heikki Vartiainen Maija-Leena Kalliokoski, Tuula Riikonen

Adjuvanttihoito myös paksusuolisyöpään

Suurikokoisen, mutta vielä paikallisen paksusuolisyövän leikkauksen jälkeen annettu levamisolin ja 5-fluorourasiilin (5-FU) yhdistelmähoito on pidentänyt kahdessa suuressa satunnaistetussa tutkimuksessa potilaiden elinaikaa, ja tätä yhdistelmää onkin mm. Yhdysvalloissa pidetyssä konsensuskokouksessa suositeltu taudin standardihoidoksi. Tehokkaampia yhdistelmiä on kuitenkin todennäköisesti olemassa; esimerkiksi 5-FU ja leukovoriini voisi olla tehokkaampi, mutta sitä ei ole vielä testattu paksusuolisyöpäleikkauksen jälkeen annettavana lisähoitona.

Apua halvauksenjälkeiseen itkuisuuteen

Joitakin aivohalvauspotilaita luonnehtii hallitsematon itkuherkkyys. Kasvoihin ilmaantuu stereotyyppinen ilmeiden sarja ja potilas itkee sosiaalisesti epäadekvaatisti ja hallitsemattomasti. Tätä emotionalismiksi kutsuttua aivoatakin seurausta esiintyy noin 11 %:lla potilaista.

Alle yksivuotiaiden maksansiirrot

Birmingamin lastensairaalasta raportoidaan 25:n alle yksivuotiaan lapsen maksansiirtotulokset. Siirron aiheet olivat biliaariatresia 19 lapsella, fulminantti hepatiitti kolmella, neonataalihepatiitti yhdellä, hemokromatoosi yhdellä ja alfa-antitrypsiinin puute yhdellä lapsella.

Fluorokinolonit vaarallisia hengitystieinfektioissa

Siprofloksasiini ja ofloksasiini sekä juuri markkinoille tullut fleroksasiini saattavat tuntua houkuttelevilta vaihtoehdoilta myös hengitystieinfektioiden hoidossa. Hengitystieinfektiot kuuluvat sipro-floksasiinin indikaatiolistaankin. Ofloksasiinin kohdalla voidaan valmisteyhteenvedon mukaan edellyttää bakteriologista diagnoosia ennen käyttöä hengitystieinfektioissa, ja fleroksasiini on aiheellinen vain kroonisten bronkiittien pahenemisvaiheiden hoitoon.

HIV leviää myös lesbojen kesken

Yleisesti on uskottu, ettei HIV leviä kahden naisen välisessä seksuaalisessa suhteessa. Serologiset tutkimukset ovat varsin vahvasti tukeneet tätä teoriaa.

Tuvalusta maa vailla HIV-infektioita

WHO:n upouusi jäsenmaa, Tuvalu, sijaitsee Polynesian saaristossa 1 000 km Fidzi-saarista pohjoiseen. Tuvaluun kuuluu yhdeksän saarta ja asukkaita on 8 000. Väkiluvultaan Tuvalu on yksi maailman pienimmistä maista. Päätulolähteen muodostavat kookospähkinät, postimerkkien myynti ja tuvalulaisten työskentely Nauru-saaren koprateollisuudessa.

Lääkkeiden hinnoitteluun muutoksia

Lääkkeiden hinnoittelu muuttui vuoden alussa, kun ETA-sopimus tuli voimaan. Vuoden 1993 loppuun saakka lääkkeet olivat hintasääntelyn alaisia, ja niiden hinnankorotukset ovat olleet moniin muihin tuoteryhmiin verrattuna vähäisiä. Lääkkeen hinta oli myös uusien lääkkeiden myyntilupien yksi arviointikriteeri. Tästä eteenpäin myyntiluvan voi saada valmisteen tehon ja turvallisuuden perusteella korkeankaan hinnan sitä estämättä.

Voidaanko erikoissairaanhoidossa priorisoida? Kymenlaakson keskussairaalassa hoidettujen potilaiden ja kustannusten jakauma priorisointiluokittain

Kymenlaakson keskussairaalassa selvitettiin erikoissairaanhoidossa hoidettujen potilaiden jakaumaa norjalaisen mallin pohjalta määriteltyihin prioriteettiluokkiin; aiemmin mallia on testattu erityistason hoitoon lähetettyihin potilaisiin. Takautuvasti potilaat oli mahdollista ryhmittää prioriteettiluokkiin, mutta eri asia on, miten luokitus toimisi käytännön työssä. Kahden viikon toimintaan perustuva selvitys osoitti, että sairaalan vuodeosastojen hoitopäivistä 89 % on käytetty hoitoon, joka on katsottava välttämättömäksi ja perustelluksi (prioriteettiluokat I-III). Lähes puolet hoitojaksoista käytettiin päivystyspotilaina sairaalaan tulleiden hoitoon. Muiden potilaiden hoidossa olisi teoriassa mahdollista soveltaa priorisointiluokitusta, mutta tällöinkään potilaita, joiden hoitoa voitaisiin ajatella rajoitettavaksi (prioriteettiluokat IV ja V), ei olisi niin paljon, että sairaalassa voitaisiin tehdä oleellisia toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia. Säästöihin priorisointiluokituksella ei siis tässä sairaalassa päästä, siihen on käytettävä kaikki mahdolliset muut keinot. Sen sijaan julkisen terveydenhuollon sisällön arvioinnissa ja peruspalvelujen määrittelyssä priorisointiluokituskin voisi olla apukeino.

Alexander van Assendelft, Antti Muuronen, Terje Forslund, Hannu Haavisto, Matti Havu, Hannu Kormi, Pertti Lavikainen, Heikki Meurala, Soile Numminen, Kurt Rhen, Gerd Weckström