Fennomedin koulutustilaisuuksia alkuvuodesta 1992

Lisätietoja kursseista antavat ja ilmoittautumisia vastaanottavat kouluttaja-informaatikko Leena Lodenius, puh. (90) 3930772 ja kurssisihteeri Aino Takkunen puh. (90) 3930786.

Kokemuksia lääkkeiden ihonalaisesta kestoinfuusiosta syöpäsairauden loppuvaiheessa

Tutkimuksessa tarkasteltiin retrospektiivisesti lääkkeiden annostelua ihonalaisen kestoinfuusion avulla helsinkiläisessä saattohoitoyksikössä, Terhokodissa. Vuosien 1989-1990 aikana tätä tekniikkaa käytettiin kivun, pahoinvoinnin ja oksentelun, limanerityksen sekä psyykkisen ahdistuksen lääkehoidossa 194 potilaalle, eli 73 %:lle Terhokodissa kuolleista syöpäpotilaista. Yleisimmin kestoinfuusiolla annettiin morfiinia ja oksikonia, ja näiden vuorokausiannokset vaihtelivat välillä 10-1300 mg. Opioidien lisäksi suurin osa potilaista sai samassa infuusiossa anksiolyyttejä, antiemeettejä ja antikolinergejä. Kokemusten mukaan kestoinfuusiohoito on ollut tehokasta, turvallista ja helposti toteutettavissa.

Reino Pöyhiä

Clostridium difficile -infektioiden diagnostiikka - menetelmät ja niiden luotettavuus

Yleisesti käytössä oleva latex-agglutinaatiotesti osoittautui epäluotettavaksi geriatrisen osaston Clostridium difficile -epidemiaa tutkittaessa. Se antoi runsaasti vääriä positiivisia tuloksia. Testin spesifisyys oli ainoastaan 23 %, kun tuloksia verrattiin C. difficilen tuottaman sytotoksiinin mittaukseen soluviljelytekniikalla. Kirjallisuudessa on aiemmin esitetty latex-testin spesifisyydeksi jopa 85-98 %. Väärien positiivisten latex-agglutinaatiotulosten löytämiseksi kirjoittajat suosittelevat sairaaloille testien seurantaa kudosviljelytekniikalla tehtyjen sytotoksiinimääritysten avulla.

Ismo Räihä Pentti Huovinen Risto Vuento Erkki Eerola Aapo Lehtonen

Aivohalvauksen jälkeisen depression kliininen diagnostiikka

Useiden tutkimusten mukaan aivohalvauksen jälkeisistä psyykkisistä ongelmista yleisin on depressio. Retrospektiivisessa tutkimuksessa Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian klinikan vuodeosastolla 1988-89 hoidetuista 246 aivohalvauspotilaasta 26 %:lla todettiin olevan depression oireita osastolta kotiutettaessa. Depressiivisyyttä eivät selittäneet potilaiden aikaisemmat sairaudet, sosiodemografinen tilanne, vaurion aiheuttamien toimintapuutosten määrä eikä iskeemisen aivovaurion paikka. Depressiivisten potilaiden hoitojakso oli merkittävästi pitempi kuin muiden potilaiden, joten aivohalvauksen jälkeisen depression diagnosointiin ja hoitoon on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Heimo Viinamäki Keijo Koivisto Paavo Riekkinen

Elohopea allergeenina ja ympäristömyrkkynä

Hammasamalgaamikiistojen vuoksi elohopea on viime vuosina ollut runsaasti esillä tiedotusvälineissä. Elohopea on raskasmetalli, jota käytetään esimerkiksi teollisuudessa, mittareissa, kasvinsuojeluaineissa ja hammasamalgaamissa. Elohopea on suurina pitoisuuksina hyvin myrkyllinen aine. Pienten elohopeamäärien vaikutuksista ihmisen terveyteen ei tiedetä paljon, mutta elohopea saattaa aiheuttaa muutoksia elimistön immuunijärjestelmässä, kuten allergisoitumista. Epäorgaaninen ja orgaaninen elohopea ovat eräissä maissa yleisimpiä allergeenejä, mutta Suomessa ne ovat melko harvinaisia. Amalgaamiallergia ja työperäiset elohopea-allergiat ovat hyvin harvinaisia. Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautipoliklinikan potilaista 1974-90 ainoastaan kahdella potilaalla todettiin olevan elohopea-allergia. Näiden potilaiden herkistyminen liittyi työhön. Kolmas, Allergiasairaalassa tutkittu esimerkkipotilas sai suun limakalvomuutoksia amalgaamipaikoista.

Mirja Komulainen Lasse Kanerva Martti Tuomiranta Tuula Estlander Riitta Jolanki Lars Förström

Syöpymävamma lapselle väärin tehdystä tärykalvon puudutuksesta

Tärykalvon puudutteisiin sisältyvä fenoli on voimakkaasti syövyttävä aine, ja puudutus pelkällä 90-prosenttisella fenolilla vaatii lääkäriltä melko suurta taitoa. Lääkärikoulutuksessa sekä päivystysvastaanotoilla tulisi huolehtia siitä, että kokematonkin lääkäri osaa äkillisten välikorvantulehdusten hoidossa oikean puudutustekniikan. Turvallisin ja helppokäyttöisin puudute tärykalvopiston yhteydessä on lidokaiinia ja prilokaiinia sisältävä voide.

Jukka Luotonen Heikki Löppönen

A-klinikan hoitokeinot

A-klinikkatoiminta on tärkeä osa päihdehuollon erityispalveluja. Lääkärillä on keskeinen rooli erityisesti akuuttihoidossa asiakkaiden somaattisen ja psyykkisen terveydentilan tutkijana ja katkaisuhoidon toteuttajana. Hoidon tavoitteet pyritään määrittelemään realistisesti ja asiakaskohtaisesti. Hoitosuhteessa lääkäri voi toimia auktoriteettina, terapeuttina tai neuvonantajana. Terveydenhuollollinen painotus A-klinikkatyössä on vahvistumassa uusien toimintakokeilujen myötä.

Rauno Mäkelä

Rintasyövän leikkausajankohta

Vuonna 1989 tuli ensimmäinen raportti, jonka mukaan ennen menopaussi-ikää naisten rintasyöpäleikkauksen ajoittuminen kuukautiskierron mukaan vaikuttaa elinennusteeseen. Havainto sai vaihtelevan vastaanoton, ja muutamat tutkimukset antoivat toisen lopputuloksen.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Leikkauspotilaiden parenteraalinen ravitsemus

Tähänastiset tutkimukset eivät ole tuottaneet selvää tietoa siitä, parantaako ravitsemustuki (totaalinen parenteraalinen nutritio, TPN) aliravittujen leikkauspotilaiden ennustetta. Se kuitenkin tiedetään, että aliravitsemus sinänsä ennustaa huonoa toipumista. Yhdysvalloissa on toteutettu laaja monikeskustutkimus, jossa perioperatiivisen TPN:n merkitystä aliravittujen potilaiden toipumiselle seurattiin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Ennenaikaisen synnytyksen merkkiaine

Sitä mukaa kun molekyylibiologia kehittyy, saa myös kliininen lääketiede uusia apuneuvoja. Tuorein esimerkki on ennenaikaisen synnytyksen merkkiaineeksi osoittautuneen sikiön fibronektiinin osoittaminen.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors