Psykooseja voidaan hoitaa psykoterapialla Pohjoismainen Psykoosien psykoterapiajärjestö sai alkunsa 1987, kun nykyinen järjestön puheenjohtaja Barbro Sandin otti yhteyttä eri pohjoismaisiin psykiatreihin virittääkseen keskustelua, koulutusta ja tutkimusta vähän huomiota saaneella psykoosien psykoterapian laajalla alueella. Järjestön varapuheenjohtajana toimii Svein Haugsgjerd, joka kirjoitti pari vuosikymmentä sitten laajaa huomiota osakseen saaneen, suomeksikin käännetyn kirjan psykiatrian olemuksesta länsimaissa. Suomea järjestössä edustavat Kari Pylkkänen, Klaus Lehtinen ja Viljo Räkköläinen. Toimittanut Timo Klaukka Lehti 1-2: Kirjallisuus 1-2/1994 Kommentteja
Hur förebygga besvär i muskel-skelettsystemet I Danmark arbetar forskningsinstitutet DIKE (Dansk Institut for Klinisk Epidemiologi) fram statistik och annat epidemiologiskt material som bas för hälsovårdsministeriets planering. Institutet har sedan 1989 sökt fram data till grundlag för en nationell handlingsplan för förebyggande av besvär och sjukdomar i muskel-skelettsystemet. I boken presenteras resultaten från en stor enkätundersökning (en slags Mini-Danmark studie; 4818 = 81 % av de tillfrågade svarade) om befolkningens åsikter angående möjligheterna att förebygga muskel- och ledbesvär. Speciellt intresse ägnas prevention av ryggbesvär. Toimittanut Timo Klaukka Lehti 1-2: Kirjallisuus 1-2/1994 Kommentteja
Laadunvarmistuksen tiiviisti kuvattu perusmalli Suomen terveydenhuollon laadunvarmistuksen uranuurtaja Hannu Vuori on kirjoittanut käyttökelpoisen kotimaisen käsikirjan. Siinä esitellään laadunvarmistuksen käsitteet ja tavoitteet, kuvataan menetelmät ja mallitetaan ongelman ratkaisua laadunvarmistuksen keinoin. Johdanto pohtii yhteisten käsitteiden puutteen aiheuttamaa hämminkiä ammattiryhmien ja koulukuntien välillä. Kirja tarjoaakin laadunvarmistuksen geneerisen perusmallin, jota voi käyttää tulkkina erilaisten menetelmien ymmärtämiseen. Toimittanut Timo Klaukka Lehti 1-2: Kirjallisuus 1-2/1994 Kommentteja
Suolan ja veden historia laajasti ymmärrettynä Lääketieteen historian kirjoittaminen on vaativa laji, joka edellyttää laajoja tietoja ja suurten kokonaisuuksien hallintaa. Onhan käytännön lääketiede aina kiinteästi sidoksissa paitsi oman aikansa perustieteisiin myös yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin oloihin. Ilman kaikkien osa-alueiden hallintaa ja kokonaisnäkemystä syntyy helposti merkillisyyksien luettelo, josta kehityksen linjat eivät selviä. Toimittanut Timo Klaukka Lehti 1-2: Kirjallisuus 1-2/1994 Kommentteja
J.W. Snellmanin sielutieteen oppikirja Johan Wilhem Snellman (1806-1881) julkaisi vuonna 1835 väitöskirjan, jossa hän puolusti saksalaisen Friedrich Hegelin (1770-1831) filosofisen järjestelmän absolutismia. Sen jälkeen Snellman nimitettiin Helsingin yliopiston filosofian dosentiksi. Hänen merkittävien filosofisten kirjoitustensa kausi jatkui vuoteen 1848 saakka. Snellman oli tälläkin alueella kansallinen herättäjä ja johtaja. Häntä on sanottu Suomen kansallisfilosofiksi, joskaan hän ei ollut ammattifilosofi, jolla olisi ollut oma filosofinen oppirakennelma. Lehti 1-2: pakina 1-2/1994 Kommentteja
Nimityksiä Oulun yliopistollisen keskussairaalan neljään apulaislääkärin virkaan (radiologian klinikka) LL Matti Haveri, LL Juhani Törmänen, LL Jouni Laurila ja LL Airi Ojala kaikki 1.1.94 lähtien (hakijoita yht. 17). Lehti 1-2: Muut 1-2/1994 Kommentteja
Laillistetut lääkärit Jorma Eerik Ossian Aarnio, Ulla Sinikka Heikkilä-Kallio, Jouni Antero Heikkinen, Sofia Katariina Karlais, Anna-Liisa Lammi, Peppi Kristiina Sievers, Olav Marko Kristian Ulfves, Saija Tuulia Vuonio Lehti 1-2: Muut 1-2/1994 Kommentteja
Erikoislääkärin oikeudet Satu Kerttuli Jääskeläinen, kliininen neurofysiologia; Tarja Helena Lahtela, yleislääketiede; Ahti Tapio Waskuri, yleislääketiede; Raimo Matti Virkki, radiologia Lehti 1-2: Muut 1-2/1994 Kommentteja
Väitelleitä LL Pia Helena Jaatinen, Interactions of aging and chronic ethanol exposure. A histological study on the myocardium and the sympathetic nervous system. (gerontologia), Tampereen yliopisto. Lehti 1-2: Muut 1-2/1994 Kommentteja
Palliatiivisesta hoidosta oma erikoisala: ”Kehitys on ajanut erityispätevyyden ohi” Terveydenhuolto Palliatiivisesta hoidosta oma erikoisala: ”Kehitys on ajanut erityispätevyyden ohi” Professori Juho Lehdon mukaan osaamista vaaditaan paljon, koska kyse on laaja-alaisesta erikoisalasta, ja hoito koskee kaikkia ikä- ja sairausryhmiä. Avoin artikkeli
”Lääkärit eivät voi enää luottaa siihen, että työt jatkuvat” Terveydenhuolto ”Lääkärit eivät voi enää luottaa siihen, että työt jatkuvat” Eloisan pääluottamusedustaja Emma Hokkila sanoo YT-neuvottelujen tarkoittavan lääkäreille myös tehtävänkuvien muutoksia ja yksiköiden vaihdoksia. Avoin artikkeli
Voisiko tekoäly hakkeroida Suomen terveydenhuoltoa? Terveydenhuolto Voisiko tekoäly hakkeroida Suomen terveydenhuoltoa? – Globaalissa digitaalisessa toimintaympäristössä riskejä ei voida koskaan poistaa kokonaan, sanoo Husin tietohallintojohtaja Harri Karjalainen. Avoin artikkeli
RSV-rokotteesta hyötyä iäkkäille riskipotilaille Lääketieteen maailmasta RSV-rokotteesta hyötyä iäkkäille riskipotilaille Hyödyt voivat ulottua infektion ehkäisyn ulkopuolelle.
Taas yksi kolumni tekoälystä Kommentti Taas yksi kolumni tekoälystä Itseäni häiritsee hurmoshenkisyys ja kritiikittömyys, jolla tekoälyyn toisinaan suhtaudutaan, kirjoittaa Nelli Nurminen.
Lakiesitys: Omakannassa voisi pyytää oikaisua kirjaukseen Terveydenhuolto Lakiesitys: Omakannassa voisi pyytää oikaisua kirjaukseen Kela ja THL selvittävät, voisiko kansalainen tuoda jatkossa omia tietoja potilaskertomukseensa. Avoin artikkeli