Lapsen HIV-infektio synnytyksessä

HIV-infektion siirtyminen infektoituneestä äidistä sikiöön on erityisesti askarruttanut tutkijoita. On epäselvää, tapahtuuko infektoituminen kohdussa tai vasta synnytyksen yhteydessä synnytyskanavasta. Amerikkalainen tutkijaryhmä organisoi monikeskustutkimuksen, jossa selvitettiin HIV-positiiviselle äidille syntyneiden kaksosten infektoitumista.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Mykoplasma-infektion vaihteleva kliininen kuva

Mycoplasma pneumoniae on yleinen hengitysteiden infektioiden aiheuttaja. Usein kuitenkin unohdetaan, että mykoplasma aiheuttaa myös muita mitä moninaisimpia oireita mm. iholla ja keskushermostossa. Brittiläiset kollegat kuvaavat kaksi tällaista potilastapausta Lancetin palstalla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Asikloviiri lasten vesirokon hoidossa

Yhdysvalloissa vesirokkoon sairastuu vuosittain kolme miljoonaa lasta. Vaikka tauti on yleensä lievä ja paranee viikossa parissa, myös vakavat komplikaatiot ovat mahdollisia. Asikloviiri on viruslääke, joka tehoaa kohtalaisen hyvin herpesvirusinfektioihin ja vesirokkoon aikuisilla ja immuunipuutteisilla potilailla. Aikaisemmin on pienestä potilasaineistosta selvitetty, että asikloviirilla on edullinen vaikutus myös lasten vesirokossa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Normaalia fysiologiaa vai paniikkihäiriö

Vastaanotollani käy potilaita, joiden ongelmana on lähinnä alpratsolamiinin jatkuva käyttö. Lääke on määrätty heille hoidoksi epämääräisiin oireisiin: ajoittain rytmihäiriötuntemuksia, huonon olon tunnetta, väsymistä ja voimakkaasti tuntuva pulssi.

Toimittanut Pirkko Paakkari

Työryhmä suosittaa: Ksylitolipurukumi osaksi opiskelijaruokaloiden ateriaa

Ksylitolin hammaskariesta ehkäisevät ominaisuudet on kiistatta osoitettu tieteellisissä tutkimuksissa. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on selvittänyt mahdollisuuksiaan lisätä opiskelijoiden ksylitolinkäyttöä suun terveyden edistämiseksi. YTHS:n asiantuntijatyöryhmä päätyi raportissaan suosittelemaan ksylitolipurukumin liittämistä osaksi opiskelijaruokaloiden subventoitua ateriaa, niin että opiskelija saisi todennäköisesti kaksi maksutonta ksylitoliannosta päivässä. Käytännössä tätä on kokeiltu mm. Turussa ja palaute on ollut myönteistä.

Marianne Jansson

2 500 munuaisen ja 100 maksansiirtoa Suomessa

Suomessa oli viime vuoden loppuun mennessä tehty 2 500 munuaisensiirtoa ja 100 maksansiirtoa. Tulokset elinsiirtotoiminnastamme ovat kansainvälisesti tarkastellen erittäin hyvät: helsinkiläisen munuaisensiirtopotilaan ennuste on 10 % parempi kuin esimerkiksi suurissa yhdysvaltalaisissa munuaistensiirtokeskuksissa leikattujen potilaiden, todettiin Kirurgisen sairaalan joulukuun lopulla järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

Marit Henriksson

Enscheden psykiatrian klinikka osoittaa: keskisuuri sairaala voidaan tehdä ihmisen mittakaavaan

Mielisairaaloiden rakentaminen ei ole ollut viime vuosikymmeninä juurikaan muotia. Entisistäkin on päinvastoin pyritty pääsemään eroon joko sulkemalla mielisairaalat ja siirtymällä kokonaan avohoitoon, kuten Italiassa, tai luomalla hajasijoitettuja pienyksiköitä, kuten Tanskassa. Suomessa on päädytty vanhojen sairaaloiden voimaperäiseen saneeraukseen. Enschedessä Hollannissa on kuitenkin tehty toisin. Sinne rakennettiin 1980-luvulla kokonaan uusi, keskisuuri sairaala.

Jouko K. Salminen

Brittiläinen terveydenhuolto muuttuu - hoidon laadunvarmistus kiinnostuksen kohteena

Kansallinen terveyspalvelu eli NHS on Britanniassa jälleen muuttunut radikaalisti. Hoidon laadunvarmistus on nykyisen uudistuksen tärkeimpiä kiinnostuksen kohteita. Hoitokäytäntöjen parantamiseen tähtäävää tutkimusta ja toimenpiteitä on käynnissä paljon. Moni näistä asioista on tärkeä Suomessakin.

Terhi Hermanson

Lääkärit laadunvarmistuksen avainryhmä terveydenhuollossa

Terveydenhuollon laadusta keskusteltaessa lähtökohtana on paitsi hoidon tasokkuus myös kustannus-hyötysuhde. Laadunvarmistusta on käynnistetty eri maissa laadun osatekijöitä hiukan eri tavoin painottaen. Pohjoismaissa laadunvarmistukseen on kiinnostusta, mutta sitä ei toistaiseksi ole systemaattisesti kehitetty. Laadunvarmistukseen liittyvää työtä on Suomessakin käynnissä monella taholla, mutta struktuuri puuttuu, totesi puheenjohtaja Kale Juva Lääkäriliiton järjestämässä laadunvarmistuskysymyksiä pohtineessa kutsuseminaarissa joulukuun alussa. Lääkäriliitto on selvittänyt projektityönä terveydenhuollon laadunvarmistuksen kehittämistä Suomessa.

Marianne Jansson

Valtionosuusuudistus jakaa kunnat menestyjiin ja häviäjiin

Valtionosuusuudistuksen edetessä huoli sen vaikutuksista kunnallisten terveyspalvelujen laatuun ja ylipäätään terveydenhuollon asemaan kunnissa kasvaa. Päämääränä on kannustaa kuntia säästämään ja hidastaa niiden menojen kasvua, ja tässä myös uskotaan onnistuttavan. Koska uudistus kuitenkin koettelee monen pienen kunnan taloutta, se saattaa johtaa lukuisiin kuntaliitoksiin ajan mittaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet pienenevät lähes kaikissa kunnissa, tuntuvimmin köyhimmissä. Kunnasta itsestään riippuu, paikkaako se terveystoimen rahoitusvajetta yleisestä valtionosuudesta vai aletaanko palveluja supistaa. Kuntien epäillään karsivan menojaan ja kohdistavan säästötoimensa siten, että eniten joutuvat kärsimään jo muutenkin huonoimmassa asemassa olevat, esimerkiksi kehitysvammaiset ja mielenterveyspotilaat. Valtionosuusmarkkojen uusjaon yhteydessä reivattaisiin myös muuta lainsäädäntöä. Esimerkiksi kansanterveyslain muutoksen arvioidaan purkavan terveydenhuollon kuntainliittoja.

Suvi Sariola