Laillistetut lääkärit

Pekka Juhani Havula, Mika Juhani Helste, Maria Anita Helena Krokvik, Pirkko Elina Lammi, Terho Matias Latvala, Marko Rainer Luhtala, Gunilla Susanne Lundvist, Toivo Eero Antero Nurminen, Tuomo Aulis Tapio Rapo, Marjut Anne Mirjam Rintala, Minna Marketta Rintala, Maini Johanna Maria Tenkilä, Mirjam Tuulia Varanka-Ruuska, Ansa Aulikki Valaja

Erikoislääkärin oikeudet

Heikki Kustaa Tapani Penttilä, kirurgia; Ulla Brita Hannele Siljander, psykiatria

Suppeat erikoisalat

Rolf Eero Aleksander Gullichsen, ortopedia ja traumatologia (kirurgia).

Väitelleitä

LL, kirurgian erikoislääkäri, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Lapinsuo, Bone fixation with plastics. An experimental study (Helsingin yliopisto).

Kuolleita

Olof Magnus von Fieandt, Ilkka Pekka Tapio Häkkinen, Arno Ilmari Kaila, Reino Ensio Kokkonen, Bror Åke Lindström, Toivo Yrjö Ilmari Multanen, Einar Johannes Salovaara.

Tieteellisen artikkelin kuvitus I Piirrostyypit ja niiden käyttö

Mikrotietokoneella on helppo muuttaa numerot kuvioiksi, mutta tulos ei ole aina paras mahdollinen julkaistavaksi. Viime vuosina tiedejulkaisujen kuvitus onkin suorastaan huonontunut, koska grafiikkaohjelmat ovat jokaisen ulottuvilla mutta perustietämys kuvioiden laadinnasta on monilla heikko. Tässä alkavassa kolmiosaisessa artikkelisarjassa käydään seikkaperäisesti läpi, mitä vaatimuksia tieteellisen julkaisun kuvitukselle asetetaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan erityyppisiä kuvioita ja niiden käyttöä. Lehden seuraavissa numeroissa käydään läpi kuvanteon teknisiä näkökohtia.

Svante Stenman

Kliiniset rasituskokeet ajan tasalle

Rasitukseen liittyvät EKG-muutokset angina pectoris -potilailla tunnettiin jo 1930-luvulla, mutta sepelvaltimotaudin kliinisessä diagnostiikassa niitä alettiin tutkia vasta 1940-luvulla. Kuormitusmenetelmänä käytettiin yleensä kävelyä portaissa angina pectoriksen ilmaantumiseen saakka, eikä kuormituksen suuruuteen kiinnitetty huomiota. Lisääntynyt kiinnostus rasitusfysiologiaan toi kuitenkin mukanaan tarpeen rasituskokeissa käytetyn kuormituksen suuruuden määrittämiseen ja fysiologisen vasteen luokitteluun iän, sukupuolen ja ruumiinrakenteen mukaan. Anglosaksisissa maissa ryhdyttiin käyttämään rullamattoa fyysisen kuormituksen välineenä, kun taas useimmissa Euroopan maissa ja varsinkin Pohjoismaissa polkupyörärasitus tuli tärkeimmäksi menetelmäksi.

20.1.1994 Uppdatering av kliniska arbetsprov

Redan på 1930-talet visste man om att belastningsrelaterade EKG-förändringar uppträder hos patienter med angina pectoris, men kunskapen började först på 1940-talet appliceras i klinisk diagnostik av koronar hjärtsjukdom. Som belastningsmetod användes vanligen gång i trappor tills angina pectoris-besvär manifesterades, men belastningens omfattning beaktades inte. Ett ökande intresse för belastningsfysiologi framkallade emellertid ett behov av att bestämma storleken på belastningen vid arbetsprov samt klassificering av det fysiologiska svaret med hänsyn till patientens ålder, kön och kroppsbyggnad. I de anglosaxiska länderna börjande man tillämpa metoden med rullande matta, medan ergometercykel användes i första hand i de flesta europeiska länder och i synnerhet i Norden.

Elohopean mobilisaatiotesti

Elohopean mahdollinen liukeneminen hampaiden amalgaamipaikoista elimistöön on viime vuosina herättänyt kiivastakin keskustelua. Lähes kaikilla aikuisilla joilla on hampaita on myös amalgaamipaikkoja. On ymmärrettävää, että väestöön on levinnyt pelkoa elohopean mahdollisesta myrkyllisyydestä. Asiaan liittyy myös merkittävä kaupallinen intressi: suuren väestönosan tutkiminen ja amalgaamipaikkojen vaihtaminen muihin materiaaleihin hyödyttäisi analyyttisiä laboratorioita, elohopeadiagnostiikkaa tekeviä lääkäreitä ja paikkoja vaihtavia hammaslääkäreitä, mutta tulisi tavattoman kalliiksi.

Kliininen rasituskoe. Suomen Kardiologisen Seuran ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistyksen työryhmän suositus

Kliininen rasituskoe on lääketieteellistä tarkoitusta varten vakioidulla menetelmällä suoritettava verenkierto-, hengitys- ja liikuntaelimistöä sekä energia-aineenvaihduntaa asteittain kuormittava erikoistutkimus, jonka tekee siihen koulutettu lääkäri avustajineen. Sitä käytetään sairaiden tai sairaiksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, ja näin ollen se tuleekin erottaa terveille henkilöille tehtävistä rasituskokeista, joita käytetään erilaisissa kuntotestauksissa ja urheilullisen suorituskyvyn arvioinnissa. Sydänsähkökäyrällä on kliinisessä rasituskokeessa keskeinen merkitys, minkä takia koetta usein kutsutaan rasitus-EKG-tutkimukseksi.