STREPTOKOKIN AIHEUTTAMA TOKSINEN SOKKI MÄÄRITELTY

Viime keväänä Centers for Disease Control and Prevention (CDC) julkaisi uuden määritelmän streptokokin aiheuttamasta vakavasta toksisesta sokista. Uuden määritelmän mukaan diagnoosiin tarvitaan A-ryhmän streptokokin lisäksi kaksi muuta perustetta, nimittäin sokki ja oireita vähintään kahdesta elinryhmästä.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Netiketti eli kyberavaruuden hyvät käytöstavat

Modeemin omistaja voi vierailla tuhansissa tietojärjestelmissä ja osallistua keskusteluryhmiin tietoverkkojen puitteissa. Digitaaliseen kansalaisuuteen tarvitaan omat käytössäännöt.

Toimittaneet Erkki Karjalainen, Leena Lodenius, Marjukka Mäkelä

Tiedonjyvistä tiedostoiksi Meta-analyysien käyttö lääketieteessä

Lääketieteen alaan kuuluvia tutkimuksia julkaistaan yli neljäsataa päivässä ja vuosittain noin 150 000. On kohtuutonta olettaa, että jokainen kliinikko seuraisi itse edes oman alansa tutkimusta koko laajalla kentällä. Useimmat lääkärit pysyttelevät ajan tasalla seuraamalla muutamia keskeisiä lehtiä, erityisesti niiden katsausartikkeleita. Käsikirjat, hoito-oppaat ja oppikirjat perustuvat samoin alkuperäistutkimusten yhteenvetoihin. Katsaukset ovat siis tärkeä lenkki ketjussa, joka välittää tutkimustulokset lääketieteen käytäntöön.

Miksi ALS-potilaan hoito kangertelee?

Manu Neuvonen kirjoitti Suo- men Lääkärilehdessä (SLL 1993; 48:3647-3648) amyotrofista lateraaliskleroosia (ALS) sairastavan potilaan ongelmista. Samassa SLL:n numerossa oli useita terveydenhuoltojärjestelmien muutoksia koskevia artikkeleita. Haluaisin tukea Manu Neuvosen näkemyksiä ALS-potilaan lähiomaisen näkökulmasta. Samalla haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmää saneerattaessa pitäisi turvata ALS:n kaltaisten harvinaisten sairauksien tutkimus- ja hoitomahdollisuudet. En usko, että tämä tapahtuu automaattisesti hajautetussa ja markkinavetoisessa järjestelmässä.

Oikaisu

Professori Kai J.E. Krohn on Suomen Lääkärilehdessä (36/93) käsitellyt mielenkiintoisella ja ansiokkaalla tavalla lääkärikoulutuksen järjestämistä tilanteessa, jossa ainakin tilapäisesti näyttäisi olevan koulutuksen ylitarjontaa. Kirjoituksensa tueksi hän on koonnut taulukon lääketieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen kustannuksista Suomessa vuonna 1992. Taulukko sisältää myös Työterveyslaitosta koskevaa tietoa, joka on kuitenkin otsikon mukaiseen käyttöön nähden virheellistä.

Vastine edelliseen

Kiitän professori Jorma Rantasta hänen korjauksistaan lääketieteen tutkimusta ja koulutusta koskevaan puheenvuorooni. Itse asiassa olin saanut Työterveyslaitosta koskevat budjettiluvut Rantasen ehdottamalla tavalla, eli soittamalla talousasioista vastaavalle henkilölle. Ilmeisesti en ollut osannut asettaa kysymystäni oikein. Professori Rantasen antama tieto osoittaa nyt, että Työterveyslaitos käyttää tutkimukseen n. 50 prosenttia kokonaisbudjetistaan. Tämä luku on itse asiassa lähellä lääketieteellisten tiedekuntien arvioitua 55 prosentin panosta tutkimukseen (45 prosenttia arvioidaan kuluvan opetukseen).

Lastenpsykiatrian ja aikuispsykiatrian erikoislääkärikoulutus

Kun Lääkärilehdessä ja muuallakin on virinnyt keskustelua nuorten psykiatrisesta hoidosta ja sen suhteesta lastenpsykiatrian ja aikuispsykiatrian erikoisaloihin, on syytä tarkastella mainittujen erikoisalojen lääkäreiden edellytyksiä ja valmiuksia nuorten hoitamiseen. Luontevimmin tämä käy erittelemällä kyseisten erikoisalojen teoreettista ja käytännöllistä koulutusta.

Nuorisopsykiatrian uskottavuusongelma

SLL julkaisemien kahden pääkirjoituksen johdosta muutama kommentti lasten- ja nuorisopsykiatrian tiimoilta.

Hoidon ja huoltajuuden rajanvedon kriisi

Luin hämmästyneenä STAKES:n ylilääkärin, lastenpsykiatri Matti Kaivosojan kirjoituksen oman vastuualueensa kehittämisnäköaloista. Quo vadis STAKES? Ovatkohan kehittämiskeitoksen puurot ja vellit nyt sekaisin?

Var Paavo Nurmi dopad?

Inte nog med att svenskarna var mycket aktiva när det gällde att få Paavo Nurmi förklarad professionell, så att han inte kunde tävla i de Olympiska spelen 1932, utan den 13 december 1990 påstod Dagens Nyheter att Paavo Nurmi under sin aktiva karriär var dopad med testosteron. Först i februari 1991 fick jag tag på DN:s artikel och skrev ett genmäle, men detta blev aldrig publicerat. För att inte detta inlägg skall gå förlorat för eftervärlden ber jag att få publicera den opublicerade texten i Finlands Läkartidning som ett inlägg i den ständigt fortgående dopingdebatten.