Lasten idiopaattinen trombosytopeeninen purppura

Petekkiat ovat aina hälytysmerkki, joiden syy on selvitettävä. Jos lapselta todetaan trombosytopeniaa, hänet tulee välittömästi lähettää lähimpään lastensairaalan taudin vakavuuden arviointia varten. ITP-potilaan vuoto-oireet korjaantuvat yleensä muutaman päivän kuluessa pelkällä vuodelevolla ja lapsi voidaan kotiuttaa. Lääkehoitoja käytetään lapsille vain erityistapauksissa.

Jukka Rajantie Terhi Sinisalo

Alaraajan hermopinteet

Hermopinne on alaraajassa harvinaisempi kuin yläraajassa, mutta se on kuitenkin yleisempi alaraajavaivojen syy kuin yleensä tiedostetaan. Yleisimmät alaraajan hermopinteet ovat peroneuspinne polven tasolla, Mortonin tauti varpaissa, canalis tarsi -syndrooma jalkapohjassa ja meralgia paraesthetica reidessä.

Martti Vastamäki

Klobatsaami lasten epilepsian hoidossa

Klobatsaamia voidaan käyttää lisälääkkeenä niille epilepsiapotilaille, joiden oireisiin ei tavanomaisilla lääkkeillä saada riittävää apua. Puolet vaikeaa epilepsiaa sairastavista lapsista hyötyi tutkimuksen mukaan aluksi klobatsaamista, mutta myöhemmin useimmille heistä kehittyi toleranssi. Parhaiten klobatsaami tehoaa myokloonisiin ja epätyypillisiin poissaolokohtauksiin. Klobatsaamihoidon vastetta ei voi arvioida seerumin lääkepitoisuuksia seuraamalla. Toisin kuin monien muiden epilepsialääkkeiden käytössä pitoisuusmääritysten hyöty rajoittuu lähinnä hoitomyöntyvyyden seuraamiseen.

Ali H. Bardy Timo Seppälä Teija Salokorpi Pirjo Lillsunde Marja-Liisa Granström Pirkko Santavuori

Lääkitystä saavien diabeetikoiden hoitopaikkojen käytön jakauma Suomessa

Diabeetikkojen hoitopaikkojen käytön jakaumaa ja lääkärissäkäyntien tiheyttä tutkittiin apteekeista lääkkeitään noutaneille diabeetikoille tehdyllä kyselytutkimuksella. Kyselyyn vastasi 33 205 diabeetikkoa, jotka muodostivat vähintään 70 % kaikista tutkimusajankohtana lääkkeitä hakeneista diabeetikoista. Vastanneista kävi terveyskeskuksissa 70 %, sairaaloiden poliklinikoissa 20 %, yksityislääkäreillä 8 % ja työpaikkaterveydenhuollossa 2 %. Aikuisiällä sairastuneista diabeetikoista 75 % kävi terveyskeskuksissa, kun taas nuoruusiän diabeetikoista vain 28 %. Selvimmin maan keskiarvosta poikkeaa hoitopaikkojen käytön jakauma Vaasan keskussairaalapiirissä, joka on jo kymmenkunta vuotta toiminut diabeteksen alueellisten hoidonjärjestelyjen kokeilualueena. Lääkärissäkäyntien tiheydessä ei vastaavaa eroa kuitenkaan ollut havaittavissa. Tuloksia käytetään osana vuonna 1989 käynnistettyä FinnDiab-tutkimusprojektia, jossa selvitetään diabeteksen hoitokäytäntöä ja sen tuloksellisuutta maassamme.

Tero Kangas Marjo Salinto Antti Reunanen

Maastohiihto- ja juoksuharjoittelun vaikutukset keski-ikäisten miesten kestävyyskuntoon ja veren rasvoihin

Maastohiihto- ja juoksuharjoittelu parantavat verenkiertoelimistön suorituskykyä yhtä tehokkaasti. Keski-ikäisille tamperelaismiehille laadittu yhdeksän tai kymmenen viikon harjoitusohjelma lisäsi hiihtäjien maksimaalista hapenkulutusta keskimäärin 17 % ja juoksijoiden hapenkulutusta 13 %. Tutkimukseen valitut miehet eivät olleet aiemmin harrastaneet liikuntaa. Miehet harjoittelivat neljänkymmenen minuutin ajan kolme kertaa viikossa. Seerumin lipoproteiini- ja insuliinipitoisuudet eivät muuttuneet tilastollisesti merkitsevästi.

Pekka Oja Raija Laukkanen Katriina Kukkonen-Harjula Ilkka Vuori Matti Pasanen Seppo Niittymäki Tiina Solakivi

Talven 1991-92 influenssarokotteet tehoavat hyvin

Talven 1991-92 aikana esiintyvä influenssa A-epidemia on Lancetissa julkaistun englantilaisten ja norjalaisten tutkijoiden mukaan ollut odotusten mukainen. Rokotteet valittiin H3N2- ja H1N1-tyypin virusten varalta. Lisäksi B-tyypin virus on lisätty rokotteeseen. Brittiläinen influenssakanta on H3N2-tyypin virus, joka ei kuitenkaan ole täysin identtinen rokoteviruksen kanssa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Leukemialapset kannattaa rokottaa vyöruusua vastaan

Vesirokkorokote on antanut odottaa tuloaan markkinoille jo runsaan vuosikymmenen. Elävää heikennettyä virusta sisältävä rokote onkin tehokas vaikean vesirokon torjumisessa. Se ei kuitenkaan estä kokonaan vesirokkoa. Siksi sitä ei ole otettu laajempaan käyttöön.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Pneumonian ennustetekijät

Vuonna 1987 British Thoracic Society julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan sairaalan ulkopuolella saadun pneumonian ennuste riippuu ratkaisevasti kolmesta tekijästä: hengitysfrekvenssistä, diastolisesta verenpaineesta ja veren ureatypen määrästä. Huono oli niiden ennuste, joilla hengitys oli nopeampaa kuin 30 kertaa minuutissa, diastolinen paine alle 60 mmHg ja ureatypen määrä yli 7 mmol/l. Nämä tulokset perustuivat kohorttitutkimukseen, ja nyt virginialaiskollegat ovat testanneet, miten hyvin nuo ennustetekijät sopivat prospektiivisesti.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Dioksiini on karsinogeeni

Ennen vuotta 1990 dioksiinin karsinogeenisuus oli osoitettu vain eläinkokeissa eikä tutkimuksia sen vaikutuksesta ihmiseen ollut. Sitten Yhdysvalloissa yli 5 000:n ja Saksassa lähes 250 altistuneen ihmisen tutkimuksissa osoitettiin, että dioksiini, joka syntyy rikkakasvimyrkkytuotannon sivutuotteena, lisää sekä kaikkien syöpätautien että miesten pehmytosasarkoomien ja hengitystiekarsinoomien esiintyvyyttä: altistuneiden kuolleisuusriski näihin tauteihin oli 1,21-3,15-kertainen altistumattomien riskiin verrattuna.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Helicobacter pylori ja metronidatsoli

Helicobacter pylori on useissa tutkimuksissa liitetty ylemmän maha-suolikanavan tautitiloihin. Siksi antibioottihoito on tulossa vahvasti myös gastriitin ja ulkuksen hoitoon mukaan. Tämä ns. kolmoishoito koostuu vismutista, amoksisilliinista ja metronidatsolista.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors