Aivoverenvuodot uudelleen arvioitaviksi

Subaraknoidaalivuoto kalskahtaa pahaenteiseltä. Neurokuvantamisen kehityttyä on tämänkin taudin kohdalla löydetty tiettyjä alaryhmiä, joissa ennuste on merkitsevästi parempi kuin toisissa. Aivan uusin tieto SAV:sta tulee Alankomaista, jossa vuodesta 1985 on seurattu SAV-potilaiden selviytymistä suhteessa alkuperäiseen kuvauslöydökseen.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Sepelvaltimotaudin uudet riskitekijät

Muinainen käsitys sydäninfarktista "sydänveritulppana" on viime vuosina muuttunut huomattavan monisärmäiseksi, ja koronaari-iskemian syntyyn vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Sepelvaltimotaudin olemuksesta on opittu tietämään varsin paljon: esim. endoteelin ja trombosyyttien monivaiheinen yhteisvaikutus, joka on edellytyksenä koronaariahtautuman ja -tromboosin synnylle. Näkymiä ovat nyttemmin sävyttäneet mm. uudet havainnot koronaarikouristelusta eli -spasmeista (N Engl J Med 1991;325:1551- 1556).

Sytokiinit, vapaat radikaalit ja glutamiini - uusinta uutta kliinisessä ravitsemushoidossa

XIII Euroopan Parenteraalisen ja Enteraalisen ravitsemuksen kongressi pidettiin syyskuun helteessä Antwerpenissa. Osallistujia oli n. 2 000. Eri erikoisalojen lääkäreiden lisäksi tähän vuosittaiseen Euroopan kongressiin osallistuu ravitsemusterapeutteja, farmaseutteja ja ravitsemushoidon alueella työskenteleviä sairaanhoitajia. Suomalaisten osanottajien määrä on vuosi vuodelta kasvanut, mikä on ilahduttava piirre oman maamme ravitsemushoidon tason ja kehityksen kannalta.

Lauri S. Nuutinen

Lääkäri työyhteisön jäsenenä II Työssä koetut ongelmat, työyhteisö henkisten resurssien kehittäjänä

Sairaalat ovat historiansa ajan toimineet melko vapaana ulkoisista yhteiskunnallisista paineista, valtaosin vain lääketieteen kehityksen ohjaamina. Niinpä niiden hallintojärjestelmä ja työilmapiiri ei kaikilta osin enää vastaa nykytodellisuutta. Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa selvitettiin tekijöitä, jotka sairaalayhteisössä vähentävät lääkäreiden työtehoa, motivaatiota ja työniloa.

Timo Korhonen Risto Harisalo

Vanhusväestö terveyspalvelujen käyttäjänä

Vanhusten suhteellinen osuus väestössä kasvaa koko ajan, joten terveydenhuollossa tarvitaan entistä enemmän tietoa, kuinka paljon ja mitä terveyspalveluja tämä osa väestöstä käyttää. Lapualla tehty tutkimus osoitti, että 65 vuotta täyttäneet tekivät asukasta kohden lähes kaksi käyntiä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, heitä nuoremmat vain noin yhden. Vanhusten lääkärissäkäynnin yleisimmät syyt olivat verenpainetauti ja sokeritauti. Laboratoriokäyntejä vanhuksilla oli asukasta kohden laskettuna kolme kertaa enemmän ja röntgenkäyntejä kaksi kertaa enemmän kuin nuoremmilla kuntalaisilla. Neljä viidestä 65 vuotta täyttäneestä potilaasta voitiin hoitaa avohoidossa, ja kiireellistä jatkohoitoa tarvitsevista vanhuspotilaista suurin osa pystyttiin hoitamaan terveyskeskuksen omassa sairaalassa.

Pertti Kekki Ritva Laamanen

Tasausjärjestelmä pienten kuntien tueksi: Sairaaloiden kuntalaskutus muuttumassa

Sairaaloiden kuntalaskutuksen perusteisiin ehdotetaan perinpohjaista muutosta. Nykyisestä koko sairaalan keskimääräisiin hoitopäivä- ja käyntikustannuksiin perustuvasta laskutuksesta luovuttaisiin, ja laskutus perustuisi enemmän todellisiin kustannuksiin: kukin sairaala ryhmittelisi potilaat klinikoittain tai erikoisaloittain diagnoosin perusteella, ja näille ryhmille määriteltäisiin keskimääräiset kustannukset laskutuksen perusteeksi. Tätä hinnoittelua täydennettäisiin toimenpidekohtaisella hinnoittelulla. Malli lisäisi useimpien kuntien riskiä joutua maksamaan erittäin suuria korvauksia asukkaittensa sairaalapalveluista, joten poikkeuksellisen suuret hoitokustannukset tasattaisiin sairaanhoitopiireittäin kunnilta perittävällä jäsenmaksulla, joka sidottaisiin kunnan asukaslukuun.

Suvi Sariola

1924-25

Vuosina 1924 ja 1925 Suomen Lääkäriliiton Aikakauslehdessä pääosa sisällöstä koostui parin edeltäneen vuoden tavoin liiton yleisten kokousten alustuksista sekä kokousten keskustelu- ja ponsipöytäkirjoista. Keskusteltiin mm. sairaalalääkärien ottamisehdoista, lipeäkivi- ja lysolimyrkytysten ehkäisemisestä ns. toisen luokan myrkkyjen myyntiä rajoittamalla, uusien kunnansairaaloiden perustamisesta sekä läänin- ja yleisten sairaaloiden lääkärien mahdollisuuksista saada korvausta yksityisosastoissa hoidettavista potilaista.

Kyllikki Kauttu

Lääkärikartelli ry: Lääkäriryhmien uusi edunvalvontaelin

Lääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto ja Eläinlääkäriliitto ovat tehostaneet toimintaansa edunvalvonnassa perustamalla Lääkärikartellin. Periaatepäätös yhteistyön tiivistämisestä tehtiin jo syksyllä -90, mutta vuoden vaihteessa kartellista päätettiin tehdä rekisteröity yhdistys, jolloin se voi toimia virallisena osapuolena palkkaneuvotteluissa. Tavoitteena onkin, että lääkäriryhmät saisivat oman virkaehtosopimuksen, jonka sisällöstä kartelli voisi itsenäisesti sopia Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa.

Marit Henriksson

Äärimaa jatkaa Akavan varapuheen-johtajana

Akavan uusi vuoden 1992 alusta toimintansa aloittanut hallitus on valinnut keskuudestaan hallituksen varapuheenjohtajat seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Varapuheenjohtajat ovat Opettajien Ammattijärjestön puheenjohtaja Erkki Kangasniemi, Insinööriliiton puheenjohtaja Matti Viljanen, Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa ja Agronomiliiton toiminnanjohtaja Pekka Rinne.

Yleislääkärin työn laadunvarmistus vauhtiin Euroopassa

Yleislääkärien työn laadunvarmistus etenee Euroopan eri maissa hiukan eri vauhdilla. Monenlaisia mielenkiintoisia työtapoja on jo käytössä. Yleislääkärien yhdistysten maailmanjärjestö WONCA on ryhtynyt kehittämään kokemusten vaihtoa ja yhteisiä toimintalinjoja työryhmien kautta. Euroopan alueen laadunvarmistustyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran joulukuussa. Kaikissa maissa on tarkoitus käynnistää kansallisten laadunvarmistusohjelmien valmistelu.