1.2.1992 Lääkäri työyhteisön jäsenenä ja johtajana

Nuori lääkäri keskittyy yleensä potilastyön oppimiseen. Kliinisten taitojen kehittyessä lääkäri kuitenkin huomaa, että onnistunut tehtävänsuoritus edellyttää hallinnollisia taitoja ja yhteistyökykyä, työryhmän taitavaa johtamista ja jäsenyyttä. Hallinnosta alkaa kasvaa vähitellen tärkeä osa lääkärintyötä, jopa päätehtävä. Yleensähän asiat, joihin joutuu paneutumaan, alkavat myös innostaa. Ammattiuran edistyessä pääosalla lääkäreistä on sekä kliinisiä että hallinnollisia velvoitteita.

Matti Isohanni

Lakkautus uhkaa Hämeen sotilassairaalaa

Puolustusvoimien erikoislääkärijohtoisten sairaaloiden toimintaa selvittänyt työryhmä ehdottaa joulukuussa jättämässään mietinnössä Lahdessa sijaitsevan Hämeen sotilassairaalan lakkauttamista. Lääkäriliitossa työryhmän ehdotusta pidetään perusteettomana, sillä se pohjautuu osittain virheellisiin tietoihin ja arvioihin sotilassairaaloiden toiminnasta. Mikäli ehdotus toteutettaisiin, puolustusvoimat menettäisi taloudellisimmin ja tehokkaimmin toimivan sotilassairaalansa.

Marit Henriksson

Vastine astman lääkehoitoartikkeliin

Dosentti Olof Selroos on esittänyt virheellisen väittämän nedokromiilin käytöstä aikuisten astman lääkehoidossa (SLL 36/91). Hänen mukaansa valmistaja suosittelisi nedokromiilin käyttöä ainoastaan inhaloitavan kortikosteroidin rinnalla, kun suuremmalla steroidiannoksella ei saada hyvää hoitotulosta. Dosentti Selroos on selvästi halunnut vähätellä nedokromiilin merkitystä astman lääkehoidossa. Lieneekö syynä hänen aikaisempi ja nykyinen työsuhteensa Astra AB:ssa, mikä muutoinkin kuultaa läpi hänen artikkelistaan.

Vastaus Olli Sillantaa'n kirjoitukseen

Olen pahoillani jos olen esittänyt virheellistä tai vanhentunutta tietoa nedokromiilin asemasta aikuisten astman lääkehoidossa. Osallistuin lokakuussa 1990 Fisons Oy:n järjestämään Tilade-tilaisuuteen. Kokousaineistossa oli ansiokkaasti esitetty eri potilasryhmillä tehtyjä 72 kliinisen tutkimuksen tuloksia (heinäkuu 1983 - elokuu 1990). 2 509 potilasta oli hoidettu nedokromiililla, 4 mg x 2 tai 4 mg x 4, ja 2 379 potilasta plasebolla. Tutkimukset oli jaettu kolmeen ryhmään astman vaikeusasteen ja lääkehoidon mukaan, ja kahteen ryhmään riippuen siitä jatkettiinko entistä lääkehoitoa vai ei.

Erytromysiinin vaihtoehdot

Lääkärilehdessä 34/91 kollegat Huovinen ja Klaukka pyrkivät hillitsemään erytromysiini-innostusta painavin perusteluin. Artikkelissa ei mainittu mitään lääkkeen kehnosta hoitomyöntyvyydestä. Uskon että usein kesken jääneet kuurit ovat osasyy lisääntyneeseen resistenssiin, eikä mistään muusta antibiootista tule niin paljon negatiivista palautetta kuin erytromysiinistä.

Lääketieteen perusopetuksen uudistamistarpeet

Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on aktivoiduttu uudistamaan lääketieteen perusopetusta. Lähtökohtana uudistukselle on biologian tutkimusmenetelmien ja tulosten nopea muuttuminen viime aikoina. Tämän mukana on syntynyt uusia kliinisiä sovelluksia, jonka mukaisesti opetettava aines tulee muuttaa. Samalla opetuksen määrää lisätään aiemman aineksen kustannuksella. On esitetty jopa 20-30 opintoviikon käyttämistä ns. uuden biologian (geeniteknologian ja molekyylibiologian) opettamiseen.

Salmonelloosien hoito fluorokinoloneilla

Pentti Huovinen referoi (SLL 15/91) Muut lääkärilehdet -palstalla yhdysvaltalaista tutkimusta fluorokinolonien tehosta akuutin salmonelloosin hoidossa. Tutkimuksessa kuvattiin siprofloksasiinilla annoksella 750 mg kahdesti päivässä kahden viikon ajan annettuna varsin hyvä välitön hoitotulos, mutta yllättäen 2-3 viikkoa lääkehoidon päättymisestä 64 % hoidetuista eritti jälleen salmonellaa. Huovinen herätti referaatissa kysymyksen, olemmeko liian aikaisin juhlineet voittoa salmonellasta ja olemmeko seuranneet paranemista liian lyhyen ajan. Kysymyksellä lienee yleistä mielenkiintoa.

Vastine kollega Kirstilälle

Kiitän kollega Pekka Kirstilää erinomaisesta vastineesta SLL:ssä 15/91 julkaistuun lehtireferaattiini.

Lasten veritautien hoito immunoglobuliini-infuusioilla

Laskimon kautta annettavalla immunoglobuliinihoidolla on tärkeä sija lasten immunologisten veritautien hoito-ongelmissa, vaikkei se olekaan näissä täysin vastannut vielä kymmenen vuotta sitten vallinneita odotuksia. Immunologisessa trombosytopeenisessa purppurassa suuret laskimoon infusoidut immunoglobuliiniannokset korjaavat trobosytopenian jo 1-2 vuorokauden kuluessa noin 60 %:lla potilaista. Valitettavasti hyvä hoitotulos jää vain harvoin pysyväksi. Hoito ei myöskään ehkäise taudin kroonistumista. Vakavissa vuototapauksissa ja erityisessä vuotovaarassa oleville ITP-potilaille sen on kuitenkin todettu vaikuttavan nopeammin kuin prednisoloni ja parantavan myös vastetta myöhempiin immunoglobuliinihoitoihin.

Jukka Rajantie

Synnytyselinten visvasyylien ja epiteelivaurioiden nimistö sekä tutkimus- ja hoitokäytäntö - yhtenäiset pelisäännöt puuttuvat

Naistentautien klinikoille tehty kysely osoitti, että sairaaloissa käytetään varsin erilaisia nimityksiä kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien epiteelin sytologisista, histologisista ja kolposkopialöydöksistä. Myös muutosten tutkimus ja hoito sekä hoidon jälkeinen seuranta vaihtelevat. Yhteisten linjojen luominen tutkimus- ja hoitokäytäntöön vaatisi sekavan nimistön yhtenäistämistä. Kansainvälisen yhteistyön vuoksi tässä tulisi ottaa huomioon Yhdysvalloissa äskettäin suositeltu sytopatologinen nimistö.

Jorma Paavonen Susanne Ingman-Friberg Ervo Vesterinen