75743 osumaa

Osteoporoosin ehkäisy

Osteoporoosi altistaa naiset etenkin menopaussin jälkeen luunmurtumille. Sen ehkäisyyn suositellaan liikuntaa, kalsiumia ja estrogeenia. Australialaistutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää, joissa yhteensä 120 postmenopaussi-ikäistä naista hoidettiin joko pelkästään liikunnalla, liikunnalla ja kalsiumilla tai liikunnalla ja progestiini-estrogeeniyhdistelmällä. Liikunta käsitti viikoittain lääkintävoimistelijan johtaman tunnin mittaisen aerobicjumpan sekä kaksi puolen tunnin kävelyä. Seuranta-aika oli kaksi vuotta, ja sen aikana mitattiin toistuvasti mm. kyynärvarren luiden tiheys.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Mikrobeja kuuden kilometrin syvyydestä

Japanilaiset ovat lyömässä laudalta yhdysvaltalaiset tutkijat merimikrobiologian tutkimuksessa. Japanissa on nimittäin alkanut syvänmeren mikrobiologiaa käsittelevä 15 vuoden projekti. Japanilaisten hankkeen rahoitus ensimmäiselle kahdeksalle vuodelle on 43 miljoonaa dollaria. Yhdysvaltalaiset tutkijat valittavat, että heidän rahoitusanomuksensa Yhdysvalloissa on kerta toisensa jälkeen tyrmätty. Japanilaiset saavuttavat nyt heidän etumatkansa muutamassa vuodessa. Miksi yhdysvaltalaiset ovat sitten niin kovasti huolissaan? Mitä erikoista meren syvänteistä voi löytyä?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Aidsin alkuperä

Kiinnostuksemme aidsia kohtaan on ehtymätön niin kauan, kuin tehokasta hoitoa ei ole olemassa. Aids saattaa erehdyksen kautta koskettaa varovaistakin ihmistä ja erehtymätönkin voi joutua tunnekuohuissa vaaralle alttiiksi. Onneksi kuitenkin näyttää siltä, että valistus on vaikuttanut suomalaisiin: aids-potilaiden määrä on kasvanut Suomessa ennusteiden vastaisesti hitaasti. Mutta ihmisten turvallisuudentunnetta aids on perusteellisesti järkyttänyt. Se muistuttaa siitä tosiasiasta, että kehittyneenkään yhteiskunnan yksilöt eivät ole biologisilta vaaratekijöiltä suojassa. Kuolemattomuuden saavuttaminen vaatii tavattomasti ponnisteluja. HI-virus ja sen kaltaiset taudinaiheuttajat voivat katkaista tien huipulle.

Psoriaasin lääkitys avohoidossa

Psoriaasia sairastaa noin 2 % väestöstä. Se on siis sangen tavallinen vaiva. Siitä huolimatta avohoidon lääkäri ei näe psoriaasipotilaita päivittäin, moni ei edes viikottain. Tämä epäsuhta taudin esiintymisen ja avohoidon lääkärillä käyntien välillä johtuu taudin luonteesta. Useimmilla psoriaatikoilla tauti on niin lievä, ettei se juuri hoitoa tarvitse. Joka kymmenennellä se taas on niin paha, että potilas hakeutuu useimmiten suoraan erikoislääkärille tai hän on lähes yksinomaan erikoissairaalan hoidossa. Tämä käytäntö johtaa siihen, että avohoidon lääkäriltä menee helposti sormi suuhun, kun psoriaasipotilas vastaanotolle tulee.

Toimittanut Pirkko Paakkari

Sosiaaliturvan perusteet Euroopan yhteisöissä

Sekä EY- että EFTA-maiden sosiaaliturvajärjestelmät poikkeavat toisistaan rakenteeltaan, etuuksien tasolta, hallinnollisilta ratkaisuiltaan ja painopisteiltään. Vaikka yhteisiäkin piirteitä löytyy, ei sosiaaliturvan tason vertailu ole mielekästä, koska arvio riippuu aina painotuksesta ja näkökulmasta. Suomalaisten kannattaakin sen sijaan analysoida järjestelmien rakenteita, tehokkuutta, kattavuutta, toimivuutta, niistä aiheutuvia kustannuksia ja virheitä tarkastellen yhtä maata kerrallaan. Yleistyksiin ei ole aihetta.

Matti Kari

Tahdosta riippumattoman hoidon oikeudellisia ongelmia

Uuteen mielenterveyslakiin liittyvä oikeusturvavalvonta saattoi psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta vastaavat sairaalat ja hallintotuomioistuimet entistä läheisempään yhteyteen. Lääkärit ja lakimiehet joutuvat opettelemaan toistensa kieltä ja ammattikäytäntöjä. Mielenterveysasioiden käsittelyä kotimaisissa oikeusasteissa sävyttää nykyään Suomessa myös kansainvälinen ihmisoikeusvalvonta. Artikkelissa kuvataan Turun ja Porin lääninoikeuden kokemusten perusteella oikeudellisia ongelmia, joita tahdosta riippumattomaan hoitoon saattaa liittyä.

Hannu Renvall

Lääkärien vapaa-ajan harrastukset, stressi ja burnout

Suomen Lääkäriliiton ja Työterveyslaitoksen yhteisestä lääkärien stressi- ja burnout-oireita koskeneesta tutkimuksesta julkaistiin tuloksia Suomen Lääkärilehdessä 13/88. Laajasta aineistosta ei kaikkia kysymyksiä vielä tuolloin ollut käsitelty. Stressin negatiivisina ratkaisukeinoina tarkasteltiin alkoholin ja lääkkeiden käyttöä, mutta oletettavasti stressiin lieventävästi vaikuttavia myönteisiä keinoja, kuten vapaa-ajan harrastuksia ja liikuntaa ei kosketeltu. Tässä artikkelissa tarkastellaan lääkärien vapaa-ajan käyttöä sekä harrastusten ja liikunnan suhdetta stressiin ja burnoutiin.

Sisko Asp Juhani Juntunen Kyllikki Kauttu Martti Olkinuora Leo Strid Markku Äärimaa

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030