78661 osumaa

Nivelreuman kehittyvä kirurginen hoito

Keskimäärin joka kolmas reumapotilas tarvitsee kirurgista hoitoa. Suomessa tämä merkitsee noin 7 000-9 000:ta leikkausta vuodessa. Toimenpiteiden indikaatiot jaetaan pakottaviin ja relatiivisiin. Pakottavia ovat esimerkiksi hermopinne tai jännevaurio, atlantoaksiaalinen subluksaatio, johon liittyy neurologisia oireita, purentaokkluusio ja haittaavat reumakyhmyt tai bursat. Relatiivisia indikaatioita ovat esimerkiksi lääkehoitoon vastaamaton niveltulehdus, pitkittynyt särky ja kipu, paha nivelen virheasento ja jäykkyys.

Matti U.K. Lehto, Mauri Lehtimäki

Familiaalista hyperkolesterolemiaa sairastavien hoitotilanne Keski-Suomessa 1992

Keski-Suomessa tehdyn selvityksen perusteella näyttää siltä, ettei diagnosoitujenkaan familiaalista hyperkolesterolemiaa sairastavien potilaiden hoidon taso ole riittävä. Hoidossa käytettiin liian alhaisia lääkeannoksia, ja osalla hoidossa olevista potilaista kolesterolipitoisuudet olivat luvattoman korkeita. Vaikka sukuselvitykset ovat olennainen osa taudin diagnostiikkaa, ne olivat osalla potilaista tekemättä. Se, että Kelan rekisteritietoja ei luovuteta tutkijoille, hankaloittaa huomattavasti seurantatutkimusten tekoa.

Anna-Mari Viitanen, Ilkka Kunnamo, Juha Saltevo

Rektopeksia peräsuolen esiinluiskahduksen hoidossa

Abdominaalinen posteriorinen rektopeksia on tehokas ja turvallinen hoito potilaille, joilla on kliinisesti todettavissa selvä peräsuolen esiinluiskahdus. Peräsuoli irrotetaan lantiosta, vedetään ylös ja kiinnitetään sakrumiin niin, että sen liukuminen alaspäin ja esiinluiskahtaminen ulostamisen yhteydessä estyvät. Rektopeksian komplikaatioriskit ovat vähäisiä. Erityistä huomiota vaatii kuitenkin hoidon jälkeen usein ilmenevä ummetus, joka näillä potilailla on yleinen myös ennen leikkausta.

Jyrki Mäkelä, Mauno Kurunlahti, Seppo Laitinen

Alkoholihaittojen sekundaaripreventio - perusterveydenhuollon tärkeä haaste

250 000-500 000 suomalaisen alkoholinkulutus on niin runsasta, että se ylittää terveysriskirajat ja voidaan puhua suurkulutuksesta. Perinteisesti terveydenhuollossa on hoidettu alkoholin suurkuluttajia vasta erilaisten psyykkisten tai somaattisten oireiden ilmaannuttua. Ennaltaehkäisyyn ei juuri ole kiinnitetty huomiota. Kuitenkin tämänhetkisen tiedon valossa näyttää siltä, että suurkuluttajiin kohdistuvalla sekundaaripreventiolla eli varhaisilla ehkäisy- ja hoitotoimenpiteillä alkoholihaittoja voitaisiin tehokkaasti ja kohtuullisin kustannuksin vähentää. Jotta tarvittava motivaatio ja hoitovalmiudet saavutettaisiin, perusterveydenhuollon henkilöstö tarvitsee koulutusta. Kirjoituksessa esitellään uutta tietoa sekundaaripreventiosta ja sen toteuttamismahdollisuuksista perusterveydenhuollossa.

Pekka Sillanaukee, Päivi A. Sillanaukee, Antti Suokas, Kalervo Kiianmaa, Kaija Seppä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat