Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon kustannukset

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden terveydenhuoltojärjestelmä on meillä toistaiseksi hahmottumaton. Vastaanottoasemien ja -keskusten henkilökuntamitoitukset ja käytännöt vaihtelevat. Vastaanottoyksiköiden järjestämiä terveydenhuoltopalveluja täydennetään tarvittaessa kunnan perusterveydenhuollossa tai ostamalla yksityisiltä. Valtio korvaa kunnille näiden kustannukset, mutta korvausjärjestelmä tunnetaan kunnissa puutteellisesti. Myös pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sijoittuminen kuntiin saattaisi helpottua, jos kustannusten korvauksista tiedotettaisiin nykyistä tehokkaammin.

Tuulikki Aro

Suomi mukaan lääketieteen ja terveydenhuollon eurooppalaiseen tuotekehittelyyn

Suomi on aikaisemmin osallistunut eräisiin Euroopan Yhteisön tutkimusohjelmien projekteihin, mutta lääketieteen tutkimusohjelma Biomed on nyt kokonaisuudessaan suomalaistutkijoidenkin ulottuvilla. Kovin paljon ei jäsenmaksuille vastinetta odoteta saatavan ensi vuosina, mutta tutkijoita kannustetaan tekemään tätäkin kautta työtään tunnetuksi. Biomed tukee lähinnä monikansallisen tutkimusyhteistyön koordinointia, ei itse tutkimusta. Huolta on herättänyt kysymys, mistä Suomi ottaa ecut jäsenmaksuihin: menevätkö tutkimusmäärärahat yhteistyön kuluihin ja miten eurosuuntaus ohjaa kansallista tutkimusrahoitusta?

Marianne Jansson

Sairaalaoloja järjestellään

"Vårt land är sedan gammalt känt som en hemvist för ögon-sjukdomar och blindet," kirjoittaa V. Grönholm vuonna 1934 silmäsairauksien hoidon järjestelyä koskevassa katsauksessaan, joka oli ensimmäinen lajissaan. Hän arvioi, että vajaan neljän miljoonan väestöstämme noin 1 % eli 40 000 etsi vuosittain lääkärinapua silmäsairauksiinsa. Jos Suomessa käännyttäisiin silmälääkärin puoleen yhtä herkästi kuin Ruotsissa, olisi määrä lähes 60 000. Aktiivisia silmälääkäreitä oli maassamme tuolloin 25, joista 15 Helsingissä, mutta kaikki maan tuhat lääkäriä olivat läpikäyneet 3,5 kuukauden oftalmologian kurssin, joten Grönholm katsoo jokaisen lääkärin pystyvän hoitamaan yksinkertaisia silmäsairauksia. Hän korostaa, että maan kaikkiin suurin sairaaloihin olisi saatava silmätautiosasto. Hoitopaikkoja olisi silloin 125 ja se olisi riittävästi. "Regeln bör alltså vara: först en ögonavdelning, sedan en i öppen och fri konkurrens tillsatt ögonläkare, icke tvärtom."

Kyllikki Kauttu

Hallituksen päätöksiä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 12.3.92 käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Marit Henriksson

Omalääkäri-järjestelmä laajenee

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen hallitus esittää 7.4. kokoontuvalle KT:n valtuuskunnalle väestövastuusopimuksen tarkistamista, jolloin omalääkärijärjestelmää voidaan laajentaa ilman että kustannukset nousevat. Väestöosa muutetaan nykyisestä 5,30 mk:sta liukumaan 5-6 mk ja käyntipalkkio 37 markasta liukumaan 31,50-37 mk. Pääsääntöisesti nämä muutokset koskevat vain järjestelmän piiriin tulevia uusia lääkäreitä. Lääkäriliiton hallitus on hyväksynyt nämä muutokset, sillä ilman niitä väestövastuujärjestelmän laajentaminen näytti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa mahdottomalta.

Styrelsebeslut

Vid Läkarförbundets styrelsesammanträde den 12 mars 1992 behandlades bl.a. följande ärenden:

Lars-Einar Floman

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa: Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta säädettävä lailla

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti maaliskuussa lakiluonnoksensa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta sekä tähän kuuluvasta toimeentuloturvasta ja palveluista. Laki korvaisi nykyään voimassa olevat valtioneuvoston päätökset pakolaisten toimeentulon turvaamisesta sekä pakolaisten vastaanoton järjestämisestä ja korvaamisesta, ja luonnos noudattaa muutamin tarkennuksin ja täydennyksin näiden sisältöä.

Kaksi kilpailevaa lääkärilinjaa

Suurelle yleisölle on nyt tarjolla uusi keino saada tietoa sairauksista ja niiden hoidosta: puhelinnauhoitteet. Maaliskuun alkupuolella aloitti toimintansa kaksi tämän alan yrittäjää: Teledoc Oy, jonka Teemana terveys -palvelu toimii Helsingin verkkoryhmän alueella ja Helsingin Lääkärikeskus-yhtymän Lääkärilinja, johon voi soittaa koko maasta.

Kuinka mutkikas matemaattisen mallin pitäisi olla?

Tutkija yrittää löytää mallin, joka on paras. Ensiksi on kuitenkin määriteltävä, mitä sana paras tarkoittaa.

Toimittanut Erkki Karjalainen

Lääketieteen toimittajat - uusi hallitus

Lääketieteen toimittajien yhdistyksen puheenjohtajana 1992 jatkaa Maarit Huovinen Kotiliedestä. Yhdistyksen sihteeriksi valittiin Leena Mäntymaa Terveydenhoitajaliitosta. Muut hallituksen jäsenet ovat Jaakko Kyläsalo/TV 1 (varapj.), Ulla-Maj Lindborg/YLE, Aktuellt (kansainväliset asiat), Marjatta Peltoniemi/freelancer (rahastonhoitaja), Jali Ruuskanen/Terveys 2000 ja Pirkko Vuorio/Vauva-lehti.