75743 osumaa

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ohitusleikkauksessa 1983-1986 hoidettujen potilaiden työkyky

Sepelvaltimo-ohitusleikkausten kansantaloudellinen hyöty määräytyy pääosin sen mukaan, kuinka suuri osa potilaista palaa työhön leikkauksen jälkeen. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1983-86 ohitusleikkauksessa hoidetuista 359 potilaasta työhön palasi 24 %, mikä on selvästi vähemmän kuin useimmissa aiemmissa tutkimuksissa. Syynä eroon olivat KYS:n potilaiden sepelvaltimotaudin vaikea-asteisuus, fyysisesti raskas työ, pitkä sairausloman kesto ennen leikkausta ja etenkin se, että pysyvä eläkepäätös oli annettu ennen leikkausta. Kuitenkin niistä, jotka eivät olleet pysyvästi eläkkeellä leikkausajankohtana, palasi työhön 59 %, mikä vastaa kansainvälistä keskitasoa. Työhönpaluuseen vaikuttivat sepelvaltimotaudin vaikeusaste sekä leikkaustulos, mutta myös potilaan ikä, sosioekonominen asema ja sairausloman kesto ennen leikkausta. Jotta potilaista useampi palaisi työhön sepelvaltimo-ohitusleikkauksen jälkeen, pitäisi jonotusaika angiografiaan ja leikkaukseen saada lyhenemään nykyisestä.

Johanna Kuusisto Viljo Rissanen Markku Laakso Heikki Huttunen Kaija Huttunen Kalevi Pyörälä

Nieltyjen vieraiden esineiden aiheuttamat ohutsuolen ja umpilisäkkeen puhkeamat

Useimmat nielemämme vieraat esineet kulkeutuvat tietämättämme ja vahinkoa tuottamatta läpi suoliston ja poistuvat ulosteen mukana. Toisaalta osa selvittämättömistä vatsakalvontulehduksista saattaa johtua esimerkiksi terävän kalanruodon aiheuttamasta ja itsestään sulkeutuneesta suolen puhkeamasta. Satakunnan keskussairaalassa Porissa tehtiin retrospektiivinen tutkimus yhteensä kymmenestä vuosina 1980-91 leikatusta potilaasta, joiden vatsakalvontulehduksen syyksi oli havaittu terävän vieraan esineen aiheuttama ohutsuolen tai umpilisäkkeen puhkeama. Seitsemän potilaan leikkaus oli aloitettu vaihtoviillosta umpilisäkkeen tulehdusta epäillen. Piikit tuntuivat pysähtyvän helposti varsinkin Meckelin divertikkeliin. Kaikki potilaat toipuivat leikkauksesta hyvin. Kun leikataan potilasta, jolla on vatsakalvontulehdus, ja havaitaan, ettei umpilisäke ole tulehtunut, on aina otettava huomioon mahdollisuus, että vieras esine on puhkaissut ohutsuolen.

Into S. Salonen Antti Hakkiluoto

Milloin ja miten yleislääkärin tulisi hoitaa hyperlipidemiaa?

Hyperlipidemian hoitamisella pyritään pienentämään sepelvaltimotautiin sairastumisen vaaraa. Hoidon tarvetta arvioitaessa tulee sen vuoksi tarkastella potilaan sepelvaltimotaudille altistavia tekijöitä kokonaisuutena. Samoin tulisi selvittää kaikki riskiä pienentävät mahdollisuudet. Myös tavoitteet tulee asettaa yksilöllisesti. Jos potilaalla jo on sepelvaltimotauti, tai jos hänellä on useita riskitekijöitä, niiden tulee olla keskimääräistä tiukempia. Mutta ainoanakin riskitekijänä selvä hyperlipidemia tulee hoitaa häiriötyypin mukaisella lääkityksellä silloin, kun hyvin toteutetulla ruokavaliohoidolla ei saada tyydyttävää tulosta.

Jorma Viikari

Kosketus varhaisen vuorovaikutuksen väylänä

Vauvaan luodaan kontakti ennen kaikkea kosketuksen avulla. Kosketus vaikuttaa vauvaan eri tavoin eri kehitysvaiheissa. Vastasyntyneeseen saa kontaktin vasta kun vauvan vireys on otollinen, 2-6 kuukauden ikäisessä vauvassa kosketus herättää jo vastareaktioita. Kosketuksen ja sen avulla syntyvän kontaktin merkitystä vauvalle voi tarkastella tekemällä havaintoja tutkimuksen aikana, kuten lastenlääkäri työssään, mutta myös käyttämällä tietolähteenä psykoanalyysin kautta rekonstruoitua lasta.

Erkki Jukarainen

Viikonloppujuomisen vaikutus verenpainearvoihin

Alkoholin tiedetään etenkin miehillä kohottavan verenpainearvoja, ja alkoholin suurkulutusta pidetään verenpainetaudin syynä 10-30 %:lla potilaista. Suomalaisen viikonloppupainotteisen juomisen verenpainevaikutukset poikkeavat kuitenkin päivittäisen juomisen seuraamuksista. 260 keski-ikäisen tamperelaismiehen aineistossa alkoholin suurkuluttajista päivittäin alkoholia käyttävien systolinen ja etenkin diastolinen verenpaine olivat selvästi korkeammat kuin absolutistien, mutta viikonloppujuojilla vain systolinen paine oli lievästi korkeampi.

Kaija Seppä Pekka Sillanaukee

Mitä kurkkumätä on meille opettanut?

On kulunut sata vuotta siitä, kun Klebsin ja Löfflerin tutkimukset kurkkumätäbasillista tunnustettiin Yhdysvalloissa. Erinomaisessa katsauksessaan New England Journal of Medicinessä Lawrence Kleinman kehottaa meitä ottamaan opiksi kurkkumädän historiasta. Jokainen infektiotauti on omalla tavallaan ainutlaatuinen, mutta niillä on myös samankaltaisuuksia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Mikä beetasalpaaja katkokävelypotilaalle?

Hyvään praktiikkaan katsotaan kuuluvan, että beetasalpaajaa vältetään määräämästä katkokävelypotilaalle, sillä beetasalpaajien sanotaan heikentävän perifeeristä verenkiertoa. Kirjallisuudesta ei kuitenkaan löydy osoitusta siitä, että kardioselektiiviset beetasalpaajat olisivat haitaksi klaudikaatiopotilaille, sillä haitallisiksi on osoitettu ainoastaan pindololi ja labetaloli. Nifedipiinistä esitetään, että se vasodilatoivana lääkkeenä sopii klaudikaatiopotilaille, mutta toisaalta että vasodilaatio voi aiheuttaa verenkierron ohjautumista pois jo ennestään huonosti verta kierrättäviltä alueilta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030