75743 osumaa

Nimityksiä

Turun yliopistollisen keskussairaalan sisätautien klinikan erikoislääkärin (kardiologia) virkaan LL Sinikka Yli-Mäyry (hakijoita 4), kahteen apulaislääkärin virkaan LT Olli-Pekka Seppälä 1.4.92 lähtien ja LL Kristiina Söderlund 1.7.92 lähtien (hakijoita 8), kirurgian klinikan osastonylilääkärin (hallinnollinen) virkaan dosentti Tapani Havia 1.5.92 lähtien (hakijoita 2), erikoislääkärin (ortopedia ja traumatologia) virkaan LL Esa Sipola 1.3.92 lähtien (hakijoita 5), kahteen apulaislääkärin virkaan LL Hannu Westenius 6.4.92 lähtien ja LL Simo Laine 1.4.92 lähtien (hakijoita 14), anestesiayksikön kolmeen apulaislääkärin virkaan LL Ari Katila 1.4.92 lähtien, LT Harry Scheinin 1.9.92 lähtien ja LL Marja-Leena Alho 1.4.92 lähtien (hakijoita 13) sekä apulaislääkärin (varahenkilöstö) tilapäiseen virkaan LL Antti Mäntymaa 1.4.92 lähtien, synnytys- ja naistentautienklinikan apulaislääkärin virkaan LL Eeva Ekholm 1.4.92 lähtien (hakijoita 18), lastentautien klinikan apulaislääkärin virkaan LT Mika Mäkelä 1.4.92 lähtien (hakijoita 14), infektiotautien klinikan apulaislääkärin virkaan LKT, dos. Tuula Vuorio 1.7.92 lähtien (hakijoita 3), keskuslaboratorion kahteen apulaislääkärin (kliininen kemia) virkaan LL Olli Heinonen 1.4.92 lähtien ja LT Kari Punnonen 1.6.92 lähtien (hakijoita 6).

20.4.1992 Sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyn keinot arvioitava uudelleen

Suomessa 1970-luvulla tehdyn ns. johtajatutkimuksen myöhäisseurannan tulokset ovat hämmentäneet perusteellisesti käsityksiä sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisystä. Vaikka tunnettuja riskitekijöitä saatiin hoitoryhmässä merkittävästi vähennetyksi, sekä kokonaiskuolleisuus että kuolleisuus sydäntauteihin olivat merkittävästi suuremmat kuin verrokkiryhmässä. Kymmenen vuoden kuluttua, kun tutkimuksen aktiivivaihe oli päättynyt, hoitoryhmän potilaiden kokonaiskuolleisuus oli 1,5 kertaa ja sepelvaltimokuolleisuus 2,4 kertaa suurempi kuin vertailuryhmän potilaiden. Tutkijat itse eivät ole pystyneet antamaan luotettavaa selitystä odottamattomalle tulokselle. Kansainväliset asiantuntijat ovat olleet yhtä hämmentyneitä, sillä tutkimusasetelmasta tai tutkimuksen toteuttamistavasta ei ole löydetty virheitä, joiden perusteella tuloksia voisi pitää epäluotettavina. Pelkästä sattumastakaan ei voi olla kysymys. Muissa monitekijäisissä ehkäisykokeissa ei ole saatu samanlaista tulosta, mutta näyttö intervention hyödyistä on niissäkin jäänyt yllättävän vähäiseksi, joskin selviä poikkeuksiakin on (2). Edellä mainitun suomalaisen tutkimuksen ohella epävarmuutta sepelvaltimotaudin ehkäisyn periaatteista lisäävät tiedot seerumin kolesterolipitoisuuden pienentämiseen liittyvistä haitoista. Kolesterolipitoisuuden pienentäminen vähentää riskiä sairastua koronaaritautiin ja myös kuolleisuutta koronaaritautiin, mutta samalla mm. syövän ja väkivaltaisen kuoleman riski kasvavat. Nämä tulokset korostuvat erityisesti niissä tutkimuksissa, joissa on käytetty lääkehoitoa kolesterolipitoisuuden pienentämiseksi. Myös suomalaisessa monikeskustutkimuksessa, jossa lääkkeenä käytettiin gemfibrotsiilia, kuolleisuus koronaaritautiin on hoitoryhmässä pienempi kuin vertailuryhmässä, mutta kokonaiskuolleisuudessa ryhmillä ei ole merkittäviä eroja (3). British Medical Journalin pääkirjoituksessa professori Michael F. Oliver tulee pohdinnassaan siihen tulokseen, että käytettävissä olevien interventiotutkimusten tulosten perusteella koronaaritaudin ennaltaehkäisyn periaatteet vaativat uudelleenarviointia (4). Tupakoinnin lopettamisen hyödyt ovat kiistattomat, mutta muilta osin epävarmuus on kasvanut. Hän perustelee kantaansa em. suomalaisen johtajatutkimuksen tuloksilla ja pitää jopa epäeettisenä, mikäli sen tuloksia ei oteta huomioon uusia toimintalinjoja harkittaessa. Kolesterolipitoisuutta pienentävien lääkkeiden käytön hän rajoittaisi vain suuren riskin potilaiden hoitoon. Myös me suomalaiset käytännön työssä toimivat lääkärit olemme viime aikoina joutuneet yhä useammin vastaamaan potilaidemme kiusallisiin kysymyksiin seerumin kolesterolipitoisuutta pienentävien lääkkeiden turvallisuudesta ja todellisesta hyödystä. Käytettävissämme on ollut Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen ja Suomen Kardiologisen Seuran työryhmän suositus vuodelta 1988 ja lisäksi vuodelta 1989 Suomen Akatemian konsensuskokouksen julkilausuma seerumin kolesterolipitoisuuden pienentämisen merkityksestä sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Nämä suositukset edustavat varsin aktiivista toimintalinjaa kolesterolipitoisuuden pienentämiseksi ja johtaisivat käytännössä siihen, että lähes kaksi kolmasosaa Suomen työikäisestä väestöstä joutuisi hoidon kohteeksi. Nykyisin käytettävissä olevat tutkimustulokset eivät kiistattomasti tue annettuja suosituksia ainakaan niiden potilaiden osalta, joiden kolesterolipitoisuus on vain kohtuullisesti suurentunut. Tämä koskee erityisesti lääkehoidon käyttöä kolesterolipitoisuuden pienentämiseen. Perinnöllistä vaikeaa hyperkolesterolemiaa sairastavien osalta suositukset lienevät oikeaan osuneita. Suomalaisten alan asiantuntijoiden tulisi antaa uudet, tuoreisiin tutkimustuloksiin perustuvat ohjeet sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisystä. On ilmeisesti aika pitää aiheesta uusi konsensuskokous. Käytännön lääkäri tarvitsee uuden arvion erityisesti siitä, mitkä veren kolesterolipitoisuudet ovat todella haitallisia ja mitkä ovat turvallisia keinoja kolesterolipitoisuuden pienentämiseksi eri väestöryhmissä.

Aarne Pasanen

20.4.1992 Principerna för profylax av koronarsjukdom bör omprövas

Resultaten av en sen uppföljning av den så kallade direktörsstudien som utfördes i Finland på 70-talet har skapat ansenlig förvirring med hänsyn till principerna för hur kranskärlssjukdom kan förebyggas. Trots att kända riskfaktorer avsevärt kunde reduceras i behandlings-gruppen, var såväl den sammantagna mortaliteten som dödligheten i hjärtsjukdomar signifikant större än i kontrollgruppen.

Aarne Pasanen

Sähköpostitaulut

Sähköpostin käyttö on laajentunut käsittämään liiton toimiston kokonaisuudessaan sekä suureen osaan liiton luottamusorganisaatiota. Kaikki liiton hallituksen, järjestövaliokunnan sekä edunvalvontavaliokunnan jäsenet sekä suuri osa myös muista järjestöaktiiveista on sähköpostin piirissä. Kokemuksia liiton nykyisestä taulurakenteesta on kerätty ja "taulutyöryhmä" on tehnyt ehdotuksen taulurakenteen muutoksiksi. Muutosten tavoitteena on selkiyttää rakennetta ja helpottaa FiMnetin piirissä olevien pääsyä liiton sähköpostitauluille.

Onko aika määritellä kolesterolin tavoitetasot uudestaan?

Suomessa hyperkolesterolemian raja-arvoksi on määritelty, lähinnä amerikkalaisiin tutkimuksiin nojautuen, kansainvälisesti katsoen kovin matala arvo, 5 mmol/1 (1). Suosituksen mukaan raja-arvo koskee iästä ja sukupuolesta riippumatta koko suomalaista aikuisväestöä. 76 % naisista ja miehistä 82 % ylittää arvon. Raja-arvon saavuttamiseksi suositetaan koko väestöön kohdistuvia kolesterolimittauksia sekä arvon ylittäville ravintomuutoksia ja lääkintää. Kolesterolilääkkeiden myynti on lähes kolmikymmenkertaistunut suosituksen antamista edeltäneestä vuodesta 1987 ja kuusinkertaistunut vuodesta 1988.

Maallikon ajatuksia silmälasien määrittämisestä

Kokemuksieni mukaan sopivien silmälasien määrittäminen on hankalaa ja hidasta varsinkin silloin, kun silmässä on tai epäillään olevan hajataittoisuutta. Hajataittoisuuden suunnan ja suuruuden toteaminen edellyttää aikaa vievää kokeilua, kun se tehdään erilaisia sylinterilinssejä lisäämällä. Menetelmän tarkkuutta vähentänee myös se, että kokeilun aikana silmä ehtii mukautumalla hakea katselukohteesta yksityiskohtia, joiden perusteella esim. E-kirjaimen suunta voidaan arvata. Normaalissa katselussahan ei yleensä ole aikaa tällaiseen tutkiskeluun.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030