Runsaan alkoholinkäytön haimavaikutukset

Alkoholi on tunnettu haimatulehduksen etiologisena tekijänä yli sadan vuoden ajan. Runsaan alkoholinkäytön ja haimafibroosin yhteyden kuvasi Friedrich vuonna 1878. Vuonna 1889 Fitz esitti klassisen akuuttia pankreatiittia kuvaavan aineistonsa, jossa oli viisi runsaaseen alkoholinkäyttöön liittynyttä tapausta. Sittemmin alkoholin ja haimavaurion välinen yhteys on havaittu lukuisissa tutkimuksissa. Eri aineistoissa alkoholin osuus akuutin pankreatiitin etiologisena tekijänä on vaihdellut islamilaisten maiden 3 %:sta eräiden Yhdysvaltain alueiden 90 %:een. Euroopassa keskimäärin 30 % akuuteista haimatulehduksista on liittynyt alkoholinkäyttöön.

Lääkäriliitto: Erikoistumisvirkoja ei saa lakkauttaa

Erikoistumista ei tulisi hankaloittaa hallinnollisilla järjestelyillä, vaikka spesialistipula onkin jo poistunut, toteaa Lääkäriliitto erikoislääkärien koulutustarvetta vuoteen 2010 pohtineen STM:n työryhmän mietinnöstä. Nykyistä koulutuskapasiteettia ei saa suunnittelemattomasti supistaa, sillä erikoislääkärien koulutustarpeen arvioidaan kasvavan ensi vuosikymmenellä. Liikakoulutusta tulisi liiton mielestä kuitenkin varoa erityisesti sairaalasidonnaisilla korkeaa teknologiaa vaativilla aloilla.

Suomessa toimii 35 maan lääkäreitä

Suomessa oli vuoden 1993 lopussa yhteensä 259 ulkomaalaista lääkäriä, joilla oli toimilupa Suomessa. Määräaikaisella luvalla toimivien lääkärien määrä oli edellisestä vuodesta supistunut kaikkiaan noin 100:lla.

Ruotsin apteekkien lääkemyynti kasvoi 9 %

Ruotsin apteekeista myytiin viime vuonna lääkkeitä 14 miljardin kruunun edestä. Lisäystä edellisvuodesta oli 1,1 miljardia eli 9 %.

Terveydensuojelulaki pelkistää lupajärjestelmiä

Lupajärjestelmät yksinkertaistuvat, kun terveydensuojelua koskeva laki tulee voimaan. Uusi laki korvaa jo osittain vanhentuneen terveydenhoitolain ja poistaa samalla terveydenhoitolain ja ympäristölainsäädännön päällekkäisyydet. Lakiesitys on jo annettu eduskunnalle.

SPR:n ensiapukoulutusta uudistettu

Suomen Punainen Risti käynnisti syksyllä 1991 kampanjan peruselvytystaidon opettamiseksi aikuisväestölle. Tähän mennessä SPR on kouluttanut kolmen tunnin pikakursseilla yli 35 000 suomalaista. Kurssilla opetetaan painelu- ja puhalluselvytys, potilaan asettaminen kylkiasentoon ja hätäilmoituksen tekeminen.

Siedätyshoidon uusi tuleminen

Siedätys-, eli hyposensibilointihoito, johon vähän aikaa Suomessakin suhtauduttiin melko pidättyväisesti, on palaamassa takaisin tärkeään asemaansa allergian ja varsinkin allergisen nuhan hoidossa, kertoi professori Erkki O. Terho esitelmöidessään Allergia 94 -tilaisuudessa huhtikuussa.

Perhe- ja yhteisölääketieteen opetus Oulun yliopistossa II: Alustavat tulokset arviointitutkimuksesta

Perhe- ja yhteisölääketiedettä opetetaan Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudistetussa peruskoulutusohjelmassa toiselta prekliiniseltä kurssilta alkaen. Jo ennen opetuksen alkua tutkijaryhmä laati suunnitelman opetuksen arviointia varten. Kaksiosaisen artikkelisarjan toisessa osassa esitetään alustavia tuloksia arviointitutkimuksesta ja pohditaan tulosten merkitystä. Sarjan ensimmäinen osa julkaistiin Lääkärilehden edellisessä numerossa.

Pekka Larivaara, Erkki Väisänen, Jorma Kiuttu, Kyösti Nurminen, Nina Nuutinen Anne Onkila, Anne Sankala, Mari Savolainen, Tea Taipaleenmäki

Ryhmämuotoinen varhaiskuntoutus työpaikoilla

Tuki- ja liikuntaelinoireisten työntekijöiden varhaista kuntoutusta tarvitaan laajalti. Valtion työterveysasemalla Tampereella kokeiltiin ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta työterveyshuollon toimintana. Malli, jossa yhdistettiin neuvonta ja käytännön harjoitus sekä kuntoutujan tukeminen myös aktiiviharjoitusjakson jälkeen, osoittautui toimivaksi.

Riitta Toiminen

Yhdysvaltojen monisyiseen hoitovirhekriisiin ei löydy yhtä ratkaisua

Yhdysvalloissa nostetaan yhä enemmän syytteitä hoitovirhe-epäilyjen vuoksi ja korvaukset ovat entistä suurempia. Kriisin taustalla on erilaisia oikeusjärjestelmään, lääketieteen kehittymiseen ja amerikkalaiseen yhteiskuntaan liittyviä tekijöitä. Vastaavasti vaatii hoitovirheiden ja -syytteiden vähentäminen monia erilaisia ja eritasoisia toimenpiteitä. Suomen potilasvahinkolain tyyppinen järjestelmä edellyttäisi Yhdysvalloissa myös muita samanaikaisia muutoksia.

Terhi Hermanson