Terveyskeskustoiminnan alueittaiset ja paikalliset vaihtelut II Tutkimukset ja hoidot

Monilla paikkakunnilla terveyskeskukset ovat sisällyttäneet toimintaansa myös erikoistutkimuksia ja -hoitoja. Vuoden 1990 alussa tehdyn kyselyn mukaan tavallisin näistä toimenpiteistä oli rektoskopia, joita tehtiin useammassa kuin kahdeksassa terveyskeskuksessa kymmenestä. Myös muita maha-suolikanavan endoskopioita tehtiin runsaasti, gastroskopioitakin 30 terveyskeskuksessa 203:sta vastanneesta. Sydäninfarktin liuotushoitoon oli ilmoitusten mukaan valmius lähes joka viidennessä terveyskeskuksessa. Yleiskirurgia ja synnytysten hoito olivat harvinaisia. Useimpia tutkimuksessa kysyttyjä toimenpiteitä tehtiin maan pohjois- ja itäosissa, paikkakunnilla joilla matkat erikoislääkärijohtoisiin sairaaloihin ovat keskimääräistä pitempiä.

Jorma Takala Antti Turunen Simo Kokko

Kehitysyhteistyökoulutusta terveysalan ammattilaisille

Suomen terveys- ja sosiaalialan kehitysyhteistyö kaipaa lisää koulutettuja asiantuntijoita. Hyviä kursseja on tarjolla muutamissa maissa, mutta suomalaisille varsin suurin kustannuksin. Pulaa on myös laaja-alaisesta koko yhteisön kehittymiseen painottuvasta moniammatillisesta koulutuksesta terveysalalla.

Maahanmuuttajien virrat Suomessa

Ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa on Suomessa säädelty tiheällä seulalla. Työlupia on myönnetty lähinnä vain aloille, joilla on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Näin on estetty vähäistä ammattitaitoa vaativien alojen siirtyminen vierastyöläisten miehittämiksi ja siten jääminen jälkeen palkka- ja työolojen kehityksestä. Paluumuuttoa on ohjattu tiedottamalla ulkosuomalaisille maan työmarkkinatilanteesta sekä muista muuttopäätöksiin vaikuttavista suhdanteista. Näiden virtojen ulkopuolelta meille on otettu pakolaisia vuosittaisten kiintiöiden mukaan. Myös valtaosa turvapaikanhakijoista on saanut jäädä maahan joko pakolaisina tai muilla perusteilla.

Tapani Tuomiharju

Terveydenhuollon ohjauksen ja rahoituksen uudet suunnat Euroopassa

Terveydenhuolto on Euroopan maissa sitonut jatkuvasti suuremman osan kansantalouden tuotosta, ja samalla ovat kasvamassa palvelujen laatua ja saatavuutta koskevat vaatimukset. Pyrkimys parempaan taloudelliseen kannattavuuteen onkin noussut johtavaksi teemaksi eri maiden uudistushankkeissa. Yhteisinä linjoina suunnitelluissa ja jo aloitetuissa terveydenhuollon uudistuksissa ovat liiketaloudellisten johtamisperiaatteiden soveltaminen, asiakkaiden ja palvelujen jakajien nykyistä suurempi valinnan vapaus sekä kilpailun nouseminen kannustimeksi palvelujen tuotantoon. Keskitettyä ohjausta vähennetään, päätäntävaltaa ja vastuuta siirretään alue- ja paikallistasoille. Yksityisen terveydenhuollon laajentumista pidetään suotavana.

Markku Pekurinen Raimo Jämsen

Ensimmäinen kansanterveysohjelmamme

Jatkosodan vuonna 1942 kansanterveystyön kehittäminen nousi keskeiseksi tehtäväksi. Severi Savonen totesi laajassa ohjelmanjulistuksessaan, että niin kuin Aarne Pelkonen oli aiemmin laatinut kattavan suunnitelman valtion sairaalain rakennus- ja kehittämisohjelmaksi yhtä hyvin hajallaan oleva kansanterveystyö tarvitsi selvän kokonaissuunnitelman. Tämän tehtävän lääkintöhallituksen pääjohtaja Oskar Reinikainen oli antanut Savoselle.

Hallituksen päätöksiä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 23.4. käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Marit Henriksson

Styrelsebeslut

Läkarförbundets styrelse behandlade vid sitt sammanträde den 23 april bl.a. följande ärenden:

Lars-Einar Floman

Puheenjohtajan ohje: Keskustelkaa esteellisyyskysymyksistä

Lääkäriliiton puheenjohtaja Kale Juva korostaa, että liiton kannanotto esteellisyyskysymyksiin on itse asiassa vain hallintomenettelylain säännösten soveltamista terveydenhuoltoon. Kyse ei ole mistään uudesta tai monimutkaisesta asiasta. Laki ei kuitenkaan voi antaa tarkkaa toimintaohjetta jokaista yksittäistapausta varten. Sen vuoksi korostan myös asian eettistä puolta. Tulosvastuullisessa virassa toimivien lääkärien on ensi sijassa itse pohdittava, ovatko he hallintomenettelylain nojalla esteellisiä päättämään palveluiden hankinnasta. Jos asiasta on epäselvyyttä, tulisi se alistaa lähimmän esimiehen tai kunnallisen luottamuselimen ratkaistavaksi.

Marit Henriksson

Lääkäreiden esteellisyys

Viranhaltijoiden ja työntekijöiden esteellisyydestä on säädetty hallintomenettelylaissa (598/1982). Hallintomenttelylaki koskee myös kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevia lääkäreitä, jotka osallistuvat hallintoasioiden valmisteluun ja päätöksentekoon viranomaisessa. Lääkäriliiton näkemyksen mukaan erityisesti tulosvastuussa olevien lääkäreiden tulee perehtyä hallintomenettelylain määräyksiin. Jokaisen hallintoasioiden käsittelyyn osallistuvan lääkärin velvollisuutena on ensisijaisesti itse arvioida, onko hänen asemansa tai toimintansa sairaalan tai terveyskeskuksen ulkopuolella sellaista, ettei luottamus hänen puolueettomuuteensa viranomaistoiminnassa vaarannu. Yksityiskohtaiset määräykset esteellisyysperusteista on lueteltu hallintomenettelylain 10 :ssä.

Lääkäriliiton Hallituksen Kannanotto 23.4.1992

Akava ei hyväksy hallituksen kriisipakettia

Hallituksen talouspoliittinen kriisiohjelma on herättänyt voimakasta paheksuntaa Akavassa kuten muissakin ammattijärjestöissä. Akava vastustaa lomautettujen ja työttömien ansiosidonnaisen toimeentuloturvan heikentämistä ja pitää sitä voimassa olevan tulosopimuksen vastaisena. Suunnitellut leikkaukset eläketasoon ja eläkkeiden kertymään kohdistuisivat erityisesti akavalaisiin ryhmiin. Akava ei hyväksy sitä, että hallitus pyrkii kriisipaketillaan muuttamaan pysyvästi yhteiskunnan tulonjakorakennetta.