Ongelmallinen sepelvaltimotauti

Kollega Rauno Heikinheimon kirjoitus sepelvaltimotaudin ehkäisystä lienee tarkoitettu vastineeksi Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksena 20.4.92 julkaistuun artikkeliini ''Sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyn keinot arvioitava uudelleen''. Kirjoituksessani toin esiin ongelmia, jotka ovat nousseet keskustelun aiheiksi suomalaisen ns. johtajatutkimuksen yllättävien tulosten ja erityisesti seerumin kolesterolipitoisuuden alentamiseen käytettyjen lääkkeiden haittavaikutusten vuoksi.

Vastuu vanhustenhuollosta

Paavo Romppanen esitti ajatuksiaan 20.3.92 ilmestyneen Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa meitä tällä hetkellä paljon puhuttavasta asiasta, vanhustenhuollon järjestämisestä. Vanhustyöntekijänä haluaisin tuoda keskusteluun mukaan omia näkökantojani kyseisestä asiasta, esittihän Romppanen otsikkonsa kysymyksen muodossa. ''Vanhustenhuolto kokonaan terveyskeskusten vastuulle?''

Onko lääkäri paras vanhustenhuollon asiantuntija?

Paavo Romppanen kirjoitti Suomen Lääkärilehdessä 20.3.92, että kunnan terveystoimen yhteyteen pitäisi perustaa vanhusten ja pitkäaikaissairaanhoidon vastuualue, jota johtaa terveyskeskuksen sairaalan vastaava lääkäri. Tähän vastuualueeseen tulisi kuulua sekä terveys- että sosiaalitoimesta vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoitoon kuuluva henkilöstö ja laitokset. Näin Romppasen mukaan voidaan sekä parantaa hoidon tasoa että säästää huomattavasti. Romppanen perustelee ehdotustaan sillä, että lääkäri kykenee lääketieteellisen koulutuksensa perusteella parhaiten arvioimaan vanhuksen toimintakyvyn ja sijoittamaan vanhuksen sillä perusteella oikealle hoidon portaalle.

Päällekkäisiä toimintoja karsittava

Kiitän Riitta Pihlajaa asiallisesta kritiikistä. On selvää, että lääkärinä ajattelen vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoito-ongelmia ratkoessani toisin kuin sosiaalialan ammattilainen. Pidän kuitenkin tarpeellisena ja suorastaan välttämättömänä, että meillä on erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. Meidän tulisi kuitenkin käyttää kiihkottomasti kokemuksemme yhdessä hyväksi ja pyrkiä luomaan mahdollisimman hyvä hoitojärjestelmä vanhuksillemme ja pitkäaikaissairaillemme.

Mitä maallikoille voidaan kertoa?

Antti Aro ja 13 muuta sydän- ja verisuonitautitutkijaa kiinnitti Suomen Lääkärilehdessä (1992;47:985-986) huomiota ajankohtaiseen kysymykseen: missä vaiheessa ja miten ihmisille tulisi kertoa sellaisista terveyteen vaikuttavista asioista, joihin ihmiset voivat itse vaikuttaa. Aiheen kirjoitukseen oli antanut Jukka Salosen haastattelun perusteella tehty artikkeli Iltalehdessä raudasta ja sepelvaltimotaudista.

Varo malpractice-toimintaa

Suomeenkin on ilmaantunut viime aikoina oireita ns. malpractice-toiminnasta, jossa ei-erikoistunut lääkäri pyrkii mainostamaan itseään ja työtänsä erikoisalan nimellä. Eräässä ilmitulleessa tapauksessa jopa parturi tutkii potilaita ja tekee hoitosuunnitelman ulkomailla tehtävää leikkausta varten. Parturikonsultti ilmeisesti saa kohtuullisen välityspalkkion asiasta. Kun toimenpide tehdään ulkomailla, potilaan oikeusturva jää usein epävarmaksi. Näitä tapauksia on nyt kuluttajaviranomaisten tutkittavana ja asiasta on aikaisemmin oltu yhteydessä myös Lääkäriliittoon. Silti tämä toiminta jatkuu edelleen, siitäkin huolimatta, että Suomessa toimii kansainvälisesti tunnettu hiussiirtoihin spesialisoitunut plastiikkakirurgi ja leikkausten kustannukset Suomessa tehtynäjäävät selvästi alle ulkomaisen hoidon kustannusten.

Rationalisoitu tk-päivystys

Oulun ympäristökuntien lääkäripäivystyksen rationalisointi on alkanut paljon ennen viimevuotisen KT:n työryhmäraportin ilmestymistä. Rationalisoinnin siemen taisi tulla kylvetyksi ihan vahingossa, kun vastaperustetun Ii-Kiiminki-alueen kansanterveystyön kuntainliiton virka-ajan jälkeinen päivystystoiminta keskitettiin kuntainliiton ulkopuolelle Oulun Diakonissalaitokselle 10.1.77. Ii-Kiiminki-alueen kansanterveystyön kuntainliittoon kuuluvat Haukipudas, Ii, Kiiminki, Yli-Ii ja Ylikiiminki. Vihiluodon tk. Hailuoto, Kempele ja Oulunsalo, tuli mukaan päivystysyhteistyöhön seuraavana vuonna. Päivystysalue laajeni edelleen vuonna 1990, kun Lakeuden ktt:n kl liittyi yhteispäivystykseen. Lakeuden tk:n kunnat ovat Liminka, Lumijoki, Temmes, Tyrnävä ja Rantsila. Tuoreimmat tulokkaat tämän vuoden alusta ovat Muhos, Utajärvi ja Vaala, mutta niidenkin kanssa oli ollut alustavia neuvonpitoja ennen KT:n raportin julkaisua.

Olenko vapaa ihminen vaiko ammattiliittojen orja?

Lääketiedettä opiskeleva poikani tarvitsee opiskeluunsa kahden kuukauden sairaalaharjoittelua. Paikkakunnalla, missä toimin vt. terveyskeskuslääkärinä, ensi heinä-elokuussa tarvittaisiin myöskin sairaalassa loma-apulaisia. Tarjosin kunnalle sellaista mahdollisuutta, että omasta palkastani vähennettäisiin se palkka, mitä pojalleni maksettaisiin, jos hän saisi terveyskeskuksesta opiskeluunsa tarvittavan harjoittelupaikan sairaala-apulaisena.

Lääkärityöttömyys - harhaako?

Suomessa on kuulemma noin 100 työtöntä lääkäriä tällä hetkellä. Työnantajani ei voi työllistää heitä kaikkia, mutta kolmelle lääkärille voisimme tarjota työtä mielenterveystoimistossa vähintään puoleksi vuodeksi. Edullisia pienehköjä työsuhdeasuntoja löytyy myös. Palkka on kilpailukykyinen. Lääkäriltä ei vaadita sen kummempia ominaisuuksia kuin keltä tahansa lääkäriltä: ihmisen kohtaamista ihmisenä eikä kävelevänä tautina.

Karhu ja kansanlääkintä

Kansan keskuudessa on metsän pedoista karhulla ollut aina erityinen merkitys voimansa ja vaarallisuutensa sekä ihmistä muistuttavien piirteittensä vuoksi. Pelottavuuden vuoksi karhua nimitettiin useimmiten kaunistellen mesikämmeneksi tai otsoksi. Mutta toisinaan siitä käytettiin myös nimityksiä kouko, kurko, menninkäinen, kyöpeli ja mörkö, jotka kaikki tavalla tai toisella liittyivät kuolemaan.

Arno Forsius