75867 osumaa

Itsemurhat ja HIV-tartunnan pelko

Itsemurhat Suomessa 1987 -tutkimusprojektin aineistossa yhden vuoden ajalta ei löytynyt yhtään HIV-seropositiivista itsemurhan tehnyttä. Tutkimusajankohtana HIV-tartunta ja aids olivat laajasti esillä niin joukkotiedotusvälineissä kuin terveyskasvatuskampanjoissakin. Kaikkiaan 1 397:stä itsemurhan tehneestä 28:lla (2 %) HIV-tartunnan pelko oli itsemurhaprosessissa myötävaikuttava tekijä. Heistä viidellätoista esiintyi riskikäyttäytymistä ja kuudentoista tiedettiin saaneen HIV-negatiivisen vasta-ainetuloksen. Kolmen neljäsosan arvioitiin kärsineen masennusoireyhtymästä. Lähes kaikki hakivat apua terveydenhuollosta vähän ennen kuolemaansa. Ainakin osaa HIV-tartunnan pelosta kärsineitä itsemurhan tehneitä olisi voitu auttaa terveydenhuollossa tunnistamalla pelkoon liittynyt masennus ja itsemurhavaara.

Arja Aro Markus Henriksson Jouko Lönnqvist

Sonopalpaatio akuutin vatsan primaaridiagnostiikassa

Kaikututkimus osoittautui kirurgian päivystäjien tekemänä hyödylliseksi akuuttien vatsaoireiden alkudiagnostiikassa. Parhaiten päivystäjinä toimivat kirurgian apulais- ja erikoislääkärit pystyivät tulkitsemaan sappitautien, akuuttien urologisten ongelmien sekä aortan aneurysman löydökset. Eniten hyötyä kaikututkimuksesta oli silloin, kun sitä käytettiin varmistamaan tai sulkemaan pois anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perusteella tehty työdiagnoosi.

Seppo Lundstedt Antero Palmu Pertti Kaira

Potilaiden omat kokemukset epilepsian aiheuttamista haitoista

Epilepsiaan liittyy merkittäviä psykososiaalisia haittoja. Suurimpia ongelmia ovat yleensä vaikutukset perhedynamiikkaan ja lapsipotilaan itsetuntoon. Epilepsiaa potevien omia kokemuksia oireiden aiheuttamista haitoista on kuitenkin tutkittu varsin vähän. TYKS-piirin epileptikoiden pitkäaikaisseurannassa kyseltiin vuonna 1987 potilaiden subjektiivisia kokemuksia. Tutkimuksen mukaan lapsuusiällä alkanut epilepsia ennusti haittoja aikuisiällä, jos potilaalla on neurologisia puutosoireita ja jos kohtauksilla on elimellinen tausta.

Matti Sillanpää Suvi Puronen

Björk-Shiley-läpän murtumat Hollannissa

Suomenkin päivälehdissä esitettyä Björk-Shileyn keinoläppiin liittyvää ongelmaa on seurattu tarkoin Alankomaissa. Kyseessähän on kuperankovera eli convexo-concave eli CC-läppä, jota Shiley Inc. tuotti kymmenkunta vuotta 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Läppiä oli kahdenlaisia, sellaisia jotka avautuivat 60 ja sellaisia jotka avautuivat 70. Jo vuosia ennen kuin läppä vedettiin markkinoilta tiedettiin sen vaarat, mutta ns. tuotekehittelyn luultiin estäneen läpän murtumisen ja poistaneen siitä aiheutuvan äkillisen sydämen vajaatoiminnan ja kuoleman riskit. Kaikkiaan noin 85 000 ihmistä sai 60:n läpän ja 4 000 ihmistä 70:n läpän; vastaavat luvut Hollannissa ovat 2 309 ja 279.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Henoch-Schönleinin purppuraa on seurattava pitkään

Henoch-Schönleinin purppuraan liittyvä sairastuvuus johtuu taudin aiheuttamista munuaiskomplikaatioista. Birminghamilais-lontoolaisena yhteistyönä seurattiin vuodesta 1971 kaikkiaan 78 potilasta, joilla oli ollut H-S-purppura sekä nefriitti. Kustakin otettiin anamneesin lisäksi ainakin vuosina 1971, 1975 ja 1990 virtsanäyte sedimentin tutkimista varten, verenpaine, virtsan proteiinipitoisuus ja plasman kreatiniini. Näiden muuttujien perusteella potilaat jaettiin neljään ryhmään munuaisvian vakavuusasteen mukaan. Lievin oli normaali tulos, vakavin munuaisten vajaatoiminta. Näiden välillä oli kaksi vakavuusastetta joissa verenpaine, hematuria ja proteinuria olivat keskeiset determinantit.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Liikaa kirjoja, liian vähän lääketieteellisiä lehtiä

New England Journal of Medicinen päätoimittaja Jerome P. Kassirer referoi pääkirjoituksessaan oman lehtensä artikkelia, jossa oli selvitetty medisiinariopiskelijoiden lukutottumuksia. Opiskelijat ostavat kyllä kirjoja, mutta lukevat niitä odotettua vähemmän. Sen sijaan päätoimittajan pettymykseksi lääketieteellisiä lehtiä ei lueta juuri lainkaan. Eikä lehtien lukemisesta puhuta edes opetuksessa. Miksi opiskelijoiden sitten pitäisi lukea enemmän lehtiä?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Dermatomyosiitin ja polymyosiitin syöpäriski

Jo vuosisatamme alussa esitettiin, että poly- ja dermatomyosiitteihin liittyy suurentunut syöpäriski, ja käypää hoitoa on ainakin dermatomyosiittipotilaiden tutkiminen ja seuranta juuri syöpää silmällä pitäen. Arviot syövän tavallisuudesta ja siitä, mitkä syövät olisivat erityisen seulottavia, käyvät kuitenkin pahasti ristiin, koska näitä kollagenooseja sairastavia potilaita on niin vähän, että kunnon tilastoja on ollut vaikea tuottaa. Siihen on kuitenkin pystytty Karolinskassa, jossa selvitettiin 788 poly- tai dermatomyosiittia vuosina 1963-83 sairastaneen potilaan sairastuvuus ja -kuolleisuus syöpään. Verrokkeina käytettiin tervettä väestöä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkärin onni on käyttää uutta teknologiaa

Australialaiset tutkijat raportoivat löytäneensä eräältä aids-potilaalta tuberkuloosibasillin, joka ei kasvanut ponnisteluista huolimatta primaaristi tavanomaisilla kiinteillä elatusaineilla. Tutkijat käyttivät kuitenkin onnistuneesti Bactec-nimistä liuosmaista elatusainetta mitä ilmeisimmin automaattisessa inkubaattorissa eristäessään tämän Mycobacterium tuberculosis -bakteerin. Potilaalla oli tuberkuloosiin sopivia kliinisiä oireita, thorax-kuvassa keuhkoinfiltraatti ja hän sai adekvaatin tuberkuloosin hoidon.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030