75870 osumaa

Lannerangan röntgenlöydökset oireilevilla ja oireettomilla maanviljelijöillä

Maanviljelijöillä ilmenee lannerangan degeneratiivisia muutoksia aikaisemmin kuin muulla väestöllä. Lannerangan natiiviröntgenkuvien löydökset eivät silti juurikaan ole yhteydessä oireiden esiintymiseen. Tutkimuksessa 159 aktiiviviljelijästä, joista 93 oli vähäoireisia ja 66 oli kärsinyt vaikeammasta iskiaskivusta, röntgenlöydöksistä vain fasettinivelten artroosi oli iskiaskipuisilla selvästi yleisempi kuin vähäoireisilla. Lannerangan natiivikuva ei kliinisessä työssä ansaitse sitä asemaa, joka sillä on. Alaselän vaivojen diagnostiikassa perusvälineet ovat tarkka anamneesi ja huolellinen kliininen tutkimus.

Jyrki Penttinen Seppo Soimakallio

Morfiinin aiheuttama ummetus ja sen lääkehoito

Morfiinin ja sen tavoin vaikuttavien opioidien ruoansulatuskanavan peristaltiikkaa lamaavan vaikutuksen seurauksena syntyy melkein kaikille potilaille vaikeahoitoinen ummetus. Sen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi on opioidilääkitykseen liitettävä myös tehokas laksatiivihoito. Siinä suositellaan käytettäväksi sekä lääkkeitä, joilla on suolen seinämää stimuloiva vaikutus, että lääkkeitä, jotka pehmentävät ulosteen konsistenssia. Pääasiassa suolen sisältöä lisäävien ns. bulk-laksatiivien käyttö on harkittava erityisen tarkkaan opioidien suolen seinämää lamaavan vaikutuksen ja niitä saavien syöpäpotilaiden kliinisen tilan perusteella.

Kaisu Nevasaari

Syöpähoidot ja suu

Suu saattaa syövän hoidon aikana aiheuttaa ongelmia. Suussa saattaa kehittyä paikallinen tulehdus tai siellä voi olla lähtökohta vakavalle systeemi-infektiolle. Toisaalta kipeä suu aiheuttaa ravitsemusvaikeuksia ja heikentää siten potilaan yleisvointia ja vaikeuttaa hoitoa. Ennen suun ja kaulan alueelle annettavaa sädehoitoa potilaan hampaisto on hoidettava perusteellisesti, sillä sädehoidon jälkeen potilaalta ei osteoradionekroosin riskin vuoksi saisi enää lainkaan poistaa hampaita.

Eija Korkeila

Psykiatriset päivystyspotilaat yliopistosairaalassa

Vuoden 1991 helmikuun alusta kesäkuun loppuun Kuopion yliopistollisen sairaalan potilaista 260:lle pyydettiin psykiatrista päivystyskonsultaatiota. Tavallisimmat syyt olivat itsemurhayritys ja akuutit psykiatriset oireet. Kolmanneksella potilaista oireet johtuivat alkoholin tai lääkkeiden väärinkäytöstä ja depression esiintyvyys oli samaa luokkaa. Varsinainen mielisairaus todettiin olevan vain 6 %:lla. Potilaiden psykososiaalinen toimintataso oli ollut huono jo konsultaatiota edeltäneenä vuotena, mutta psykiatrinen hoitosuhde puuttui konsultaatiohetkellä 64 %:lta tutkituista. Yleissairaala näyttää olevan monille psykiatrisille potilaille hoitoon hakeutumisen kanava. Tulevaisuudessa yleissairaaloiden merkitys psykoosia lievemmistä mielenterveyshäiriöistä kärsivien potilaiden löytämisessä ja hoitoon ohjaamisessa kasvaa.

Heimo Viinamäki Jaana Föhr Juha Haatainen Marja Kesti Paula Ollonen Matti Pitkänen Maija Purhonen Kyösti Väänänen Leo Niskanen Johannes Lehtonen

Suomalaisten kolesterolitaso vuonna 1992: ennakkotiedot FINRISKI 92 -tutkimuksesta

Kansanterveyslaitoksen FINRISKI 92 -tutkimuksen ennakkotiedot osoittavat, että suomalaisten kolesterolitaso on vuodesta 1987 tämän vuoden kevääseen laskenut yli 5 %. Samalla itä- ja länsisuomalaisten kolesteroliarvojen ero on tasoittunut. Sukupuolittain ero on kuitenkin kasvanut, sillä naisten kolesterolitaso on laskenut enemmän kuin miesten.

Pekka Puska Erkki Vartiainen Pekka Jousilahti Heikki J. Korhonen Jaakko Tuomilehto Markku Tamminen Arja Muuttoranta Aulikki Nissinen Pirjo Pietinen Antti Aro Matti Jauhiainen Christian Ehnholm Jussi K. Huttunen

Kaptopriilin uudet sivuvaikutukset

Angiotensiini II lisää suolen motiliteettia ja vaikuttaa natriumin ja veden eritykseen suoleen. Vaikutukset ovat osin annoksesta riippuvaisia eivätkä aivan suoraviivaisia. Joka tapauksessa tiedetään, että angiotensiini-reniinijärjestelmä vaikuttaa suolistoon, ja nyt on saatu tuore raportti kaptopriilin ummetusta ja ripulia aiheuttavasta vaikutuksesta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Ylihoidetaanko seulonnassa havaitut rintasyövät?

Turkulaistyöryhmä on tarttunut kysymykseen, eroaako seulonnan rysään tarttunut rintasyöpä muulla tavoin havaitusta rintasyövästä. Kysymys on sangen aiheellinen, sillä on tutkimuksia, joiden mukaan tehokaskaan seulonta ei vaikuta rintasyöpäkuolleisuuteen. Tämä voisi johtua juuri siitä, että seulonnassa havaittavat syövät ovat vähemmän pahanlaatuisia kuin spontaanisti todetut.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030